perjantai 29. huhtikuuta 2016

Leijuvia ilmapalloja vapuksi




Mukavaa vapun aatonaattoa kaikille! Meillä starttailee ihan pian leffailta, kunhan nuo lapset vaan saadaan unille. Muutenkin vappu tulee varmastikin sujumaan hyvin rauhallisesti, perinteisesti vapputorilla käväistään varmasti ja vappupäivän ehdoton juttu on se brunssi. Tällä(kin) kertaa kokkaillaan brunssia ihan kotona, ajateltiin sen olevan niin mukavampi lapsillekin ja toisaalta rennompi myös aikuisille.

Vappu ei meillä koskaan ole ollut mikään kovin suureellinen koristeiltaan. Jo omasta lapsuudesta tutut, jokavuotiset folipallot ovat komeilleet nurkassa jo pari päivää. Käytiin lasten kanssa ostamassa ne jo keskiviikkona. Rasmuksen valinta oli aika ennalta-arvattava, poika nappasi heti sen bongaamansa Ryhmä Hau:n Sampan ja valinta olikin sillä tehty. Kasper tuumaili pidempään ja mietti perhosen, monsteriauton ja Sampan välillä ja päätyi lopulta yllärinä lehmään :D

Folipallojen lisäksi, meidän kotia koristaa ihan tavalliset pallot. Ennen kasailtiin ne ryppäiksi nurkkiin roikkumaan, mutta viime vapusta alkaen onkin laitettu ne leijumaan! Tää idis on mun mielestä ihan loistava, ja bongailittekin näitä ehkä jo siskolleni järkkäämistäni vauvajuhlista ja Rasmuksen ja Kasperin kaksvee synttäreiltä.

Toteutus on tosi simppeli, perfektionisti käyttää siimaa ja kirkasta teippiä, mutta sujuu tuo ihan tavallisella langallakin. Meidän katto muodostaa vaan pienet haasteet tälle, se on nimittäin rapattu, joten teippi pysyy siellä TODELLA huonosti. No, pojista on aika hillintöntä, kun jokin pallo ilmavirran voimasta yllättäen tipahtaakin. Voi sitä naurua.

Pallojen ripustuksesta voi tsekkailla Peggyn tekemän videon täältä.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Kolme menee siinä missä kaksikin


Mun on myönnettävä, etten lainkaan usko tuohon juuri kirjoittamaani otsikkoon. Kaksi ei mene siinä missä yksi, kolme ei mene siinä missä kaksi eikä neljä mene siinä missä kolme. Kahden kanssa jutut voi tuntua yhtä sujuvilta kuin yhden kanssa tai neljälle kokkaa ruuan siinä missä kolmelle. Mutta ei se silti ole sama.

Ja suoraan sanoen, mun mielestä se on vähän loukkaavaa ja ylimielistäkin sanoa näin. Vähän kuin kertoisi, että koti pysyy siistinä itsestään, kaksi vanhempaa on sama kuin yksi ja että jaksaminen on asennekysymys. Mikään näistä ei mun mielestä mene näin. Mutta ei sen silti tarvi olla iso juttu. Kahdessa lapsessa on tekemistä enemmän kuin yhdessä, kotia pitää siivota ja kaksi vanhempaa tekee arjesta helpompaa. Hyvällä asenteella elämä maistuu paremmalta, niistä vastoinkäymisista ja harmaista aamuista huolimatta.

Kaksi lasta ei kuulukaan olla yhtä helppoa kuin yksi, eikä kolme yhtä helppoa kuin kaksi. Ei kukaan kuitenkaan sano, että yhden äiti olisi jotenkin huonompi tai heikompi kuin kahden. Tai kahden huonompi kuin kolmen. Moni juttu tässä elämässä on valintoja ja niin se vaan on tietyiltä osin myös lasten määrä. Jos haluaisin, että mun elämä olisi superhelppoa ja saisin tehdä kaikki päätökseni puhtaan egoistisesti, ei meillä varmaan olisi lainkaan lapsia. Mutta en mä, tai tuskin kovin moni muukaan halua tässä maailmassa yksin olla. Mä olen aina tiennyt haluavani lapsia. Kaksi tai kolme. ehkä neljäkin. Ihan sama miten vaikeeta se on, mutta lapsia mä elämääni haluan. 

Se että kaksi menee siinä missä yksi on kuitenkin ihan yhtä puppua, kuin että kympillä saa ostettua kahdenkympin paidan. Mä törmäsin eräässä blogissa hyvään viittaukseen siitä, että kaksi voi välillä tuntua puoleltatoista. Siltä se musta enemmän tuntuu. Se kuvastaa hyvin sitä, ettei kaiken tarvi olla tuplavaikeeta ja kauheeta ja hirveetä, vaan se lisähaaste ja työ voi oikeasti välillä olla vain puolikas. Ja sitä se kahden kanssa parhaimmillaan on. 

