keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Viikon parhaat

Viime aikoina ovat kuulumiset jääneet ihan kokonaan päivittämättä, joten tässä tulee kunnon paketti niitä ihan tavallisia kuulumisia. 

1. Ykköspallille nousee ehdottomasti kuluneen viikon parhain uutinen, nimittäin pienimmän päiväkotipaikan vahvistuminen. Aika paljon työtä ja selvittelyähän tuo lopulta vaati ja jouduin moneen kertaan soittelemaan niin päiväkodin johtajille kuin ihan varhaiskasvatustoimistoonkin. Mutta nyt kuopuksella on päikkypaikka ja kaikki paperit on melkein hoidettu ja kunnossa. 

Mä olen tosi onnellinen ja iloinen, että päiväkotipaikka vihdoin varmistui ja päästiin jo tutustumaankin paikkaan kertaalleen. On paljon helpompi siirtyä lomalle, kun noinkin iso juttu on kunnossa. Lopultahan turvauduttiin kuitenkin yksityiseen päiväkotiin, kun alkoi näyttä äsiltä, ettei kunnallinen pysty tarjoamaan meille hoitopaikkaa järkevän matkan päässä kotoa, eikä varsinkaan siitä ykköstoiveesta. Ensisijaisestihan toivottiin pienentä samaan päikkyyn tuplien kanssa, mutta saatiin kuulla ettei se tule onnistumaan.

Lahden päivähoitotilanne on tällä hetkellä niin kaoottinen, ettei tosiaan käy kateeksi perheitä, joilla paikka ei ole vielä vahvistunut. Kuulin juuri, että tammikuussa aloittavista on vielä lähes pari sataa lasta ilman päätöstä ja hoitopaikkaa. Ihan kauheita määriä!

Meidän pelastus oli nyt se, että tulin ottaneeksi yhteyttä isojen vanhaan päikkyyn, josta meillä oli niin hyvät kokemukset. Vaikka lapset ovatkin nyt eri päiväkodeissa, on mulla tosi hyvä fiilis aloituksesta. Paikka ja hoitajat ovat tutut ja ensivaikutelma tulevaan ryhmään oli niin hyvä kuin olla ja voi. Mulla on vahva usko, että pienimmäisen hoidon aloitus tulee sujumaan oikein mallikkaasti.Ja on ihanaa, että saatiin hänet niin ihanaan päiväkotiin. On itselläkin paljon varmempi olo hoidon aloituksesta, kun hän takuulla on hyvissä käsissä. 



2. Toinen huippujuttu on se, ettei meidän Lapin reissuun ole enää montakaan yötä. Parin päivän päästä suunnataan ensin Kajaaniin ja sitten Sallaan, jossa lomaillaan reilu viikko. On vaan niin huippua päästä irti arjesta, rentoutumaan ja rauhoittumaan. Jouluinen Lappi on takuulla niin ihana ja upea, että mieli lepää jo pelkästä ajatuksesta. Tarkoituksena meillä on ihan vaan rentoutua, ja olla ottamatta paineita sen kummemmin. Ulkoillaan, hiihdetään ja syödään hyvin. Jätetään työt taka-alalle, sometetaan vähemmän ja nautitaan täysillä perheajasta. Kuulostaa ainakin mun korvaan just mahtavalta. 

3. Tän viikon parhaita lienee myös se, että olen pikkuhiljaa alkaneista aleista ostanut lapsille kaapin täytettä päiväkotiin ja lomalle. Moni kauppa on aloittanut jo alet ja olenkin tehnyt jo tosi hyviä löytöjä kevään vaatetustarpeita silmällä pitäen. Viimeisimpänä varmaankin Pomp De Luxin alet, joista tilasin lapsille useammat ribbipaidat. Mietin niitä jo kauden alussa, mutta onneksi lykkäsin tilausta sillä nyt sain ne puolet halvemmalla. Ale on aika tuntuva, kun ostettavaa on kuitenkin kolmelle lapselle. 

Pienimmän päiväkodin aloitus on vaatinut myös useampia hankintoja, joita tosi nolen yrittänyt hankkia jo pitkin syksyä sopivan alennuksen tullessa vastaan. Enää puuttuu oikeastaan vaan nimikointitarrat ja mahdollisesti toppapuku isommassa koossa. Meidän mini on nimittäin hujahtanut niin plajon pituutta, että jos sama meno jatkuu, jää hänen toppapukunsa ennen talven loppumista pieneksi. 




4. Neljänneksi nostan töiden alkamisen, sillä olen jo aika innoissani siitä, että pääsen ihan pian aloittamaan työt. Samalla tämä on tietysti myös haikeaa, sillä luultavasti en tule olemaan lasten kanssa kotona näin pitkää aikaa enää koskaan. Hoitovapaa on tälläkin kerta aollut ihana kokemus ja olen tosi kiitollinen, että se tälläkin kertaa onnistui näin pitkään. Mielelläni olisin kyllä jatkanut kotona vielä, mutta toisaalta kaipaan jo töihinkin. 80% työaika kuulostaa juuri täydelliseltä tähän saumaan ja sen turvin voidaan pitää lapsia vähemmän hoidossa. 

