sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Ihanat siniset babyshowerit



Tänään juhlittiin taas yhden ihanan tulevan äidin babyshowereita. Tällä kertaa nuorimman siskoni, joka odottaa esikoistaan. Babyshowerit ovatkin ehkä mun lemppareimmat juhlat, sillä mikä olisikaan parempi syy juhlia kuin tuleva vauva ja tuleva äitiys ❤

Tälläkin kertaa juhlien sankari tuli yllätetyksi oikein kunnolla, vaikka oltiinkin aivana varmoja, että hän arvaisi juhlien olevan juuri tänään. Mutta ei arvannut, ja se onkin ehkä osa sitä hauskuutta. Koska juhlat olivat ensiodottajalle, otettiin mukaan paljon kaikkea perinteistä BS-ohjelmaa. Kakkavaipoista suklaiden tunnistamista, supermutsikisaa ja lupauksia vauvavuodelle. Täytettiin tottakai myös vauvaveikkausta ja heitettiin vaipalla veikkaus, kenelle vauva seuraavaksi tulisi. Oli mahatwisteriä, vauva-aliasta ja leikkimielistä kisaa tulevan äidin ja hänen äitinsä kesken. Uutena ohjelmanumerona kehiteltiin vielä vauvapaneli, mikä olikin ihan huippujuttu. 

Vauvapanelissa keskusteltiin eri aiheista, perhepedistä ja tuteista mm. Mukana oli isoäiti, antamassa näkemystä miten ennen vanhaan toimittiin. AV-palsta äiti kertomassa miten kuuluu tehdä, tuleva äiti antamass aoman näkemuksensä ja ummikko kertomassa miten asiat ehkä mahdollisesti voisi tehdä. Pakkaa sekoittamassa oli vielä venäjää puhuva asiantuntija ja hänen puhettaan tulkkaava tulkki. Koska juhlijoissa oli niin paljon heittäytyjiä, tuli ohjelmanumerosta niin hulvaton, että mulla oli panelinvetäjänä vaikeuksia pitää lankoja käsissäni. 

Kaikenkaikkiaan ihanat juhlat, mutta kaiken tuon salailun ja sanojen varomisen jälkeen on ihanaa, ettei nyt suunnitella mitään uutta, odotellaan vain pikkuherraa saapuvaksi. Ei tosin ihan vielä, mutta ensi kuussa ❤

torstai 29. elokuuta 2019

Helppo ja terveellinen kalaruoka arkeen


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä FINDUKSEN ja Indieplacen kanssa.

Kiireinen ja hektinen arki, harrastukset ja työt. Miten lisätä tähän arjen rulettiin vielä terveellinen kotiruoka? Ei varmasti olla ainoa perhe, joka painii tämän saman ongelman parissa. Arkiruoalta toivotaan terveellisyyttä, monipuolisuutta, edullisuutta ja nopeutta. Aina nuo asiat ei vaan kulje käsikädessä ja ainakin itse joudun käyttämään paljon aikaa sekä ruokien suunnitteluun, että valmistukseen.

Isoimpia haasteita on tehdä terveellisiä, edullisia ja nopeita kalaruokia, sillä kovin usein kalan hinta kaupassa nostaa ruoan hintaa jo niin paljon, ettei millään pystytä syömään sitä suositeltua kolmea kertaa viikossa. Yksi helpotus tähän kuitenkin löytyi tämän kamppiksen myötä ja mun on ilo ihan rehellisesti myöntää, että tutustuessani näihin Finduksen kalatuotteisiin, moni oletus paneroiduista kalapaloista mureni. Olipa ihana olla väärässä tässä asiassa. 


Mä en tiennyt, että Finduksen täysjyvä kalafileet ja fileekalapuikot ovat oikeasti terveellisiä. Niissä ei ole lainkaan jauhettua kalaa, vaan ne sisältävät kunnon kalafilettä. Rasvaa on paljon vähemmän kuin vaikka lihapullissa tai jauhelihassa ja paneroinnissa on käytetty täysjyväviljaa. Puikoissa ja paloissa käytetty kala on eettisesti pyydettyä Alaskanseitiä ja niissä on tavallista korkeampi kalapitoisuus. Tyydyttynyttä rasvaa on vähän ja fileekalapuikot ovat saaneet jopa sydänmerkin todisteena siitä, että ne ovat oikeasti parempi valinta. 

Kalapuikkoja on nähty meillä jo pitkään ja ne kuuluvat ehdottomasti meidän arkiruokalistalle. Finduksen täysjyvätuotteet oli meille kuitenkin ihan uusia, mutta tän kamppiksen myötä ne on tulleet  jäädäkseen meidän pakastimeen. Tuote on kätevä juuri siksi, että se on pakaste. Säilyyhän se näin ollen paljon paremmin ja pidempään. Paketteja voi hyvin ottaa hätävaroiksi pakkaseen useamman ja käyttää juuri sellaisina päivinä, kun ravitseva kala-ateria pitäisi saada valmistettua mahdollisimman pikaisesti.