Et sä kahden lapsen kanssa selviä yhdellä vaipanvaihdolla, syötöllä tai nukutuksella. Mutta sä voit vaihtaa ne vaipat liukuhihnalla, valmistaa ruuan kerralla ja nukuttaa ne nappulat kerralla yhteen huoneeseen. Kahden kanssa sä teet kompromisseja, lasket rimaa ja oiot. Mutta toisaalta saat ne kaikki ilot kuitenkin tuplana. 

Kun meillä mietitään ajoitusta seuraaville lapsille, ei mulla hetkeäkään käy mielessä, että tämä meidän meininki jatkuisi tällaisena kuin nyt, eikä mikään muuttuisi. Lisää tekemistä tulisi aivan varmasti. Mutta ei se ole huono juttu. Se on lisää täytettä tähän meidän nykyiseen elämään. Hyvässä ja pahassa. 

Mä ajattelen näin. Mun mielestä on ok, välillä jopa todella tarpeellista sanoa ettei jaksa. Tai että on vaikeeta, rankkaa ja hankalaa. Väsyttää ja lapset ärsyttää. Se on miljoona kertaa parempi sanoa ääneen kuin pitää sitä kuorta ja esitystä päällä, että kaikki on ihanaa ja upeaa. Koska ei se koskaan aina ole. Mä todella välillä vihaan noita rakkaita lapsiani. Mua välillä ärsyttää niin järjettömän paljon niiden käytös, että jos oikeasti antaisin palaa, saisin varmaan kevyesti yhden asunnon palasiksi. Mutta se on ihan fine. Mä itse jaksan paremmin kun sallin itselleni ne negatiivisetkin tunteet. Mä olen välillä ihan paska mutsi, mutta mä olen sitä, jotta mä sitten taas toisinaan olen niin pirun mahtava ettei tosikaan. Ja mä oikeasti uskon, että mun lapsista kasvaa parempia ihmisiä, kun ne välillä näkee että äidilläkin pinna palaa ja jossain ihan oikeestioikeestioikeesti menee se raja.

Kaksi ei mene siinä missä yksi, eikä kuulukaan. Kahdesta saa kaksinverroin ihanuutta, joten onhan se loogistakin että sieltä tulee kaksinverroin sitä työtä. Mutta välillä on tosiaan niitä hetkiä, kun yksi tuntuu puolikkaalta. Niitä hetkiä, kun juot kahvia kuumana luet sähköposteja ja siivoat keittiötä. Ja ne lapset leikkii kaksi minuuttia riitelemättä keskenään. 

Mitä mä tällä yritän sanoa on se, että saa olla itselleen armollinen. Ei kaksi lasta oo sama kuin yksi. Mutta kaksi voi olla yhtä kivaa kuin yksi. Sä voit olla ihan yhtä hyvä äiti kahdelle kuin oot yhdelle. Jopa parempi, sillä kaksi lastahan opettaa sulle äitiydestä ja vanhemmuudesta koko ajan enemmän kuin yksi. 

Mä luin tänään kolme hyvää postausta tästä samasta aiheesta. Lukekaa tekin.

"Kaksi lasta ei mene siinä kuin yksi" KUN HAAVEET MUUTTUVAT TODEKSI

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Meidän Lapsimessut

Hei vaan kaikki! Ompahan kiireinen viikko taas takana, tuntuu että ihan vasta olisi ollut viime maanantai ja nyt siitä onkin jo viikko! En ole edes blogiin ehtinyt koko viikon aikana, mikä on kyllä ollut hyvin epätavallista. Enpä muista hetkeen tällaista viikkoa olleenkaan..

Viime viikonloppuna suunnattiin Kasperin ja siskoni kanssa Lapsimessuille Helsinkiin, niinkuin aika moni muukin varmasti. Tarkoituksena oli viettää vähän laatuaikaa ihan vaan kaksin Kasperin kanssa, sillä pojat saavat hyvin harvoin olla ihan vaan yksin missään ilman veljeä.


 Mä en odottanut messuilta mitään isoja ja ostoslistallakaan ei ollut kuin ihan muutama juttu. Päätin jo lähtiessä, että jollei mitään superhyvää alennusta tule, en ainakaan vaatteita messuilta kotiuta. Koko kevät on mennyt täydentäessä lasten kaappeja ja siellä on tällä hetkellä ihan riittävästi puettavaa kummallekin. Enimmäkseen lähdettiin siis katselemaan ja ihmettelemään. Tiesin, että Kasper varmasti tulisi tykkäämään messuista, olihan paikalla kuitenkin myös Model Expo.

Näytteilleasettajia oli paljon ja ständit oli mielenkiintoisia, mutta petyin silti messutarjouksiin aika isosti. Vähän odotin, että kotiin olisi saanut kantaa enemmän testereitä ja maistiaisia, mutta niitäkin matkassa oli ihan vaan jokunen! No, rahat säästyi ja tulipahan vietettyä koko aika Kasperin kanssa, kun ei tarvinnut olla hypistelemässä mitään!