Nämä viimeiset viikot mä olen tietoisesti rauhoittunut ja rentoutunut vaan. Siinä, missä aiemmin siivosin ja tein töitä päiväuniajat, olen nyt joogannut ja katsellut lempparisarjoja. Tulen tuskin hetkeen saamaan noin paljon vapaa-aikaa ja aikaa vaan itselleni kuin pienimmän päiväuniajat nyt ovat tarjonneet, joten on syytä nauttia niistä täysillä. 



Meidän arki tulee kohta muuttumaan tosi paljon. Kyllähän se jännittää, ollaanhan vietetty ruuhkavuosia viimeksi kaksi vuotta sitten, mutta silti enemmän odotan sitä innolla. Kotihoidontuki ei tosiaan anna elellä kovin leveästi, vaikka blogitulot paljon enemmän onkin mahdollistaneet. Silti, ihan odotettu on myös jatkoss akuukausittain tilille tipahtava palkka, jonka turvin on paljon helpompi hengittää. Säästää ja käyttää rahaa vähän toisin kuin hoitovapaalla. Meillä on tuloss akevään ja kesän aikana niin paljon rahareikiä, ettei yhden aikuisen tulot tulisi riittämään millään. Isoimpana ehkä piha, jonka laittoa en kylläkään odota kovin innoissani. Onneksi tuli lunta ja kaikki keskeneräisyys häviää lumen alle :D


Mutta sellaista kuuluu meille. Isoilla alkoi tänään pitkä joululoma ja päikkyyn suunnataan seuraavan kerran vasta loppiaisen jälkeen. Isikin jää perjantaina melkein parin viikon mittaiselle talvilomalle, joten meillä on tiedossa perheaikaa oikein roppakaupalla. Tuleekin aika ihana lopetus tälle vuodelle ja aloitus uudelle, kun saadaan viettää niin paljon laatuaikaa yhdessä. 

Mä en päivittäisiä postauksia joulun ajalle lupaa, mutta jonkin verran kuulumisia kuitenkin, niin ennen reissua kuin sitten Lapistakin. Luultavasti tiedossa on ainakin jonkin verran ihanan lumista fiilistelyä, onhan Lappiin kuitenkin tullut viime viikkoina ihanasti lunta!  Instagram @nellikooblogi tulee ainakin olemaan aktiivisempi, eli siellä kannattaa seurailla tarkemmin :) 

lauantai 15. joulukuuta 2018

Kaikkein paras piparkakkutaikina

Mulla on tosi vähän sellaisia luottoreseptejä. Sellaisia, joiden mukaan tekisin aina ja joka kerta. Tykkään kokeilla uusia ja testailla erilaisia ruokia, mutta yksi resepti on sellainen, jonka pariin palaan aina. Ei ole sen voittanutta, eikä minulla kyllä ole halua lähteä kokeilemaankaan muuta. Se on nimittäin mummini piparkakkuresepti. 

Väitän, ettei millään muulla reseptillä tule niin hyviä piparkakkuja kuin tällä. Kaupan taikina kalpenee, tottakai, enkä missään koskaan ikinä ole maistanut niin hyviä piparkakkuja kuin näitä, jotka on leivottu mummini reseptillä. Mä luulen, että juju on fariinisokerissa, sillä valtaosassa reseptejä käytetään siirappia ja silloin mun mielestäni tuo pipareiden koostumus on aivan eri.


Näissä pipareissa parasta on nimittäin juuri se koostumus, ihanan murea ja rapea mutta samalla pehmeä. Parasta, kokeile ihmeessä, sillä tämän jälkeen ei takuulla ole paluuta vanhaan taikinaan, saati kaupan valmiisiin vaihtoehtoihin. Soodan ansiosta piparit kohoavat täydellisen ilmaviksi, eivätkä jää sellaiseksi pahvisen makuiseksi kuin valmistaikinasta leivotut. 

Me leivottiin lasten kanssa eilen valmistaikinalla, tänään omalla taikinalla ja huomenna mun olisi tarkoitus leipoa vielä yksi satsi ihan itsekseni. Pojat ovat siitä ihanassa iässä, että heidän kanssaan leipominen on jo tosi mukavaa. He osaavat keskittyä ja rauhoittua, tekevät suurinpiirtein kuten kuuluukin ja ovat ihan tosi innoissaan. He haluavat aina koristella piparkakut, vaikka mun mielestä parhaita ne ovatkin ilman mitään koristeita, ihan uunituoreina. Tälläkin kertaa lapset koristeli itse tekemänsä ja ne mun huomenna leipomat jätetään koristelematta. 



Mutta sitten se resepti. 

250 g voita
4 dl fariinisokeria
3 tl kanelia
3 tl kardemummaa
2 tl inkivääriä
2 tl neilikkaa
1/2 tl suolaa

1. kiehauta mausteet ja sokeri pehmeän voin kanssa.