Me valmistettiin Finduksen kalafileistä ruoka juuri viime viikolla, yhden sellaisen kiireisen työpäivän päätteeksi. Koko päivällisen valmistukseen meni vain 20 minuuttia, mikä on mun mielestä jo tosi hyvin. Muusin kanssa tosin ennakoin ja kuorin ja pilkoin bataatit ja perunat jo edellisenä iltana, jotta ne pystyi laittamaan töistä tultua vain kiehumaan. Tykkään tehdä peruna/bataattimuusin aina vähän ruokaisammaksi ja runsaammaksi ja lisään sinne usein myös muita kasviksia. Nyt mukana oli hieman kukkakaalia ja pinaattia. Meillä nimittäin taapero ei suostu syömään mitään kasviksia niin piilottelen niitä sitten kasvissosekeittoihin ja muussien sekaan. Silloin kelpaa.



Finduksen kalafileet valmistuvat itsekseen helposti uunissa, eivätkä tarvitse mitään mausteita. Puristettiin päälle vain vähän sitruunaa ja tarjoiltiin ne sitten kermaviilikastikkeen kanssa. Kermaviilikastike toimii muuten ihan tosi hyvin kaiken kalan kanssa, ja näidenkin kalapalojen kaverina se oli just eikä melkein täydellistä.

Helpon kalaruuan resepti

1kg bataattia
500g perunaa
300g kukkakaalia
kourallinen tuoretta pinaattia


200g kermaviiliä
2dl tilliä
1 rkl sinappia
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
1 rkl sitruunamehua

1. laita vihannekset kiehumaan ja kalapalat uuniin paistumaan
2. sekoita kermaviilikastikkeet ainekset ja laita jääkaappiin maustumaan
3. kun kasvikset ovat kypsiä muusaa ja soseuta ne. Lisää 50g voita/margariinia. Kaada keitinvettä mukaan sen mukaan, miten löysää soseesta haluat.
4. tarjoile raikkaan salaatin ja vihannesten kanssa.

Onko nää tuotteet teille tuttuja vai ihan uusi löytö pakastealtaasta? Tuleeko testattua joskus tulevaisuudessa?

lauantai 24. elokuuta 2019

Mun kauneudenhoitotuotteeni ja kuinka paljon kauneuteen menee rahaa kuukaudessa?

Tää aihe oli toivottu postausaihe jo viime keväänä, mutten koskaan sitä tullut julkaisseeksi. Nyt samainen aihe nousi meillä töissäkin puheisiin ja päätin viimein tarttua tähän kuumaan perunaan. Kuinka paljon minulla menee rahaa kauneuteen kuukaudessa ja millaisia kauneudenhoitotuotteita kaapeistani löytyy.

Kuvasin juuri jokaisen purkin ja purnukan, joka meidän kylppärissä ja vessassa on mun jäljiltä. Jokunen niitä on kertynyt, mutta huomasin ilokseni itsekin, että kaikki ne ovat käytössä ja monet niistä on tullut ostettua edellisen tyhjenneen tilalle. Moni tuote on sellainen luottotuote mulle, jonka ostan aina vaan uudelleen ja uudelleen. Kovin vannoutunut merkkien tai muutenkaan tuotteiden suhteen en ole, vaan tykkään myös kokeilla uusia. 



Mun miespuolinen työkaverini kysyi viime viikolla, että minkä verran mulla menee rahaa itseeni kuukaudessa. Heitin pikaisella arviolla viisikymppiä, mikä onkin sellainen kiinteä summa, joka kaunistautumiseen tulee kuukausittain käytettyä. Käyn nimittäin 4-5 viikon välein ripsihuollossa, joten siitä kuukautta kohti maksan keskimäärin 50e. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä meneehän moneen muuhunkin juttuun rahaa. Tässä kuussa olen käyttänyt itseeni varmasti enemmän rahaa kuin tulen tulevina kuukausina käyttämään. Jo pelkästään kampaajalla käynti maksoi 150e ja tässä kuuss aolen joutunut päivittämään kaappeihini monta uutta purkkia ja purnukkaa. Pikaisesti laskettuna uudet meikkivoide, huulipuna, kulmäkynä, hopeashampoo ja tehohoito maksoivat yhteensä 90e.

Ylläolevasta kappaleesta voisikin summata yhteen, että tässä kuuss aihan vain omaan kaunistautumiseen on mennyt rahaa vähän vajaa 300e. Kuulostaa hurjalta summalta, mutta toki keskiarvo on sitten vähemmän, sillä en osta uusia meikkejä, ihonhoitotuotteita tai shampoita kuukausittain ja kampaajallakin käyn keskimäärin kolmesti vuodessa. Karkeasti voisi sanoa, että kaunistautumiseen menee rahaa 100e kuukaudessa. Onko se paljon vai vähän? Paljonko sinulla menee?



