perjantai 9. marraskuuta 2018

Vastaukset osa 3

Nyt olisi aika kysymyspostauksen vastausten viimeinen osa! Tähän jäi selävästi vähiten kysymyksiä, mutta muutama sitäkin kiinnostavampi aihe! Ehkäisyyn ja tuohon sukupuolisensitiivisyyteen palaan takuulla myöhemmin, niistä olisi niin paljon sanottavaa. Muutenkin, jos teillä on postaustoiveita, toteuttaisin niitä tosi mielelläni! 

Mutta nyt vastausten pariin, iso kiitos vielä loistavista kysymyksistä! ❤


Mitä ajattelet sukupuolisensitiivisyydestä erityisesti lasten kasvatuksessa? Mahdollistuuko sun mielestä teidän lapsille sukupuolisensitiivinen kasvatus?

Oijoi, kiitos hienosta kysymyksestä! Tämä tosin vaatii luultavasti ihan oman postauksensa, mutta yritän nyt vastata lyhyesti ja napakasti.

Mä olen ehdottomasti sukupuolisensitiivisyyden kannalla ja me kasvatetaan kotona lapsia. Mulle on tärkeää, että siinä missä lapsia huomioidaan yksilöinä, heitä huomioidaan myös omana ajattelevana itsenään. Heillä on usein selväkin mielipide siitä, mitä haluavat ja miten sen haluavat ja sen mielipiteen kuuleminen on meille tärkeää. Me yritetään kasvatuksessa vältää selkeitä rooleja tai odotuksia, jotka liittyvät paitsi sukupuoleen, myöskään mihinkään muuhun lapsen piirteeseen.

Meillä kotona sukupuolisensitiivinen kasvatus toimii mun mielestä hyvin, lapset ovat ennakkoluulottomia niin värien kuin leikkienkin suhteen. Toinen isoista pojista on mieltynyt selkeämmin perinteisiin poikamaisiin juttuihin, kun taas toisen lempiväri on pinkki ja hän valitsee useammin perinteisiä tyttömäisiä leluja poikamaisten rinnalle. Vaikka itse tiedostankin nuo erot, ei tehdä niistä numeroa. Nuken valitseminen leikkiin ei aiheuta meissä vanhempina sen erilaisempaa reaktiota kuin auton, ja meillä kotona on leluja laidasta laitaan. Lapsi saa aina valita mieltymyksensä mukaan.

Pyritään itsekin näyttämään esimerkin voimalla, ettei ole miesten tai naisten töitä, on vaan töitä. Kotona kotityöt jakautuu osaamisen mukaan, ei sukupuolen. Myös meidän vanhemmuus on tasapainossa, ollaan molemmat yhtä tärkeitä vanhempia lapsille ja äiti ja isi kelpaa molemmat yhtälailla lohduttajaksi. 

Kodin ulkopuolella pitää olla selvästi herkempi. Lapsia leimataan tosi voimakkaasti POJIKSI. Pojat riehuvat, pojat ei osaa keskittyä, pojat ei leiki nukella, pojat ottaa sinisen mopon. Erityisesti meidän kuopuksen hiusmalli on aiheuttanut suurta päivittelyä ja tiedustelua milloin se leikataan lyhyeksi. Kommentteja, ettei pojat käytä ponnaria tai pidä pitkiä hiuksia. Tai että toivottiinko meidän lapsesta tyttöä, kun pidetään hänellä tyttöjen hiuksia. Nää on kommentteja, jotka jaksaa ihmetyttää aina vaan. Meillä on kolme poikaa, mutta ei heitä kasvateta pojiksi. Heitä kasvatetaan kolmena lapsena, joilla jokaisella on omat ajatukset ja mielipiteet. Niitä kuuntelemalla ja kuulemalla uskon meidän pääsevän pitkälle. 

Mitä ehkäisyä käytät? Oletko harkinnut sterilisaatiota jos ei tule enää lapsia?