2 munaa
8 dl jauhoja
2 tl soodaa

2. Anna seoksen jäähtyä hetki ja lisää sitten munat yksi kerrallaan. Sekoita kunnolla. 

3. Sekoita sooda jauhojen joukkoon ja lisää jauhot vähitellen koko ajan sekoittaen. Jauhoja voi riittää vähempikin, tai sitten niitä pitää laittaa vähän enemmän. Riippuu kerrasta. Taikina pitää silti jäädä tosi pehmeäksi. 

4. Anna taikinan tekeytyä ja kovettua yön yli jääkaapissa. 

torstai 13. joulukuuta 2018

Mun ihana talvitakkini nyt alessa


* Sisältää mainoslinkkejä Elloksen verkkokauppaan.
Kuvien takki saatu.

Pakkaset saapui vihdoin ja nyt sormet ja varpaat pystyssä, että saadaan lunta! Mä olen päivittänyt sääsovellusta tällä viikolla tiuhaan, sillä ensi viikolla koittaa meidän lumiloma. Lapissa lunta onneksi jo on, mutta olisihan se tietysti kiva saada sitä myös etelään. Viime talvi oli niin ihana lumisine pakkaspäivineen. 


Takkikaappini on kokenut pienen murroksen sitten viime talven, sillä lähteneet kilot on tehneet vanhoista takeista mulle enimmäkseen ihan liian isoja. Olenkin pikkuhiljaa päivittänyt takkeja parempaan kokoon ja juuri tällä viikolla tilasin viimein laskettelutakin itselleni, jotta mulla olisi reissuunkin hyvä takki lumileikkeihin. Päädyin tähän Ahkkan takkiin* ja toivon sen olevan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä. Tämä olisi nimittäin järjestyksessään jo viides Ahkka mun kaapissa, olen tykännyt laadusta ihan valtavasti! 

Tuon laskettelutakin lisäksi käytän tuota kuvien mustaa parkaa*, joka on niin ihanan lämmin, etten varmasti hytise. Tuon takinhan sain jo vuosi sitten yhden Ellos-kamppiksen myötä ja se onkin ollut yksi parhaista takeista mitä mulla on koskaan ollut. 

Tilaan aina nuo omat takkini Elloksen aleista* joko alekoodeilla tai ihan yleisistä aleista, silloin takeille jää tosi vähän hintaa. Nytkin toppatakki oli -30% alessa, niinkuin myös tuo parka. Kuoritakkini on myöskin Ahkka ja se on palvellut mahtavasti jo yli viiden vuoden ajan. Voisi siis sanoa, että tää on mun luottomerkkini! 


Parkaa käytän enimmäkseen kauppareissuilla ja vähän siistimpänä takkina, kun taas tuo laskettelutakki tulee toivottavasti palvelemaan toppahousujen kaverina ulkoillessa muuten. Valkkasin takista pinkin, sillä vaikkei väri muuten kuulukaan omiin lemppareihin, päädyn siihen tosi usein takeissa. Jokin siinä siis kuitenkin vetoaa! 

Ellokselta* ehtii muuten tilata vielä joululahjat jos tilauksen laittaa ennen ensi maanantaita. Kannattaa siis kurkata muukin valikoima, -30% ale koskee nimittäin valtaosaa tuotteista ja sen voi käyttää oman tilauksen yhteen kalleimpaan tuotteeseen. Ostoksille suoraan tästä*

maanantai 10. joulukuuta 2018

Joulu Lapissa

Vietettiin meidän ihan eka joulu Lapissa vuonna 2013. Se oli tuplien ensimmäinen joulu ikinä ja oli tosi mieleenpainuvaa nauttia siitä Lapin tunturissa. Oltiin silloin Sallassa ja mietittiin, että pakko olisi tulla joskus uusiksi. Nyt se uusiksi sitten tulee, kun lähdetään samaan paikkaan taas koko perheen voimin. Tällä kertaa vaan tuplat ovat aika monta vuotta isompia ja meidän perhe on kasvanut yhdellä pikkumiehellä lisää!

Tuplat on meidän reissusta vähän huolissaan, sillä heitä mietityttää kuinka joulupukki löytää meidät sieltä. Sovittiin, että laitetaan tonttujen mukaan kirje, jossa kerrotaan meidän joulusuunnitelmista. Että joulupukki sitten varmasti osaa etsiä meitä sieltä. He pohtivat sitäkin, kuinka saadaan joulukuusi mahtumaan autoon ja että miten lahjat saadaan kuljetettua loman jälkeen kotiin. Mä luulen, että nämä kaikki kyllä takuulla järjestyy! Joulukuusta me nyt ei luonnollisestikaan pakata autoon, mutta lahjat mahtuvat takaisin ihan varmasti.

On jotenkin tosi vähästressistä lähteä jouluksi muualle, ei nimittäin tarvitse lainkaan miettiä joulun laittamista. Toki sitä tehdään tässä kotonakin jonkin verran, mutta sellainen siivoaminen, kokkaaminen ja puunaaminen jää ihan kokonaan. Luulen, että Lapissa mennään jouluna valmiiseen pöytään tai sitten hankitaan tosi pitkälle ruuat valmiina. Keskitytään ihan koko loma vaan rentoon yhdessä oloon, liikkumiseen ja rauhoittumiseen. 