Jos taas mietitään ihonhoitorutiineja niin mä meikkaan 4-5 päivänä viikossa. Viikonloppuisin annan ihon usein levätä, enkä käytä meikkiä lainkaan. Mun arkimeikkini koostuu tunnien silmänalusten peitevoiteesta, meikkivoiteesta, irtipuuterista, aurinkopuuterista ja kulmakynästä. Usein sipaisen huulille vain huulirasvan, tai kevuen huulikiillon. Ripsienpidennysten ansiosta, en käytä silmämeikkiä lainkaan, harjaan vain ripset ripsiharjalla. 



Pesen kasvot päivittäin puhdistusaineella, jos iholla on ollut meikkiä käytän myös ripsille tarkoitettua puhdistusainetta. Lisäksi pyyhin ihon kasvovedellä ja kosteutan kosteusvoiteella ja silmänympärysvoiteella. Joskus, kerran tai kahdesti kuussa käytän jotain kasvonaamiota tai kuorintaa.

Päivittäin käytän myös deodoranttia ja usein jotain hajuvettä. Tällä hetkellä lemppari on tuo Lanvinin violetti tuoksu. Yleensä saunan jälkeen kosteutan ihoa myös kosteusvoiteella. Kesäaikaan käytän myös pari kertaa kuukaudessa itseruskettavaa kosteusvoidetta. 



Hiukset pesen pari kertaa viikossa tuolla Bed Hedin shampoolla ja hoidolla, sekä kerran viikossa hopeashampoon ja tuon superkosteuttavan SIMn tehonaamion kanssa. Latvoihin käytän kosteuttavaa öljyä ja ihon kuorin kerran viikkoon kuvan kahvikuorinnalla. Tuo kahvikuorinta on muuten hankittu vuosi sitten I love me -messuilta ja se on ollut ihan tosi riittoisaa! Ja niin herkullinen tuoksultaan. Kerran kuussa pesen hiukset myös syväpuhdistavalla shampoolla, joka mulla on jo pitkään ollut tuo Goldwellin. 

Hiuksissa käytän pääasiassa lämpösuojaa ja Goldwellin just smooth -voidetta, jolla hiukseen tulee kivasti kiiltoa ja pehmeyttä. Viimeistelyyn hiuslakkaa ja hiuspuuteria. Paristi viikoss akäytän kuivasahmpoota ja muita hoitotuotteita tai rakennetta antavia tuotteita tarpeen mukaan. Monet noista ylärivin tuotteista ovat olleet mulla jo pitkään ja käytän niitä ehkä paristi kuussa. 



Kierukan vuoksi menkat ovat loistaneet poissaolollaan jo useamman kuukauden, joten siteet ja tamponit ovat oikeastaan vaan varmuuden vuoksi ja vierasvarana. Kynsilakkoja taas käytän säännöllisen epäsäännöllisesti, kesäaikaan paljon enemmän kuin talvella. 

Meikkejä käytän tosi vähän ja tuo oikeanpuoleinen laatikko onkin täynnä sellaisia meikkejä, joita käytän tosi harvoin, usein vain silloin kun pitää oikein kunnolal laittautua. Tuosta laatikosta löytyykin pääasiassa vain siveltimiä, huulipunia, pohjustustuotteita ja silmämeikin tekoon tarvittavia meikkejä. 

Hiusharjat mulla on vielä lavuaarin alakaapissa ja sieltä löytyy myös suoristusrauta, kiharrin ja hiustenkuivaaja. 

Meillä kaappijako menee aika selvästi niin, että mun tuotteille on selvästi isommat tilat, tosin miehellä ei vaan ole niin paljon omia juttuja, että hän edes tarvitsisi tilaa enempää. Kaapeiss aolisi kyllä vielä tilaa, jos tarve vaatisi.

tiistai 6. elokuuta 2019

KUULUMISET x KUUSI

Mun postaustaukoni venyi viikosta kahteen viikkoon. SItten kolmeen ja lopulta lähes kuukauteen. eikai siihen sen kummempaa syytä ole, ei vaan ole tuntunut siltä, että olisin halunnut istua koneelle. Tai olenhan istunut, mutta mitään valmista en ole sanaut aikaan. Luovuus tuntuu olevan ihan hukassa, eikä sitä voi pakottaa. Tiedän jo monen vuoden kokemuksella, että kirjoitusinto palaa kyllä. SItä ei voi pakottaa, sillä silloin ahdistuu vaan itse. Siksi otinkin lomaa. Ja se oli yllättävän virkistävää. En sano, että nyt olisin täynnä inspiraatiota ja kirjoitusideoita, mutta innostus näppiksen pariin palaamisesta tuli kuitenkin pikkuhiljaa. 



Mutta mitä meille ja minulle kuuluu? 