Me valittiin messupäiväksi lauantai, joka ehkä oli se kiireisen messupäivä. Mukaan otettiin JOllyroomin sponsoroimat Beemoo Travel Jogger Twin tuplavaunut,* sillä matkassa oli myös siskoni tyttö. Oli kiva päästä kokeilemaan vaunuja myös kahden eri-ikäisen kanssa. Mä kun olen tottunut työntämään kärryissä aina samanikäisiä ja samanpainoisia lapsia, oli tosi mielenkiintoista kokeilla erikokoisia matkustajia.

Vaunut palveli hienosti myös pientä matkustajaa, 8kk Milaa, joka viihtyi hienosti vaunuissa turvakaareen nojaillen. Vieruskaveri myös takasi sen, ettei pikkuneiti tylsistynyt, vaikkei äiti nenän edessä ollutkaan! Mila vetäisi myös oikein kunnon päiväunet kuomun suojissa. Kuomu tulee niin pitkälle, ettei eteen tarvittu edes mitään vaunuverhoa.

Kasperille ei uni maistunut yhtään, ei ainakaan sen jälkeen, kun poika näki pienoismalli puolen. Hävittäjä (?) hyppivät nikkoautot ja pienoistraktorit oli niin upeita, että niistä puhuttiin vielä monta päivää kotona. Reissun ainoa heräteostos tuli myös Model Expon puolella, kun Kasper halusi viedä Rasmukselle tuliaiseksi hävittäjän pienoismallin. Tai no sen lelun.

Meidän messut kului siis enempi tehtävä- ja leikkipisteellä, mikä myönnettäköön, oli ihan kivaa vaihtelua! Ensi vuonna taidetaan tulla kyllä jälleen messuille, mutta varmaankin kojujen kiertely tehdään taas tällätavoin lasten ehdoilla.

*vaunut ja istuinpehmusteet saatu Jollyroomilta 

p.s istuinpehmusteet ja vaunut ovat nyt Jollyroomin sivuilla huippualessa! Kumpikin 30% alella.


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Taaperoiden Viaplay-suosikit



Pojat pääsivät alkukeväästä mukaan Viaplayn lastenraatiin, jonka tarkotuksena oli selvittää lasten Viaplaysuosikkeja! Meillä ei pojat ennen tätä olleet vielä koskaan katsoneet yhtään leffaa (kai?), joten vähän jännäilin kuinka tämän testin leffaosia tulee suoriutumaan. Henkka vitsailikin, etteihän meidän lapset voisi olla muuta kuin leffafriikkejä, ainakaan jos yhtään tulevat vanhempiinsa!

Ja oikeassahan tuo oli. Pojista kuoriutui oikein taitavia leffakriitikoita! Elokuvia katsellaan oikeastaan vaan telkkarista, sillä kunnollinen elokuvaelämys vaatii mun mielestä riittävän kokoisen ruudun, sekä kunnon äänet. Leffasyömisiä unohtamatta tietenkään!

Lapsilla me on pidetty tunnin ruutuaikaa/päivä aika sopivana. Ruutuaikaan kuuluu niin telkkarin kuin tablettienkin katselu. Poikkeuksia on sitten tietysti ne sairastelupäivät tai automatkat, joilloin ei olla rajoitettu pahemmin ruudun katselua. Esimerkiksi pitkillä automatkoilla tabletti on ihan huippu viihdekeskus! Sieltä taaperokin voi valita itselleen mielestä tekemistä, katselle suosikkisarjojaan Viaplaysta tai pelata vaikka muistipeliä. Yksi meidän lasten suosikeista on myös värityskirja-app! Ollaan huomattu sekin, että vaikka lapset saavat ihan kaikessa rauhoissa matkoilla katsella tablettia tai pelata sillä, tulee jossain vaiheessa heillekin stoppi ja tabletit annetaan pois ja vaihdetaan kirja tai maisemien katselu tilalle. Meistä on tuntunut aika hyvältä, että matkustaessa pitkiä matkoja, annetaan lapselle mahdollisuus valita se mielekäs tekeminen. Lopulta ruutuaikaa matkoillakaan ei välttämättä ole sitä reilua tuntia enempää.