Tällä hetkellä käytetään varmoja päiviä ja kondomia ehkäisynä, mutta olen jo hetken harkinnut kierukkaa. En vaan haluaisi täyttää kroppaani hormoneilla, joten yritän löytää muita mahdollisuuksia. Mun mielestä on ollut ihanaa, kun mun aiemmin epäsäännöllinen kiertoni on säännöllistynyt raskauksien jälkeen, eikä mun olisi pakko ottaa sitä säännöllistämään hormonaalista ehkäisyä. 

En voisi kuvitella meneväni sterilisaation. Se tuntuu jotenkin luonnottomalta, vaikka lapsiluku onkin aika varmasti täynnä. Sen lopullisuus ja vaikutukset hormonitoimintaan mietityttää niin etten olisi valmis. 

Lempiruoka?


Kanasalaatti fetalla tai vuohenjuustolla. Mä rakastan ruokaisia ja isoja salaatteja, mutta yhtälailla kotitekoinen pizza on mun suosikkeja. Arkiruuista myös kasvissosekeitot on tykättyjä.

Eikö myös isojen paikka olisi ollut kotona kun itsekin olet , kerkiävät olla kyllä hoidossa mutta jokainen tavallaan . ?

Olikin viime vuonna, kun olin koko vuoden kotona. Nyt olen kuitenkin palaamassa tammikuussa töihin ja koettiin, että isojen paikka on päiväkodissa heti kauden alkaessa, niin pääsevät hyvin kiinni ryhmään ja ryhmäytymiseen. Pidän viskarivuotta yhtä tärkeänä kuin eskarivuotta ja nyt kolmen kuukauden kokemuksella tämä päätös oli meille juuri oikea. 

Kerkiävät kyllä olla hoidossa, on aika suhteellista, sillä ei heillä varhaiskasvatusta kauheasti ole jäljellä ennen syksyllä alkavaa eskaria. Enkä näe eroa siinä, aloittavatko päivähoidon elokuussa vai tammikuussa.

Siinä olet aivan oikeassa, että kukin tavallaan :)

Voisitko ajatella tekeväsi vuorotyötä?

Voisin, ja teenkin. Mun päivätyössä työvuorot vaihtelee 8-20 välillä. Yövuoroihin minusta tuskin olisi, mulla on liian kiinteä ja pitkän ajan sisällä juurtunut sisäinen rytmi.

Onko sinulla tatuointeja ? Entä miehelläsi ?


Mulla ei ole tatuointeja, yhden pienen ottamist aolen kyllä harkinnut. Miehelläni on kaksi, toinen selässä ja toinen rinnassa. 

Osaatko huoltaa autoa esim.katsoa öljyt, nesteet, vaihtaa renkaat yms. ?


Osaan katsoa öljyt ja tarkistaa/lisäillä eri nesteitä, mutta siihen mun osaaminen loppuu. Rengaspaineet tarkistan myös ihan sujuvasti, mutta renkaita en ole ikinä vaihtanut. Osaisin kyllä varmasti jos vaan kokeilisin.

Autoilussa luotan paljon logiikkaan, jos joku varoitusvalo syttyy, kaivan ohjekirjan ja toimin sen mukaan. Mielipidettä kyselen yleensä isältäni tai mieheltäni, että onkohan järkevää tehdä näin ja näin. Se ei niinkään liity autoiluun, vaan teen niin asiassa kuin asiassa. Mutta autoista en tiedä oikeastaan yhtään mitään ja se on eniten kiinnostuksen puutetta kuin osaamattomuutta.




Mikä on lempi.tv.ohjelmasi ja miksi ?

Greyn anatomia. Olen rakastanut sairaalasarjoja oikeastaan siitä saakka, kun katsoin joskus pienenä äidin kanssa ekan jaksoni Teho-osastoa (ER). Siinä oli silloin se ketjukolariosa, ja jäin koukkuun. En osannut vielä edes kunnolla lukea, koska muistan äidin lukeneen mulle tekstit, mutta siitä alkoi koukutus ja se jatkui aina Chicagon lääkäreihin. 

Vuosia meni ilman lääkärisarjoja ennen kuin törmäsin Greyhin. En edes alkanut katsoa sitä heti alusta, vaan telkkarissa oli pyörinyt jo pari kautta kun ostin jostain alelaarista koko ykköskauden dvd:llä. Taisin katsoa sen melkein putkeen ja siitä se sitten alkoi. 