1. Isoin syy omalle blogilomalle on varmasti se, ettei viikossa ole tarpeeksi tunteja. Kun käy töissä, vaikkakin vain 30h viikossa, pyörittää kolmen lapsen arkea ja hoitaa kotia, ei omaa vapaa-aikaa ole ihan kauheasti. Ison siivon siitä on vienyt nyt myös urheilu, sillä liikuntakärpänen puraisi mua jälleen ja olen jotenkin tosi innostunut nyt jumpilla ja salilla käymisestä. Muistatte ehkä viime vuoden isoimman projektini, sen 15 kilon pudottamisen, jonka jälkeen aloittaminen oli kovin vaikeaa. Etsin motivaatiota koko talven ja kevään ja vihdoin kesällä sen jälleen löysin. Nyt olen treenannut hyvällä fiiliksellä, en ole käynyt vaa'alla ja yrittänyt syödä fiksusti. Mukava on ollut huomata, että tuloksia saa näinkin ja oma fiilis on tosi hyvä. Tavoitteet siintää taas vahvana mielessä, mutta niistä sitten enemmän myöhemmin.

2. Kesäloma meidän perheellä on ollut tosi rikkonainen. Oltiin yhdessä lomalla silloin toukokuussa kaksi viikkoa ja mieheni lomaili nyt heinäkuussa lasten kanssa yhden pari viikkoisen. Mä itse kävin töissä koko sen ajan, mutta kyllähän se silti pienesti lomalta tuntuu itsestäkin, kun kotityöt ja lapset hoitaa kokonaan toinen aikuinen. Ollaan lomalla oltu tosi paljon kotiseudulla, nautittu kesästä ja auringosta rannalla, maauimalassa ja kotipihassa. Yksi anonyymi multa kysyikin, miksei tarjota lapsille elämyksiä kesällä. Tarjotaanhan me toki, muttei kaikkien elämysten tarvitse maksaa tai suuntautua huvipuistoihin. Meidän tämä kesä menee pienellä budjetilla, jotta ensi kesänä voidaan tehdä taas ulkomaan reissu. Ei ne meidän lapset silti suinkaan tästä kärsi, kyllä hauskoja lomajuttuja on tehty silti.

3. Loman jälkeen alkaa tietysti arki ja meillä se alkoi eilen, kun lapset palasi jälleen päiväkotiin ja mieheni töihin. Isoilla alkoi eskari, tosin virallisesti vasta huomenna, mutta kuitenkin. Mulla oli itsellänikin tosi maanantaifiilis tänään töissä, kun viikonlopun riennot tuntui vieläkin painavan väsymyksenä. Mä vietin työkavereiden kanssa huisin hauskan lauantai-illan ja yön tanssien ja nauraen, ja tulipa jälleen todistettua, ettei se mun duunini turhaan ole Suomen paras työpaikka. Parhaimmat työkeverit mulla ainakin takuulla on! Myöhäänhän siinä meni ja sunnuntaina sen tosiaan huomasi olosta, vaikken oikeastaan podekaan juuri ikinä krapulaa. Nytkin olo taisi johtua enemmän siitä, että unta tuli lopulta hurjat kolme tuntia ja väsymys painoi vielä maanantainakin. Nyt jo onneksi helpottaa, mutta seuraavat iltamenot saavat silti odottaa jokusen kuukauden. 

4. Elämä tuntuu juuri nyt olevan tosi tasapainossa ja tästä olenkin ihan valtavan iloinen juuri nyt. Tuntuu, että ollaan juuri sellaisessa tilanteessa missä pitääkin. Paljon mullistuksia on toki ollut, isoja pieniä ja olen välillä ollut ihan hukassa itseni kanssa. En kai ihan kartalla ole vieläkään, mutta silti mulla on tunne, että asiat on juuri nyt tosi ihanasti. Paljon jänniä juttuja ja ihania kohtaamisia tulee takuulla tuomaan niin syksy kuin tuleva vuosikin, mutta koska kaikki on vasta niin alkutekijöissä, olen ärsyttävä enkä kerro tämän enempää ❤

Instagramissa olenkin jakanut enemmänkin omia fiiliksiä ja tuntoja, ja niitä kannattaakin sieltä lueskella ja seurailla, sillä myös jatkossa päivitän varmasti juttuja sinne aktiivisemmin kuin blogiin. Mulle on tulossa kiireinen syksy ja blogi tulee varmasti olemaan totuttua hiljaisempi. Pari postausta viikkoon uskallan luvata, mutten oikeastaan sen enmpää. Toivon, että sisältö on kuitenkin sitäkin laadukkaampaa ja kiinnostavampaa. Pakko on miettiä myös omia voimavaroja ja jaksamista, sillä ihan kaikkea ei vaan millään ehdi. Instagramissa kannattaakin ottaa mun tili seurantaan @nelliekoo , sillä sinne lupaan sisältöä nyt paljon enemmän. Perjantailta kohokohdissa onkin meidän tosi tavallinen arkipäivä, käy sieltä katsomassa miten se meni.