Viaplayhin on tullut nyt myös offlinetoiminto, jonka myötä ohjelmia voi ladata suoraan laitteelle ja katsella niit sitten jopa ilman nettiyhteyttä! Eli eipä haittaa, vaikkei tabletista löytyisi sim-paikkaa tai jos matkalla ei riittävää nettiyhteyttä olisi. Toi offlinetoiminto olisi ollut supersiisti-juttu ainakin meidän viime syksyisellä lentomatkalla! Silloinhan kuvattiin pari sarjaa vdeokameralla telkkarist aja siirrettiin koneelle, kun Viaplayn offlinetoiminnolla olisi saatu ne paljon kätevämmin laitteelle. N, paremmalla onnella ensi kerralla! :D




Viaplayjäsenyyden mukana saatiin testiin myös tuo Huawein uutuustabi (mediapad m2 8.0), joka kuvissakin näkyy. Täytyy sanoa, että tabletin koko on aika täydellinen taaperon käsiin, eikä ruutu ole yhtään liian pieni sarjojenkaan katseluun. On muuten aika jännä huomata, kuinka pienikin lapsi tajuaa, ettei sitä tablettia vaan voi viskoa niinkuin muita leluja ja kuinka äkkiä sormen motoriikka tabletin käyttöön kehittyy! Meillä lapset valitsevat jo sujuvasti sovellusvalikosta mieleisensä sovellukset ja kun Viplayn valikosta on laitettu lapsilukko päälle, voi heidän antaa huoletta surffailla ja etsiä itselleen mieleistä katsottavaa. Meidän talouden kumpikin tabletti onkin tällä hetkellä oikeastaan vaan lasten käytössä. Lataamalla tabletille vielä turvapaketin, saa lapsen suojattua haitalliselta sisällöltä kokonaan. Meilä esimerkiksi vain tietyt sovellukset ovat lasten käytölle avoimena ja kaikki muu vaatii salasanan.

Mitäs sanotte näistä meidän lasten suosikeista? Katsellaanko teillä samoja vai löytyikö kenties jotain uutta kiinnostavaa?



Nyt kannattaa muuten käydä kommentoimassa instankin puolella, sillä siellä starttaa huomenna kilpailu, jossa kaksi onnekasta voittaa itselleen 3 kuukauden Viaplay-jäsenyyden! Pääsette sitten vaikka koko perheen voimin kokeilemaan esimerkiksi nämä meidän suosikit! Toki kannattaa muistaa myös kuukauden ilmainen kokeilujakso, joka on kaikille uusille asiakkaille avoin, jos ei arpa tällä kertaa suosikaan! :)

Yhteistyössä VIAPLAY

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

BEEMOO travel jogger twin

Joko olette bonganneet parista instakuvasta nämä meidän uudet vaunut? 
Instagramissa starttaa huomenna ihan huikea arvonta, kun yksi onnekas voittaa nämä samaiset Beemoo travel jogger twin -vaunut itselleen! Kannattaa siis huomenna olla instagramin äärellä, ja käydä tägäämässä myös kavereita kilpailuun, sillä mitä useamman kaverin tägäät, sitä varmemmin varmistat omat voittomahikset! Kannattaa kuitenkin muistaa, että osallistuakseen arvontaan sinun pitää seurata sekä Mistä on pienet pojat tehty? -blogin tiliä, että Jollyroomin tiliä.



Mutta sitten ne vaunut.
Me ollaan jo jokunen kuukausi etsitty meidän käyttöön sopivia kärryjä. Käyttö vaunuille on aika vähäistä, mutta niiden pitäisi toisaalta taipua sitten aika moneen. Välillä pojat vetävät vaunuissa päiväunet, välillä heidät pitää saada vaunuihin käytettyä kauppareissun ajaksi tai jalkoja lepuuttamaan lenkin ajaksi.

Vaunujen pitäisi rullata hyvin, olla ketterät mutta silti riittävät vantterat lähes kolmivuotiaille taaperoille. Vaunujen pitäisi viedä pieni tila autossa ja kaupoissa mutta liikkua hyvin lenkkipolullakin.

Etsinnässä oli siis matkarattaat, kuitenkin tarpeeksi isoilla renkailla. 

 

Jollyroomin valikoimista ne sopivat sitten löytyikin ja ne saapuivat meille pari viikkoa sitten. Valinta osui Beemoon travel jogger twineihin, joissa mun mielestä kivasti yhdistyi matka- ja lenkkirattaat. Nyt vaunuja on sitten testailtu parin viikon ajan. Parasta näissä vaunuissa on ihan ehdottomasti takarenkaina olevat ilmakumirenkaat, pitkälle tulevat kuomut ja tosi lyhyt etu- ja takarenkaan väli! 

Kääntyvät ja tarvittaessa lukittavat etupyörät on myös ihan ehdoton, mä en enää voisi kuvitellakaan muunlaisia vaunuja! 

Jarru pitää olla tarpeeksi helppokäyttöinen, niin että sen saa lukittua että vapautettua yhdellä jalalla. Myös isot kuomutaskut ilahdutti mua kovasti! 

Kiva yksityiskohta vaunuissa oli myös tuo takakuomun poisotto mahdollisuus, sillä se kevensi vaunuja tosi kivasti ja silti jätti pään taakse kangas"seinämän", joten vaunut olisivat silti kesäkuumalla suojaisat, mutta ilmavirta pääsisi kuitenkin kulkemaan sujuvasti vaunujen läpi.