Ei ehkä voisi paremmin lopetella tätä vuotta. Lappiin toivon vaan kovasti lunta, tuntuisi jokseenkin hassulta lähteä sinne jouluksi, jos lunta ei olisikaan yhtään. Mutta eiköhän sitä tule, haluan ainakin uskoa niin!

Matka vähän jännittää, kuten kaikki pitkät matkat aina. Me mennään nimittäin autolla ja matkaa Lahdesta Sallaan on kuitenkin lähes 800km. Siinä saa kyllä jokusen hetken istuakin. Luotan kyllä aika isosti meidän lapsiin ja siihen, että he ovat tottuneita autossa matkaajia. Tarpeeksi tekemistä, riittävisti pysähdyksiä ja hyvää mieltä, niin ei varmaan voida epäonnistua. Ennakoitiin kyllä sen verran, että yövytään molempiin suuntiin Kajaanissa, joten kerralla ajettava matka ei ole kuin korkeintaan 500km. Viime vuonnahan ajettiin suoraan Vuokattiin Lahdesta ja se matka meni ainakin ihan sujuvasti.



Mä odotan jo innolla niitä lumisia metsiä ja korkkaamattomia latuja. Pakataan niin murtsikka- kuin luistelusuksetkin mukaan ja mun tavoitteena on hiihtää ainakin se 100km viikon aikana. Katsotaan pääsenkö tavoitteeseen, se riippuu aikalailla keleistä ja motivaatiosta. 

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Parhaat vinkit ihaniin joululahjoihin


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä TOKMANNIn kanssa. 

Joulu on jo ihan nurkan takana ja ainakin itse henkilökohtaisesti tykkään hankkia lahjat hyvissä ajoin ja välttää näin ruuhkat ja hampaidenkiristelyn. On nimittäin tosi tylsää seistä toppatakissa kuumissaan siinä monen sadan metrin mittaisessa jonossa, viimeisenä viikonloppuna ennen joulua. Been there done that. Tänä vuonna meidän lahjaostokset on jo tehty, eikä paketoitavaakaan enää juurikaan ole. Pidettiin mieheni kanssa yksi ilta lapsivapaata ja tehtiin täsmäisku listan kanssa Tokmannille. Kotona keitettiin kuumaa glögiä ja paketoitiin lahjat ennen kuin lapset saapuivat. Löydettiin ihania saajansa näköisiä lahjoja, ja se onkin mun mielestä antamisen ilon lisäksi lahjomisessa parasta. Nämä vinkit on toteutettu yhteistyössä Tokmannin kanssa. 


Mä tykkään antaa hyödyllisiä ja tarpeellisia lahjoja, sellaisia, joilla lahjansaaja oikeastikin tekee jotain. Tämä on syy, miksi kuuntelen usein tarkkaakin toiveita, sillä en yhtään halua antaa hyödytöntä ja tarpeetonta tavaraa kaappeja täyttämään. Suositaan paljon aineettomia ja ruokalahjoja, sekä sellaisia tavaroita, jotka ovat varmasti käytössä tarpeellisia. Astiat, kirjat ja legot ovat mun mielestä juuri niitä, siksi ne meillä monesti kääräistäänkiin pakettiin.

Helpointa lahjojen ostaminen on mun mielestä lapsille, sillä heiltä tulee usein aika selvästi pyynnöt niistä isoimmista haaveista. Jos vinkkejä ei kuitenkaan ole tarjolla, on Lego-paketti yleensä  takuuvarma hitti. Legoissa näkyy kätevästi ikäsuositus, joten senkään suhteen ei yleensä mene metsään. Paketteja on myös monen hintaisia, joten voi itse miettiä oman hintahaarukkansa. 

Toinen takuuvarma hittilahja lapselle on kirja, palapeli tai piirustusvälineet. Itse tykätään tosi paljon noista pyyhittävistä tehtäväkirjoista, niitä voi nimittäin käyttää ihan miten monta kertaa vaan ja ne on tosi käteviä vaikka matkalla. Palapeleistä ja kirjoista nauttii myös yleensä ihan kaikki lapset, joten sellainenkin tekee varmasti saajansa iloiseksi.

Kummilapselle tykätään itse aina hankkia jotain vähän pitkäikäisempää ja omille lapsille ollaan monesti toivottu heidän kummeiltaan astioita. Tokmanni lahjojen ostopaikkana on juurikin siitä syystä niin kätevä, että sieltä saa tosi monipuolisesti kaikkea. On elektroniikkaa, leluja, astioita ja tekstiilejä. Astioista löytyy monia mun suosikkibrändejä, kuten vaikka Arabiaa. Muumiastiat on esimerkiksi tosi hyvä lahja monenikäiselle kummilapselle.