5. Tuplilla alkoi tosiaan eskari, mistä olen ihan tosi ihmeissäni, miten he ovatkaan jo niin isoja? Tuntuu, kuin he olisivat kasvaneet isoiksi ihan hetkessä ja varsinkin kesän aikana on otettu hurjasti kehitysaskelia monellakin saralla. Paljon enemmänkin olisi heistä kiva kertoa, mutta koska pojat ovat jo niin isoja, jää heidän kuulumiset väkisinkin koko ajan enemmän ja enemmän blogin ulkopuolelle. Luulen, että blogi tulee jatkossa painottumaan enemmän yleisesti vanhemmuuteen kuin lapsiin.

6. Kuopuksella taas on tällä hetkellä _todella_ voimakas MINÄ ITSE -vaihe ja hän todellakin koettelee nyt hermoja. Myös hän on kasvanut ja kehittynyt kesällä valtavasti ja on mahdottoman omatoiminen ja tehokas. Kaikkeen on mielipide, se on useimmiten ei tai minä itse. Hän puhuu jo hirveästi ja on valtavan iloinen lapsi valtaosan aikaa. Hän todellakin pitää puolensa, välillä vähän liiankin kovakouraisesti ja tuplat ovat helisemässä hänen kanssaan. Hän on melkein päiväkuiva, jätti tutin ja nokkamukit pois ja on muutenkin niin isoa että. Missä on mun vauvani? 

Siinä nyt jokunen meidän kuulumisista, olisi niin paljon enemmänkin kerrottavaa, mutta lopetan nyt tähän ja palaan sitten muihin aiheisiin parin päivän päästä. Olette kovasti toivoneet juttuja rahasta a parisuhteesta, niitä onkin molempia tulossa, kunhan keksin vaan hyvän kulman molempiin. ONko niihin jotain toiveita tai ideoita? 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Viikonlopun parhaat


Ja aivan liian äkkiä tuli taas sunnuntai-ilta. Viikonloput menee aina ihan hetkessä, varsinkin nämä kesäviikonloput tuntuu olevan sellaisia, että ne ihan vasta alkoi ja sitten pakkailetkin jo päikkyreppuja valmiiksi tulevaa maanantaita varten.

Meidän viikonloppu alkoi jo onneksi perjantaina, kun vietettiin lasten kanssa vapaapäivää. Yritin vetäistä kunnon viikkosiivousta, mutta myönnettävä on, ettei siitä oikein lasten kanssa tullut mitään. Kuljin vaan heidän perässään siivoten aina vaan uusia jälkiä ja totesin, että on vaan kätevämpää ja kaikkien hermojen kannalta parasta, että pidän siivouspäivän ihan vaan itsekseni, aina kun se vaan järjestettävissä on. Saatiin me onneksi yhdessä vähän siivottua, joten viikonloppu päästiin aloittamaan kuitenkin puhtaassa kodissa. 

Viikonloppuun on kuulunut myös totuttuun tapaan hyvää ruokaa, tänä viikonloppuna on tosin vedetty ei niin terveellisiä settejä, joten tälle viikolle olisi tavoitteena syödä taas hieman puhtaammin. Tekee se hyvää siinäkin mielessä, että ensi torstaina alkaa isin ja lasten loma joten seuraavat pari viikkoa saattaa mennä heillä ainakin vähän kevyemmällä otteella. Mua pienesti harmittaa, etten pääse lomailemaan heidän kanssaa, mutta eipä asialle oikein voi mitään. Onneksi mulla on kuitenkin se nelipäiväinen työviikko, niin lomaillaan sitten koko porukalla edes kolmena päivänä viikossa. Toisaalta, mun mielestä on ihanaa kun isi välillä pyörittää tätä meidän arkea, ja mä voin vaan käydä töissä. Kenties eniten odotan niitä valmiita aterioita, nimittäin jonkun toisen tekemä ruoka on parasta!

Perjantai-iltana grillattiin mun siskon perheen kanssa hamppareita ja lauantaina pistettiin pystyyn oikein kunnon pizzatehdas ja pyöräytettiin kaikkiaan neljä pitsaa. Pohja onnistui ihan täydellisesti ja ruokaa riitti hyvin vielä huomiseksi töihinkin otettavaksi.

Lauantaina tehtiin taas pihajuttuja ja ollaan taas askel lähempänä valmiimpaa pihaa. Nyt kärrättiin viikolla haetut kivet talon seinustalle ja sokkelin ympärys näyttää taas tosi paljon siistimmältä! Ilta oltiinkin lasten kanssa keskenämme, kun isi lähti iltamenoilleen ja tuli vasta yöllä kotiin. Mun mielestä on ihana olla välillä yksin kotona ja otankin siitä aina tilaisuuden tullen ilon irti. Nytkin  saatuani lapset nukkumaan katsoin monta jaksoa lempparisarjaa ja söin ihan yksin koko purkin jäätelöä. Mieskin onneksi kotiutui ennen kuin olin ehtinyt itse käydä nukkumaan, niin koko yö ei mennyt levottomasti. En nimittäin osaa yhtään nukkua yksin, ja vilkuilen vaan kelloa ja kuuntelen milloin ovi kolahtaa. 