Tavarakorin vetoketju oli myös huippu, sillä selkänojien ollessa alhaalla, on koriin vaikea laittaa tavaraa. Kaikki varmaan tietää sen fiiliksen, kun oot kaupoilla lasten nukkuessa, eikä koriin saa sujautettua edes pientä ostoskassia. 

Suuri plussa tuli myös työntöaisasta, jossa oli monta asentomahdollisuutta. 


Tällä kokeilulla oon tykästynyt vaunuihin kovasti, vähän sanomista kyllä tulee, ettei vaunut ihan hirmu pieneen tilaan mene takakontissa. Ainiin ja mukiteline, se saisi olla vaunujen sisäpuolella kiinni, sillä ulkopuolelle asennettuna ovista sisään mahtuminen on vähän haastavaa!

Kiinnostuitko? 
Instaan vaan osallistumaan arvontaan!
@nellienoor

Ja kai tsekkasitte myös Jollyroomin huikeat LÖYTÖVIIKOT joiden aikana JOllyroomissa on alessa vaikka mitä ihanuuksia! Luulen, että me ainakin bongaillaan lasten synttärilahjat tuolta!

* vaunut saatu

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Lasten vk-haalarit AW16




Nämä tämän kevään haalarit olettekin ehkä jo blogissa nähneet. Vuosi sitten meillä oli viimeksi tällaiset fleecevuorelliset Polarn o Pyretin kuorihaalarit, enkä sen jälkeen ole yhtä hyviin haalareihin törmännytkään. JOten nämä tuli meille sitten tällekin kaudelle.

Nyt käyttökertoja on takana jokunen ja oon kyllä taas niin vakuuttunut! Viimeksi eilen suihkutin nämä vaan puhtaaksi, eikä sen kummempia pesuja tarvinnut.

Haalarit on kokoa 104cm ja onhan ne vielä vajaa 95cm lapsille himpun verran isot. Mutta ei tuo reiluus näytä menoa haittaavan. Suosin kaikissa vaatteissa pientä kasvunvaraa, sillä se antaa kivasti käyttöikää vaatteelle. Sovitettiin tästäkin haalarista sitä 98cm kokoa, mutta siitä ei kasvunvaraa löytynyt yhtään. 




Rukkasina on viime syksyiset Reiman vk-hanskat, jotka ovat vielä onneksi sopivat. 

Hatut on niinikään POlarn oPyretiltä ja kypärähattuina JOnathanin kypärähatut. Noi kypärähatut on _tosi_ pientä mitoitusta ja tuokin taitaa olla kokoa 54, eikä silti yhtään liian iso. 

Välikausikenkien parhaimmistoa on mun mielestä nuo Vikingin Gore Texit, joissa meillä taitaa olla jo kolmannet parit menossa. Nuo tukee kivasti lasten jalkaa, olematta kuitenkaan liian painavat tai jämäkät. Tarrojen takia ne saa myös helposti lapsen jalkaan ja pukeminen ja riisuminen on pienellekin helppoa.

Mä luulen, että jatkossakin vannotaan popin  nimeen näissä hankinnoissa. Löytyykö teiltä jotain suosikkimerkkiä lasten ulkovaatteisiin? 

torstai 7. huhtikuuta 2016

Mistä meille koti ?

Tää meidän kodin etsintä prosessi on ollut paljon pidempi, kuin osasin edes ajatella. Moneen kertaan mietin, et varmaan helmikuussa viimeistään voi nnoista ilouutisista kertoa täällä. Vappu oli ehdoton takaraja, silloinhan oltaisiin vuokrallakin asuttu jo vuosi.

Ei se homma nyt sitten mennytkään ihan niin kuin ajattelin. Talon etsiminen ja löytäminen onkin paljon aikaavievempää puuhaa kuin ajattelin, varsinkin kun meillä ei edes alkuun ollut selvänä mielessä mitä etsitään. Oon täällä blogissakin hyppinyt rakentamisen, remontoimisen, omakotitalon, rivitalon ja paritalon välillä. Ollaan kierretty sen viisikymmentä näyttöä läpi, kuluttaen lukemattoman määrän sunnuntaita vaan siihen, että on voitu vetää taas yksi potentiaalinen vaihtoehto pois meidän listalta.






Mä myönnän että meidän vaatimuslista on aika tiukka. Mutta ei se liian tiukka kuitenkaan musta ole. Kysymyspostaukseenkin joku kysäisi, että tajuanko ettei talon tarvi olla täydellinen vaan hyväkin riittää. Ja tajuanhan mä. Ei sen tarvikaan. Mutta me halutaan, että meidän ostos on meille sitten se parhain mahdollinen, ettei vuoden tai kahden päästä tarvi miettiä et mitä tulikaan ostettua ja mistä ihmeestä me nyt lainan korot ja varainsiirtoverot oikein maksettiin?! Meille talon ostaminen on niin valtava panostus, etten halua ostaa sitä ihan kivaa. Sitten olisi se ja sama asua tässä nykyisessä. Sillä onhan tääkin, ihan kiva.