Moni aina valittelee, että naiselle, tyttöystävälle tai vaimolle, lahjojen ostaminen on tosi vaikeaa. Mä en yhtään allekirjoita tätä ja vinkkailinkin meidän ostoksilla ollessa miehelle monia pomminvarmoja lahjaidiksiä. Yöpuvut on mun oma suosikkini lahjapakettiin ja meillä onkin perinteenä, että ostetaan koko perheelle aina uudet yökkärit jouluksi. On jotenkin tosi hauska sitten pukea se uunituore yöpuku päälle ja fiilistellä se päällä jouluiltaa. Tokmannilla oli hauskoja samisteluyökkäreitä, joista mieheni vähän jopa intoutuikin. Hänestä olisi hauskaa jos kaikilla meidän perheen miehillä olisi samanlaiset yöpuvut. Sen sijaan, hän ei yhtään innostunut mun valitsemasta pitkähihaisesta ja -lahkeisesta flanelliyökkäristä vaan bongasi rekistä pitsin ja satiinin yhdistelmän, jossa mä takuulla jäätyisin pakkasöinä.

Yöpuvun lisäksi naisen pakettiin voisi helposti paketoida jotain kodintekstiilejä hänen suosikkimerkiltään, Tokmannilla kun on esimerkiksi Vallilalta vaikka mitä kivaa. Mä itse tykkäisin myös astialahjoista ja näinkin Arabialta ihanan muumitarjoilukulhon, joka olisi tosi kiva lisä omaan asiakaappiini. Tokmannilta löytyy myös kattava valikoima muilta brändeiltä, Fiskarsia, Iittalaa ja muita suosikkeja. Tämä on yksi syy, miksi mä aina säännöllisesti kiertelen Tokmannilla, välillä siellä tekee ihan huikeita alelöytöjä merkkituotteista, sillä jo lähtöhinta on usein tavallista edullisempi. 


Mä itse koen, että miehille, ei niinkään omalle miehelle mutta muille, lahjat on aina haastavampia. Se liittyy varmaan siihen, etten halua antaa mitään turhaa ja miehille on paljon suppeammat valikoimat kuin naisille. Tuo aiemmin mainittu yöpuku on hyvä, mutta myös kosmetiikkapaketti on aina takuuvarma hitti. Jouluisin eri merkit tuovat aina kivoja paketteja, joissa on valittuna muutama tuote ko. merkiltä. Nytkin valitsin mieheni pakettiin kosmetiikkapakkauksen Nivealta. 

Kirjat ja karkit ovat myös aina tosi hyvä valinta, sillä joulu on parasta aikaa käpertyä sohvan nurkkaan glögimukin ja karkkilaatikon kanssa hyvän kirjan pariin. Nyt napattiin ostoskoriin tuo Sorjonen -kirja, jonka luettuaan voikin jatkaa joulua Sorjonen maratonin parissa telkan kautta. Itse katsottiin Sorjoset juuri tässä syksyllä ja ahmittiin kaikki jaksot parissa viikossa. Niin koukuttava sarja!

Yksi hauska idea miehen pakettiin on myös saunatuotteet, jotka toimii hienosti myös vaikka appivanhemmille. Saunaan tulee harvemmin itse ostettua mitään uutta kivaa sisustustuotetta, joten se on kätevää kääräistä paperiin. Nyt valittiin Emendolta ihana musta laudeliina, jouluntuoksuinen eteerinen öljy ja saunahierontaöljy, jolla voi hieroa vaikka hiihdon jumiuttamat hartiat. 


Vaikeita lahjaostoksia ovat myös lasten varhaiskasvattajien pikkupaketit, sillä jotain pientä muistamista olisi kiva antaa, mutta liian överiksi ei halua vetää. Me on monesti todettu, että ruokalahja on se kaikkein paras ja tänä vuonna tehdäänkin päikkyyn yhteiseksi herkkukori, josta he voivat jakaa keskenään, napaten sieltä itselleen mieleisimmän tuotteen, tai sitten he voivat herkutella niillä töissä. Kahvi, suklaa, lakut ja erikoisteet tai -kaakaot on tosi kivoja lahjoja, eikä varmasti mene hukkaan kenelläkään.

Pienten lahjojen lisäksi on aina kiva tehdä lasten kanssa kortit, sillä veikkaan niiden korttien olevan kuitenkin se parhain muistaminen. 



Paketoitiin tänä vuonna lahjat tavalliseen pakkauspaperin näköiseen joulupaperiin ja koristeltiin ne erilaisin nauhoin ja koristein. Paketointi on mun mielestä ihanaa, mutten sitten kuitenkaan jaksa kauheasti panostaa siihen. En oikein ole paketoinnissa sellainen sipistelijä tyyppi, vaan suosin selkeää ja yksinkertaista paketointia.

Onko teillä joululahjahankinnat tehtynä jo kokonaan, vai vieläkö pitää suunnata ostoksille ensi viikonloppuna? 

lauantai 8. joulukuuta 2018

Miksi influenssarokotteet

Käytiin lasten kanssa hakemassa influenssarokotukset maanantaina, mieheni otti sen jo pari viikkoa sitten työterveyden kautta. Kyselin IG:nkin puolella (@nellikooblogi) kuinka moni on rokotuksen jo ottanut ja miksi se otetaan tai ei oteta. Valinnan tekee tottakai jokainen itse ja tämä postaus on kertomus siitä, miksi me halutaan ottaa kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotteet.