Sunnuntai meidän oli tarkoitus olla vaan kotona, mutta lähdettiin vähän extempore mun sisarusten kanssa viettämään aamupäivää Heinolaan. Käytiin lintutalolla ja herkuteltiin vohveleilla Harjupaviljongilla. Pienimmän päikkyjen ajan lojuttiin kotona vaan sohvalla ja katsottiin leffaa. Illaksi mä lähdin vielä Fressille pumppiin ja isi alkoi kasata lapsille trampoliinia, joka on ollut vähän puolikuntoisena varastossa viime kesäisen myrskyn jäljiltä. Mutta hyvältä vaikuttaa, luulen että isi sai sen fiksailtua sellaiseen kuntoon, että trampoliinista riittää lapsille iloa vielä pitkäksi aikaa. 

Ja siinä olikin meidän viikonloppu. Nyt mä odottelen, että isi saa lapset nukutettua, niin päästään saunaan ja meidän viimeisimmän sarjakoukutuksen ääreen. Tiedossa olisi vähän Netflix&Chill, sillä parisuhdeaika on tänä viikonloppuna jäänyt harmittavan vähiin. Huippua sunnuntai-iltaa teille kaikille, palaillaan taas ensi viikolla! ❤

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Miten me kierrätetään?

Tämä kierrätysaihe nousi jokinaika sitten esiin Instagramissa ja joku teistä lukijoista kyseli meidän perheen kierrätyksestä. Tartunkin tähän nyt aika innolla, tämä on nimittäin yksi lemppariaiheitani, ja ollut pitkään jo omallakin postausidealistalla.

Mitä me sitten kierrätetään?

Omassa pihassa meillä on roska-astiat energiajätteelle ja sekajätteelle. Ollaan pohdittu myös biojäteastiaa, mutta sen hankinta on vielä jäänyt. Toistaiseksi meidän biojätteet menevät sekajätteeseen. Se onkin vaippojen lisäksi kokolailla ainoa juttu mitä sinne laitetaan, isoilta osin meidän jätteet nimittäin lajitellaan muualle. 


Energiajätteeseen menee meillä vain erilaiset rasiat ja kääreet, sillä pahvit ja muut pakkaukset kierrätetään suoraan niille kuuluviin laatikoihin. Meillä on roskiskaapissa kolme eri laatikkoa, yksi energiajätteelle, eli pääasiass amuoville, yksi sekajätteelle, eli pääasiassa biojätteelle ja yksi iso laatikko pahvipakkauksilla ja kartongille. 

Roskinkaappiin meillä ei mahdu enempää, joten loppulajittelu hoidetaan toisaalla. Nimittäin ruokatilan kaapistossa. Meillä on onneksi niin iso ruokatila, että siinä missä keittiön kaappeihin ei olisi kierrätyssysteemiä mahtunut, sopii se oikei nhyvin ruokatilaan. Yhdessä kaapissa on kaksi isoa astiaa, joista toiseen menee metalli, toiseen lasi. Lisäksi kaapissa on yksi pieni astia ongelmajätteelle, pääasissa paristoille.

Toiseen kaappiin kerätään kierrätyspullot, yhteen kassiin kauppaan palautettavat, toiseen Alkoon palautettavat. Tämä tosin on vanhoja peruja, nyt kai kaikista kaupoista saa hyvityksen myös viinipulloista.. 

Kaappien lisäksi kerätään mainokset ja lehdet kaapiston vieressä olevaan lehtikoriin, josta ne sitten suunnilleen kerran kuussa kuskataan kaupan pihalla olevalle jätekeräyspisteelle. 


Myös vaatteet meillä kierrätetään. Ostetaan iso osa varsinkin lasten vaatteista käytettynä ja laitetaan pieneksi ja tarpeettomiksi jääneet kirppikselle tai tutuille kiertoon. Jos ne ei siellä mene kaupaksi, lahjoitan ne yleensä joko paikalliselle kirppikselle tai laitan UFF:n vaatekeräyslaatikoihin. Myös lastentarvikkeet ja lelut lähtevät meiltä aina kierrätykseen, en voisi ikinä kuvitella vieväni niitä vain kaatopaikalle. Lasten lelut myös tulevat meille usein käytettynä, tosi harvoin ostetaan heille mitään ihan uutta kaupasta. Lapset itsekin tykkäävät eniten kirppisleluista, siellä kun on vaikka mitä aarteita!