Mä en tiedä mikä siinä on niin ihanaa, mutta se vaan on. Voisin katsoa niitä kerta toisensa jälkeen ja olenkin katsellut kaikki kaudet läpi kerran, kaksi tai kolmekin. Se on sopivan hömppää olematta epäuskottavaa ja roolihahmot on vaan jotenkin niin ihania. Vaikka olenkin ikuisesti katkera siitä, että McDreamy kuoli. Mutta hei, se vilahti uusimmassa jaksossa, ja se oli kyllä ihana hetki :D

Miten jaksat pitää blogia,vaikka saat tosi ilkeitä kommentteja? Tässä kysymyspostauksen kysymyksissäkin on mielestäni todella loukkaavia ja typeriä kysymyksiä mukana. Ei tietenkään kaikki. Miksi ei voi olla vain hiljaa jos ei ole kaunista sanottavaa.. Kateutta kenties? Kiitos kivasta blogista :)

Ilkeät kommentit ovat onneksi vain murto-osa ja enimmäkseen mun lukijat ja seuraajat on tosi ihania tyyppejä ja kommentit melkein aina asiallisia. Nuo ilkeät kommentit tulee aina yhdeltä tai kahdelta samalta tyypiltä, joten niiden yläpuolelle on helppo nousta. Kertovat enemmän kirjoittajastaan kuin minusta. 

Ja taustalla saattaa olla kateus tai sitten ihan vaan oma epävarmuus. Jos ei voi sanoa mitään asiallista, voisi tosiaan olla hiljaa. Mutta kaikki meistä ei vaan osaa sitä ja oma pahaolo pitää oksentaa toisten niskaan. Anonyymiteetin takaa on helppo huudella, mutta päin naamaa nämäkin ihmiset olisivat ihan mielinkielin :D

Kuuden bloggaamisvuoden aikana nahka on paksuuntunut, niin kurjaa kuin se onkin, eikä ilkeilyt useimmiten kolahda. Jätän ne vain omaan arvoonsa, kommentoija paljastaa niillä vain oman tyhmyytensä, enkä siksi koe tarvetta edes olla julkaisematta niitä.

Hei, täällähän on jo vastauksia kysymyksiisi...vaiko onko sinulla joku joka kommentoi näihin ennen sinua ?! Olisin vaan kysynyt, että jos asuisitte ulkomailla niin mikä olisi unelmiesi asuinpaikka/maa ? Toivottavasti vastaat itse eikä tämä joku muu joka kommentoi?

Ilmeisesti joku lukija on halunnut kertoa mielipiteensä kysymykseen, suotakoon se meille kaikille :)

En oikein osaa nähdä itseäni ulkomailla, mutta jos asuttaisiin olisi se varmaan joku Pohjoismaa tai USA. Välillä olen miettinyt, että olisi tosi mielenkiintoista asua USAssa, mutta en lopulta tiedä haluaisinko. Suomessa asiat on niin hyvin, että maksan mielelläni veroni tänne. 

Espanjaan olisi kiva lähteä joskus puoleksi vuodeksi asumaan ja kokeilla, millaista se olisi kun aina on kesä. Mutta senkin ottaisin lomana, eikä ajatuksena ollut niinkään tehdä töitä. Mutta se olisi edessä vasta joskus vuosienvuosien päästä, ellei nyt ihan hurjiksi ruveta :D

4 kommenttia:

  1. Miten sterilisaatio vaikuttaa naisen hormonitoimintaan? Siinähän operoidaan munanjohtimet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sterilisaation sivuvaikutuksia on tutkittu tosi vähän, verrattuna muihin ehkäisymenetelmiin. Joskus luin väitöstutkimuksen jonka mukaan naisen sterilisaatio vaikuttaa keltarauhashormonitoimintaan. Myös jotain verenkierronongelmia on todettu.

      Poista
  2. Hei mistä tuo teidän takan päällä oleva hopea kynttiläkoriste-esine on? Upea!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!