Tajuutte ehkä pointin? Rivitalojen ja paritalojen katselu lopetettiin oikeastaan jo loppuvuodesta. Todettiin, että kaivataan kuitenkin sen verran tilaa tontille ja neliöitä ympärille, ettei rivitalot oikein vastaa meidän tarvetta. Ja rivitalo tuntuisi vaan siötä välivaihtoehdolta, ollaan kuitenkin kumpikin sen verran erakkoja, että omakotitalon rauha on se mitä kaivataan. Ja toisaalta, halutaan antaa lapsillekin se oma piha ja tila, mistä kumpikin omassakin lapsuudessa sai nauttia. Parin vuoden päästä olisi kiva antaa myös pojille mahdollisuus omiin huoneisiin, jos he niin haluavat. Silloin harmittaisi jos tilaa olisi vaan rivitalon verran ja pienet koululaiset siksi joutuisi jakamaan huoneen keskenään. Oma rauha kun on tärkeetä ihan kaikille.

Ja ne meidän vaatimukset. 

Haluatteko nähdä listan?

- Neliöitä 120-160
- 4 makuuhuonetta
- Avara pohjaratkaisu, ei lokeroitua taloa
- korotettu katto
- ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto
- hyvä sijainti ulkoilun, koulujen ja työpaikkojen kannalta
- yksikerroksinen
- sujuvuus ja helppous, esim kulku kodarista ulos 
- tilavat huoneet, iso eteinen ja olohuone
- toimiva keittiö, vetimettömät ovet
- laattalattia keittiössä ja eteisessä, muuten vaalea laminaatti
- vaatehuone, ulkovarasto ja lämmin varasto
- Paljon kaappitilaa makuuhuoneissa, kodarissa ja keittiössä
- isohko piha
- autotalli
- oma tontti

Ei nyt erityisen vaatelias lista? Osasta onkin jo karsittu, ne on vedetty yli ja huomattu ettei ne ehkä olekaan ne ihan ehdottomat. Kivahan niidenkin toteutuminen olisi, muttei ne kuitenkaan sanele sitä, onko jokin talo tarpeeksi hyvä vai ei.


Vähän ehdot täyttäviä taloja kuitenkin on. Meillä vaihtoehtoja on tähän mennessä ollut pari, aina jokin merkittävä juttu puuttuu eikä sitten olla päädytty jättämään edes tarjousta. Tiedän että rakennuttamalla saataisiin taloon mahdutettua nää kaikki, mutta se tuntuu taas liian pitkältä prosessilta. Nyt kun rakennuttaminen alkaisi, olisi meillä valmis talo vasta vuoden päästä. En ehkä ole valmis ihan niin kauaa asustelemaan kerrostalossa.

Nyt katsellaan oikeastaan vaan juuri valmistuneita tai valmistumassa olevia taloja. Vanhemmissa kun aina tökkii joko tuo energiatehokkuus tai korkea katto. Tai sitten pinnat on sitä luokkaa että remontille tulisi ihan liian kova hinta. 

Vaikka haluankin löytää meille parhaimman mahdollisen kodin, alkaa tää etsiminen jo aika pahasti turhauttaa. Ihana olisi, kun asiat saisi vaan lyötyä lukkoon ja muuttopäivän selville. Oli se sitten ensi kuussa, elokuussa tai marraskuussa. Kun voisi lopettaa etsimisen ja keskittää kaiken energian muuttoon ja turhista tavaroista luopumiseen ( ja sisustukseen).


keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kasvisruokakeskiviikko: Munakoiso-linssipata

Viikko sitten kerroin, että päätin alkaa tutustumaan kasvisruokiin kasvisruokakeskiviikon muodossa. Meillähän syödään käytännössä ei-mitään kasvisruokia, jos satunnaisia pinaatti-, kasvissose-, tai bataattikeittoja ja pinaattilettuja ei lasketa.

Ekalla viikolla otin testiin itselleni ihan uudet raaka-aineet, munakoison, linssit ja quinoan. Linsseja meillä on ollut ihan joskus, mutta muita kahta ei olla taidettu itse valmistaa koskaan. Munakoisoa on tullut kyllä syötyä ravintoloissa, mutta muuten se on meille ihan vieras raaka-aine.

Reseptin otin uusimmasta Pirkkalehdestä, sillä omat taidot ei vielä millään näihin kasvisruokiin taivu! Ei se mikään supersuuri riemuvoitto ollut, mutta ihan hyvää ruokaa padasta lopulta tuli. Tehdään varmaan toistekin, muttei noussut ainakaan ekalla kerralla suosikkiruuaksi!





sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Potkupyöräillen

Muistatte ehkä, että meillä on ollut lapsilla käytössä nuo viime keväänä Jollyroomista saadut potkupyörät nyt jo lähes vuoden ajan. Pyörät ovat poikien ehdottomat suosikit, eikä montaa kertaa tarvise kysellä, otetaanko ne mukaan lenkille.