Tällä hetkellä ei pystytä isompaan. Varmasti on paljon, mitä jätehuollon suhteen voitaisiin tehdä enemmän ja ennen kaikkea, kuluttaa vähemmän. Mutta just nyt, tähän riittää meidän rahkeet. Tavoitteena tälle vuodelle olisi vielä päästä kokonaan eroon pikkupusseista ja korvata ne kokonaisuudessaan kestopusseilla. Tavallisista muovipusseista on onneksi jo päästy eroon, eikä oikeastaan koskaan osteta niitä ruoka- tai vaatekaapoista. POikkeuksena vain ne ekstemporereissut, kun omat kestokassit ovat jääneet kotiin.

Miten teillä kierrätetään ja millaisia tulevaisuuden tavoitteita olette kierrätykselle ja itsellenne asettaneet?


sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Mitä kuuluu tänään sunnuntaina


Hei ihanaa sunnuntai-iltaa sinne! Toivottavasti takana on taas yksi ihana kesäviikonloppu, vaikkei säät ehkä ihan suosineetkaan ainakaan täällä Lahdessa.

Meillä on takana kivan tasapainoinen viikonloppu, joka on pitänyt sisällään monenlaista touhua, rentoilua ja lepoa, mutta myös hikikarpaloita ja puurtamista. Niitä perinteisiä riitoja ja hampaidenkiristelyjä toki myös tottakai, mutta myös ihania onnen hetkiä. Hyvin perinteinen ja tavallinen viikonloppu siis!

Lasten kanssa ollaan tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että voisin hyvin usein myydä heidät Saharaan. Ei toki oikeasti, mutta hermot on usein koetuksella ja tämänkin iltaisen jälkeen odotan jo pienellä kaiholla huomista työpäivää kun riitelyä ja kaikest avääntämistä ei tarvitse kuunnella kahdeksaan tuntiin. Kuuluu ikään joo, ja useimmiten meidän lapset ovatkin huippuja ja niin mahtityyppejä. Mutta välillä he todellakin osaavat saada sapen kiehumaan.

Unien suhteen meille kuuluu taas vaihteeksi oikein mahtavaa! Siirrettiin lapset kesäkuun alussa nukkumaan samaan huoneeseen ja se tuntui olevan alun haasteiden jälkeen ihan mahtiajatus! Nukutaan kaikki nyt paljon paremmin kun pienin ei heräile parin tunnin välein ja saadaan jopa useimmiten nukkua kaikki omissa sängyissä aamun ensitunneille. Ajoissahan meidän lapset herää edelleen, ei ole väliä oliko viikonloppu vai arki, on ainakin 2/3 hereillä takuuvarmasti ennen kuutta. Mutta pysyypähän unirytmi samana arkena ja viikonloppuna. Veikkaan, että parin vuoden päästä ongelma onkin taas ihan toinen!

Tänä viikonloppuna koettiin ahaa-elämys meidän pihaan liittyen ja mulla on pitkästä aikaa ihan huikea motivaatio sen laittamiseen. Ollaan laitettu pihaa koko tämä kolme vuotta joka tässä ollaan asuttu, hitaasti ja varmasti. Pienellä budjetilla ja pikkuhiljaa tehden, vähän etsien sitä fiilistä, joka kertoo kuinka ja miten tehdään. Ja nyt tuntuu,  että se löytyi! Katsotaan, kestääkö se miten kauan.. Mä en tosiaan ole mikään viherpeukalo, joten kaikki pihaan liittyvä inspis on todellakin kotiinpäin!

Koti muutenkin kiinnostaa taas pitkästä aikaa, ehkä se johtuu siitä suursiivouksesta, jonka Stella kävi meille tekemässä reilu kuukausi sitten. Sen jälkeen olen jaksanut pitää kotia paljon paremmin kunnossa, ja vasta tällä viikolla vetäisin itse kunnon suursiivouksen. Aiemmin riitti vaan pieni ylläpitosiivous, sillä suursiivouksen jäljiltä kotona oli niin ihanan puhdasta. Nyt ajattelinkin ottaa tavaksi siivota useammin mutta vähemmän, sillä tuollaiset päivän kestävät suursiivoukset ei sitten ehkä kuitenkaan ole ihan mun juttuni..

Perjantaina saatiin kuulla, että meitä toivottiin kummeiksi lokakuussa saapuvalle pikkuherralle, ja otettiin tuo kunniatehtävä tottakai innolla vastaan. En millään malta odottaa, että tapaan tämän uuden tulokkaan ❤ onneksi lokakuu tulee varmasti ihan mahdottoman äkkiä.