Ensimmäinen syy on varmasti juuri se, että rokotus on rokotusohjelmassa syystä. Miettisin rokotteen tarpeellisuutta paljon enemmän jos se on vapaaehtoinen (kuten vaikka vesirokoterokote oli aiemmin, tai hepatiittirokotteet on tälläkin hetkellä) mutta rokotteet, jotka on laitettu rokoteohjelmaan miellän niin tarpeellisiksi, etten lähde niiden ottamista kyseenalaistamaan. Mä osaan kyllä lukea lähdekriittisesti ja pohtia valintojani monialaisesti, mutten koe olevani ammattitaitoinen päättämään onko jokin rokoteohjelmaan otettu rokote tarpeellinen tai tarpeeton mulle. Mä uskon ja tiedän, että päästäkseen kansainväliseen rokotusohjelmaan, on rokotteella selviä hyötyjä.



Toinen syy on laumasuoja. Osaa ihmisistä ei voida rokottaa. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä mikäli tietty prosentti väestöstä on rokotettu, ei taudit silti pääse leviämään. Estämällä itseään tartuttamasta tautia muihin, suojelee myös niitä ihmisiä, joilla ei ole itse mahdollisuutta suojata itseään rokotteella. Heidän ainoa mahdollisuutensa on luottaa riittävään rokotesuojaan ja siihen, ettei toiset ihmiset kyläile tai liiku julkisilla paikoilla sairaana.

Jos mielessään pyörittelee mahdollisuutta olla rokottamatta lastaan, pitää ehdottomasti lukea asiasta kunnon faktatietoa. Ei sitä huuhaata, jota rokottamisenvastaiset tahot suoltaa, vaan ihan tutkittua tietoa rokottamuuden haitoista. Selata historiankirjoja vähän taaksepäin siihen aikaan, kun vaikka polio oli yksi suurimmista lapsikuolleisuuden aiheuttajista. Tai ajasta, jolloin hinkuyskä oli vielä hyvinkin yleinen lapsilla. Lukea tuhkarokosta, vesirokon jälkitaudeista ja rotaviruksen riskeistä. Ei liene mitenkään ihme, että vaikka sairaalaan päätyvien rotaviruspotilaiden määrä on laskenut valtavasti sen jälkeen, kun rotavirusrokotetta on alettu antaa pikkuvauvoille. 

Mä näen tän asian niin, että on itsekästä ja naiivia päättää olla rokottamatta lastaan, ellei sille ole jotain terveydellistä estettä. Laumasuoja on nimittäin asia, jolla voidaan suojata myös ne väestön rokottamattomat yksilöt. Kuitenkin, jos liian moni jättäytyy laumasuojan varaan, menettää rokote suojansa. Se ei voi suojata määräänsä enempää rokottamattomia. Jokaisen lapsen etu on elää rokotuksin suojatussa väestössä, eikä tuosta tulisi mun mielestä joustaa millään tavoin. 



Kolmas syy juuri influenssarokotteen otolle meillä oli se, ettei influenssa ole mikään pikkuflunssa. Mua kovasti harmittaa, että tavallinen nuhakuume ja influenssa sekoitetaan harmittavan usein toisiinsa, ja ajatellaan että vastustuskyky vaan kasvaa sen sairastamalla. Voi se kasvaakin, mutta influenssa voi tehdä myös tuhojaan yhtälailla. Se joka vertaa influenssaa ja tavallista nuhaa toisiinsa, ei varmasti ole sairastanut kunnon influenssaa. Influenssa kaataa aikuisenkin viikoiksi sänkyyn. Se itsessään ei välttämättä aiheuta paljoakaan muuta kuin kova alihassärkyä, kuumetta ja voimattomuutta. Mutta sen jälkitaudit ovat ne pelottavin osa. Keuhkokuume, keuhkoputken tulehdus ja korvatulehdukset ovat tosi yleisiä. Jos influenssa kaataa aikuisen sänkyyn, mitä se tekee pienelle lapselle? Tutustu ihmeessä influenssaan ja sen yleisyyteen, ennen kuin tästäkään lähdet tekemään päätöstä suuntaan tai toiseen. Älä tee päätöstä kuulopuheisiin perustuen vaan lue itse, käyttäen lähdekritiikkiä. 