Ihailtavan hyvin lapset näillä myös jaksaa potkutella. Alkuun toki lenkit oli pitkiä ja välillä hypättiin vaunun kyytiin lepäilemään. Nyt kuitenkin jaksetaan jo pitkiä matkoja, ja vaunutkin ovat mukana vain varmuuden vuoksi.




Myös  kuuntelu tuotti alkuun ongelmia. Nyt ollaan siinäkin kehitytty valtavasti ja kumpikin muistaa useimmiten totella pysähdy-käskyä. Meillä on aika tiukka sääntö, että jos käskyjä ei totella, pyörä lähtee kantoon. Tää uhkaus toimii aika tehokkaasti, ja monesti pelkkä muistutus riittää saamaan lapset takaisin ruotuun.

Pyörät ovat edelleen ne pienet 10" ja tuntuvat käyvän pojille hyvin edelleen, vaikkei tangon ja satulan säätöjä olekaan vielä tehty. Työntöasento on myös aika ergonominen ja mukailee oikean pyörän asentoa.

Kypärät on samat kuin viime vuonna, niissä säätöä riittää vielä kivasti. Ostettiin noi kesän alennusmyynneistä Stadiumista ja onhan noi aika söpöt, kun värityksenkin puolesta sopivat niin kivasti pyöriin! 

Me on tykätty kovasti näistä pyöristä ja voin suositella näitä ihan täysillä! Eivät ole kovin kaliitkaan pyörät ja mä ainakin uskon, että kun hetki näillä vielä huristellaan voidaan siirtyä tavalliseen pyörään ilman apupyörävaihetta! Nythän nämä kyseiset pyörät on vieläpä puoleen hintaan Jollyroomin verkkokaupassa! ;)

Tälle illalle suunnittelin vähän hölkkälenkkiä piiiitkästä aikaa. Ne lenkit meillä oli Kasperin kanssa syksylläkin tapana ja ne olisi kiva nyt taas saada tavaksi! Kahden kanssa ei hölkkäily oikein onnistu, mutta yhden kanssa se on juuri sopivatempoista.

Kivaa sunnuntain jatkoa sinne!

*pyörät saatu

lauantai 2. huhtikuuta 2016

#TOOTD -kauppareissun asu

Monesti, jos keskellä viikkoa pitää käydä kaupassa, otan vain toisen lapsista mukaan. Pojista on ihana olla reissussa yksin ja itsekin pääsee paljon helpommalla kuin että oltaisiin koko porukalla liikkeellä. Torstaina koukattiin KAsperin kanssa kaupan ja postin kautta ja napattiin samalla ulkona auringossa muutamat kuvat. 

Meillä ei ole oikeastaan kauppatakkeja tai "parempia" takkeja käytössä, vaan kaikki ulkovaatteet on käyttöön ostettu. Ostaessa mietin aina monikäyttöisyyttä, joten kauppatakin funktiotakaan en ihan ymmärrä. Siksi meillä päädyttiin siihen, että ulkoilutakit menevät myös vähän siistimmästä takista.

Poikkeuksen tähän monikäyttöisyyteen tekevät toppaliivit, jotka meillä on olleet jo aika pitkään lapsilla käytössä. Ne on kiva vetäistä paidan päälle nopean kauppa- tai kaupunkikierroksen ajaksi.

Ilmankin selviäisi, mutta koska liivit oli joskus niin superhalvat, tuli ne ostettua. Ja on niitä kyllä paljon käytettykin! 





Kengät - Converse
Toppaliivi - H&M
Lippis - Reima
Legginsit - Nosh

Nämä setit pojilta löytyy samanlaisina, Rasmuksella liivi vaan on sininen.

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Hei Hei MAALISKUU !

Totuttuun tapaan, kuun ensimmäisen päivän kunniaksi katsaus menneeseen! Mulla on se fiilis, että joka kuukausi näitä kirjoittaessa mietin kuinka äkkiä aika menee! Taas on yksi kuukausi lisää taputeltu, ja ihan pian on kesä! 

Maaliskuu oli aikamoinen ostoskuukausi. Tuntuu että rahaa meni niin lasten kuin meidän vanhempienkin vaatteisiin ja kenkiin. Voisi olla ihan paikallaan, että huhtikuussa pidettäisiinkin säästökuukausi hankintojen osalta. Voisin myös viimein aktivoitua ja varata kirppispöydän! Viime kerrasta on ikuisuus!

Maaliskuuss aleivottiin taas sämpylöitä monenmonta kertaa. Noi kurpitsansiemenpäällysteiset on kyllä ihan mun ykkösherkkuja!