Tänään sunnuntaina tuntuu, että elämä on tosi kivasti tasapainossa ja balanssissa. Tuntuu, että arki rullaa sujuvasti, meidän perhe-elämä toimii, parisuhteelle on aikaa, ehdin viettää yksin aikaa, liikkua ja urheilla sekä pitää huolta kodista. On jotenkin tosi hyvä fiilis juuri nyt tässä tilanteessa. Ja tottakai, ettei nyt menisi liian hattaraksi, on arjessa tottakai niitä inhottaviakin juttuja. Välillä otetaan yhteen miehen kanssa näkemyseroista, väännetään lasten kanssa peliajasta ja paiskotaan leluja sekä huudetaan kun kukaan ei tottele eikä tee mitään pyydettyä. Mutta sitähän se on. Luultavasti kaikilla. Päälimmäisenä kuitenkin fiilis, että kaikki on just nyt ihan tosi hyvin. 

Mitä teille kuuluu tänään sunnuntaina? 

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Meidän juhannus


Kai vielä voi kirjoittaa juhannuksesta, vaikka siitä onkin jo ylihuomenna viikko? Todellakin voi, vaikka toivoinkin että olisin ehtinyt kirjoittaa siitä hieman aiemmin. Muutenkin, tuntuu ettei blogi ole oikein pysynyt viime viikkoina mun matkassa ja on ollut aina vaan hankalampi istahtaa koneen pariin. Väkisin ei tietenkään inspiraatio synny, eikä tekstiä tule, joten olen suosiolla ollut kirjoittamatta. 

Mutta se juhannus! Meillä ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään perinteitä juhannuksena, vaikka siihen melkein aina onkin kuulunut mökki ainakin jossian mittakaavassa. Tällä kertaa ei, sillä totuttuun poiketen, ei käyty mökillä ollenkaan juhannuksena. Silti tän vuoden juhannus oli mun mielestä paras aikoihin. Se piti sisällään niin paljon monenlaista, yhteistä aikaa perheen kanssa, ystäviä ja hyvää ruokaa. Eikai muuta voi toivoakaan.

Juhannuksen aloitti torstaina jo yksi kauan odotettu juttu, kun mä sain vihdoin uuden auton. Meidän Touran lähti vaihtoon ja pihaan ajettiin Skoda Octavia. Mä olin ihan fiiliksissä, sillä sain vihdoin sen kauan toivomani valkoisen auton. Toki autovalintaan vaikutti moni muukin asia, mutta ne päätökset jätin mieheni huoleksi. Mun toiveet oli vaan se, että auto on turvallinen ja se on väriltään valkoinen. Haasteita tosin aiheutta alasten istuimet, sillä ne ei luonnollisestikaan mahdu yhtä hyvin takapenkille kuin paljon leveämpään Touraniin. Luulen, että penkkien suhteen pitää tehdä hankintoja tässä parin viikon aikana, jotta mahdutaan vähän paremmin.

Perjantaina me lähdettiin vähän extempore käymään Suomenlinnassa, se on ollut nimittäin ajatuksiss ajo vuosia, mutta joka kesä se vaan jää ja unohtuu. Nyt saatiin reissu viimein toteutukseen ja olipa kivaa. Jätettiin auto metroasemalla ja ajettiin keskustaan metrolla. Tää on ollut meillä pitkään jo tapana, silloin ei nimittäin tarvitse miettiä parkkipaikkoja ja lapset pääsevät metroajelulle. Se oli nimittäin varsinkin pienimmälle luultavasti se päivän kohokohta. Rautatieasemalta käveltiin Kauppatorille, ostettiin evästä ja hypättiin Suomenlinnan lauttaan. Vietettiin Suomenlinnassa koko iltapäivä ja lähdettiin takaisin keskustaan vasta viiden aikaan. Käytiin syömässä ja suunnattiin taas metrolla autolle. Niin hauska pikkureissu, näitä lisää!

Lauantai meni ihan vaan kotona, nautittiin myöhäinen brunssi koko perheen voimin ja oltiin pihalla. Saatiin ystäväperhe meille syömään ja saunomaan ja ilta menikin vauhdilla hyvässä seurass aherkullisen ruuan parissa. On niin kiva, kun lapsilla on ikäistään seuraa, niin aikuistenkin on rennompi olla!

Sunnuntaina oli ajatus olla ihan vaan kotona, mutta keksittiinkin lähteä käymään maauimalassa mäkimontussa. Tuuli oli ihan mahdottoman kova ja jännättiin vähän, olisiko montussa liian kylmä. Ei onneksi, lämpöä oli juuri sopivasti ja ihmisiä tosi vähän. Nautittiin auringosta ja altaista koko aamupäivä ja samalla heräsi taas pieni reissukärpänen. Ensi keväänä on kyllä pakko päästä ulkomaille aurinkoon! 

Kaikkiaan juhannus oli vaan niin kiva. Siitä sai hurjasti energiaa taa suuteen viikkoon, sai levättyä ja tankattua taas perheaikaa. Ihan toisilla energioilla tulikin sitten aloitettua työviikko, kun takana oli niin rento viikonloppu.

Voi mikä ihana kesä!