Rokotevastaisuudessa vedotaan usein siihen, että lapsen on vaan hyvä sairastaa tietyt taudit lapsena, sillä se lisää lapsen omaa immuunipuolestusta ja ehkäisee allergioita. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa pidä paikkaansa, sillä nuo taudit, joita vastaan rokotteilla taistellaan, ovat vain pieni osa niitä tauteja jotka lapsen immuniteettia rakentavat. Lapsilla on vuosittain useita flunssia, joiden sairastaminen on paljon turvallisempaa, kuin se että lapsi tietentahtoen altistetaan vaikka vesirokolle. Toisaalta usein keskusteluun vedetään myös surullisen kuuluisa sikainfluenssarokote ja sen aiheuttamat haitat. Mä näen tuon taas niin, että itse tautikin olisi voinut laukaista saman prosessin jonka rokote osalle väestöstä teki. Toisaalta haitat olisi voineet olla myös paljon suurempia, kuin mitä nyt koettiin kun väestö oli pääasiassa rokotettu. Harmittavan usein, sikainfluenssarokote sekoitetaan kausi-influenssaan, ja vedotaan sen haittoihin syynä kausi-influenssarokotteen ottamiseen. Ja nehän ei vaan ole yhtään sama juttu, kausi-influenssarokotteet rakennetaan jokaiseen kauteen edellisen pohjalta, se suojaa tietyiltä taudinaiheuttajilta ja on tehokkuudeltaan aina jotain hyvän ja huonon väliltä. Ennustaa kun ei mitenkään supertehokkaasti voi. Se on kuitenkin aina parempi ratkaisu ottaa kuin jättää ottamatta. 

torstai 6. joulukuuta 2018

Kuinka lapsi pysyy lämpimänä pakkasilla ?


* osa postauksessa näkyvistä vaatteista on saatu

Tämä aihe on noussut viime viikkoina taas ajankohtaiseksi, kun pakkasasteita ainakin täällä meilläpäin on ollut jo useita. Hankalinta on varmasti pitää nuo pienet taaperot lämpöisinä, heitä kun ei voi enää topata vaan vaunuihin, vaan he haluavat myös liikkua. Isommat osaa jo vähän liikutella ja hypähdellä lämpimikseen, mutta taaperoiden kohdalla vaatetus on erityisen isossa osassa. 

Tärkeää oikea pukeminen on tietysti kaiken ikäiselle, mutta ainakin mulla on se tunne, että isompien kohdalla oikeita materiaaleja pitää miettiä enemmän vasta vähän kovemmissa kuin alle kympin pakkasasteissa. Tästä aiheesta olen kirjoittanut aiemminkin täällä, täällä ja täällä, mutta otetaan vielä kerta kiellon päälle! 

Kuvan villahaalari on saatu Melli Ecodesignilta

Villaa (tai vastaavia luonnonmateriaaleja) ihoa vasten on yksi tärkeimmistä jutuista, jolla taapero pysyy lämpimänä. Meidän nuorimmaisen ikäisellä bodyt toimii mun mielestä vielä parhaiten, ne ei nimittäin varmasti nouse paljastaen selkää, mutta isommilla paita + housu -yhdistelmä toimii paremmin. Merinovillabody on talven must have vaatekaapissa, sillä sen voi pukea kylmimpään aikaan päivittäin tavallisen sisäpaidan alle. 

Bodyn tai paidan kanssa merinovillaiset legginsit tai sukkikset on myös hyvä lisä. Sukkia ei kannata unohtaa sillä varsinkin goretex kengissä merinovillasukat on ehdottomat. Toistuvasti kuulee sitä, ettei goreissa pysy lasten jalka lämpimänä, eikä varmasti tavallisilla sukilla pysykään. Eron huomaa tosi selvästi, kun tilalle pukee merinosukan. Me riisutaan merinosukat aina sisään tullessa pois, sillä ne on myös tosi liukkaat. Päiväkodissa sitä ei tarvitse tehdä, sillä jalassa on tossut. Tuo jalan lämpimänä pysyminen perustuu siihen, että villa siirtää kosteuden pois iholta lämmittäen kuivaa ihoa. Tavallinen sukka ei samaa tee, vaan kosteus jää iholla ja jalka on kylmä. 

Kuvan kintaat on saatu Paccas:lta


Mitä kylmemmäksi ilma muuttuu, sen enemmän kerroksia toppapuvun alle kannattaa laittaa. Paksuus ei niinkään ole se juttu, vaan kerrokset, sillä mitä enemmän kerroksia, sen eristävämpää ja sen lämpimämpää. Tavalliseen pakkaspäivään puen lapsille merinovillakerrastot sukkineen ja siihen päälle villahaalarit. Jos pakkanen laskee oikein alas, lisätään villahaalarin alle vielä toinen merinovillapaita ja mahdollisesti vielä toiset housut. Tähän ei ole enää isojen kansaa tarvinnut ryhtyä, mutta pienimmäisen kanssa tullaan varmasti pukemaan pari villahaalaria päällekkäin niihin kaikkein kylmimpiin päiviin.

Vaatteiden lisäksi asusteet on tärkeät. Jalkaan merinovillasukkien päälle villasukat ja käsiin merinovillaiset lapaset. Toppahanska ei yleensä riitä pienillä pitämään käsiä lämpimänä edes siellä viiden asteen pakkasilla, vaan alle on hyvä jo silloin laittaa lapanen. Kun pakkanen laskee enemmän, olen kokenut hyväksi siirtyä nahkahanskoihin, sillä ne lämmittävät paljon toppaa paremmin. Saatiin viime talvena Paccasilta lampaannappaiset kintaat, joiden vuori on pehmeää merinovillaa. Nuo hanskat menee kaikille lapsille tänäkin talvena ja ne riitti isoille hyvin viime vuoden kovillakin pakkasilla. 

Kuvan merinovillabody ja pipo saatu Melli Ecodesignilta


Merinovillaisen pipon alle villainen kypärähattu ja kaulaan ehkä vielä merinovillainen tuubihuivi. Eikä takuulla tule kylmä. Toppahaalarin on tottakai hyvä olla ominaisuuksiltaan hyvä, mutta eniten pakkaspukeutumisessa merkkaa juurikin oikeat materiaalit ja kerrokset, kuin toppapuvun paksuus tai pilarit. 

Tässä tuli nyt aika selväksi, että villa on yksi parhaista materiaaleista pitämään lämpimänä. On tottakai muitakin, mutta merinovilla on kenties yleisin ja sitä löytyy ehkä edukkaimmin ja helpoiten. Nyt vielä pieni muistilista.

Pakkaspäivän vaatteet ulkoiluun: 

Merinovillabody tai -aluspaita iholle
Merinovillalegginsit tai -sukkahousut iholle
Merinovillasukat iholle
Merinovillalapaset iholle
Villainenkypärähattu iholle
Merinovillahaalari kerrokseksi lämmittämään
Villasukat kerrokseksi lämmittämään
Merinovillapipo lämmittämään
Nahkarukkaset lämmittämään
Kengät tuulen ja kosteuden suojaksi
Toppahaalari tuulen ja kosteuden suojaksi
Tuubihuivi tuulensuojaksi

Suositko pukeutumisessa villaa, vai jotain muita materiaaleja?

maanantai 3. joulukuuta 2018

Lihaton bolognesekastike

Jaoin tämän ruuan kuvan instagramissa jo viime viikolla ja lupailin silloin reseotiä tähän. Reseptihän pitikin tulla jo viikonloppuna, mutta koska viettelin perjantain mielummin Viaplayn kuin koneen äärellä, jäi koko homma vähän vaiheeseen. Nyt sitten uudella yrityksellä! 


Me ollaan vähennetty punaista lihaa systemaattisesti jo parin vuoden ajan ja nyt ollaan aikalailla siinä tilanteessa, että ei syödä punaista lihaa välttämättä edes viikottain. Keskimäärin varmaan kaksi kolme kertaa kuussa, mikä on mun mielestä jo tosi hyvin siihen nähden, että vastaavat luvut vielä vuosi sitten oli paljon enemmän. Punaisen lihan, varsinkin jauhelihan on nyt syrjäyttänyt paitsi broilerin jauheliha myös kasvikunnan korvaavat tuotteet. Paljon käytetään soijarouhetta ja Härkistä jauhelihan sijasta, mutta nyt kokeilin Elovenan uutta kaurajauhista. Mun on myönnettävä, että mä olen meillä kaikkein ennakkoluuloisin näiden suhteen, lapsille ja miehelle uppoaa aina ihan ilman mukinoita. Mä olen toisaalta myös se, joka voisi aivan ilman ongelmaa jättää jauhelihan ja kaikki sen variaatiot ja korvaajat pois ruokavaliosta. Meillä syödään jauhelihaa oikeastaan vaan siksi, että se on lasten suurinta herkkua. 

Tällä kertaa valmistin ruuan pelkästä kaurajauhiksesta, mutta jatkoa ajatellen se kaipaisi vähän jotain muutakin. Pavut toimisi varmasti ja toisi vähän rakennetta! Maistelemassa oli myös mun veli, joka on muuten lihansyöjä henkeen ja vereen. Hänelle en maininnut ollenkaan, että bolognese olikin jauhelihan sijaan kauraa. Tiedustelin lopuksi mielipidettä ruokaan ja olihan se kuulema maistuvaa. Vasta sitten kerroin pääraaka-aineen ja veli oli aika ihmeissään. Eli, tästä voi ehkä vetää lopputuleman, ettei lainkaan huono korvike!



Mun omaan suuhun kaurajauhis oli bolognesessa vähän liian höttöä, se olisi tosiaan kaivannut jotain pureskeltavaa, ehkä juuri niitä papuja. Meillä oli kastikkeen seassa vielä porkkana-lantturaastekin, sillä nirsolle taaperolle vihannekset uppoaa näin parhaiten. 

Kaurabolognese

2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
pussillinen kaurajauhista
600-800g tomaattimurskaa
6 porkkanaa
1 lanttu
2 tl oreganoa
2 tl timjamia
1 tl pippuria
suolaa

spaghettia

1. Raasta porkkana ja lanttu karkeaksi raasteeksi. Kuullota sipulit ja ruskista kaurajauhista runsaassa öljyssä. Lisää joukkoon porkkana/lantturaaste ja paista kevyesti. Lisää mausteet ja tomaattimurska. Anna hautua kannen alla. 
2. Laita spaghetit kiehumaan suolaveteen. Älä ylitä keittoaikaa, spaghetti maistuu parhaalta al dentenä.