Lastenhuone koki pientä piristystä, kun vaihdoin velkoisen kapan tuohon Boboo-kankaaseen. Se istuukin huoneeseen tosi kivasti ja tuntuu että koko huone kasvoi silmissä! Tuon kankaan ostin muuten reilu vuosi sitten kirppikseltä kympillä. Aikamoinen löytö!

Kasper on meidän pieni kokki-kolmonen ja hän haluaisi aina olla avustamassa ruuan laitossa. Yksi viikonloppu kokkailtiinkin pitsaa ja lapset sai itse kasata omat pitsansa. Kasper oli ihan liekeissä. Tää toteutetaan ehdottomasti uusiksi!

Naistenpäivän kunniaksi kuva ihanista naisista ja taisinpa vähän fiilistellä meidän viiden vuoden takaista Itävallan matkaakin. Onko siitä tosiaan NIIN kauan aikaa!?

 Maaliskuussa käytiin pilkillä ja meille sattui varmaan yksi maaliskuun kauneimmista päivistä juuri sille lauantaille. Aurinko paistoi ja oli niin lämmin! Superihanaa!

Lastenhuone sai uusi kalusteita, kun JOllyroomin kanssa kampanjoitiin Jollyjuhlia. Myös tuo letterbox oli yksi maaliskuun suloisimmista ostoksista.

Kahviakin tuli juotua jokunen kuppi...

Lastenvaatekaapin sisällöstä tein pitkästä aikaa postauksen kuun puolivälissä ja uutta osaa on tulossa piakkoin! 

Lastenhuoneesta tuli uudistusten myötä tosi suloinen ja pakko sanoa tuon kirjahyllyn olevan ihan loistava keksintö! Eihän se kauhean siistinä pysy, mutta lapsista on kiva käydä itse laittamassa kirjat hyllyyn.

Ja tuo potkuauto. Ei ehkä tarvitse sanoa, että tuon saapuminen oli ihan lottovoitto. Ennestäänhän meillä oli jo yksi auto ja nyt säästytään riidoilta kun molemmat lapset pääsevät potkuttelemaan samaan aikaan.

 Lomakuume nosti taas päätään, kun kirjoittelin vähän kesälomafiiliksiä ja julkaisin kuvia meidän syksyiseltä turkin reissulta.

Lapset ovat viime aikoina olleet tosi kovia lukemaan ja kirjat kiinnostavat jopa melkein autoja enemmän. JOstain haluaisin metsästää heille jonkin paloautokirjan.. Onkos teillä tiedossa jotain tosi hyvää?

Kävin siskoni kanssa Noshin-kutsuilla ja tilasin vielä pojille muutaman kaapin täytteen. Noshilta aiemmin talvella tilatut legginsit on olleet meillä ihan hirmu kovalla käytöllä!

Pitkästä aikaa käytiin myös koko perheen voimin kaupoilla ja pojat sammuivat sopivasti vaunuihin.

Herkuteltiin PAulunsin uutuustuotteilla ja tehtiin herkkuaaiaisia. Sain viimein aikaiseksi tilata muutaman hääkuvan ja niiden parissa tulikin fiilisteltyä useampi tunti! Meillähän on ihan pian eka hääpäivä! 

Pääsiäisenä käytiin virpomassa vaikka Rasmus varsinkin oli flunssa vuoksi vähän veto pois. 

Ja potkupyörät. Ne kaivettiin varastosta esiin ja pojat oli niin innoissaan. Taisi olla jo kova ikävä pyöriä. Jokohan tälle kesälle hankittaisiin pojille ihan polkupyörät?

 Päiväkodin parhaita puolia on varmasti nuo ihanat askartelut, joita pojat toivat kotiin. Vai mitäs sanotte näistä supersöpöistä tipuista?

Kevään kunniaksi pojat saivat ekat conssinsa, enkä tiedä kumpi noista on enempi innoissaan isi vai äiti? :D

Tuttuun tapaan tehtiin monta smoothieta ja jaoimpa teille ohjeeni tuorepuuroonkin!

Pääsiäinen alkoi meillä rauhallisissa merkeissä. Testailtiin koko perheen voimin Viaplayta ja siivottiin oikein kunnolla. 

Leivottiin kakku ja ei ehkä tarvitse edes mainita, kuinka herkullista tuo oli?!

 Käytiin minireissulla JOensuussa ja nähtiin mummoa ja ukkia, serkkuja ja ystäviä. Kaksi päiväinen reissu oli aika tehokas ja on ehkä ihan hyvä, että vielä oli yksi vapaa päivä ennen töihin paluuta.

Automatka sujui oikein sujuvasti, tosin meillä taidetaan olla jo aika tottuneita reissaajia. Onhan Joensuu-Lahti väliä ajettu lasten kanssa jo pian kolme vuotta! Kiinnostaisiko teitä kuulla pari vinkkiä joilla matkailu on hiukan helpompaa?

Ja toi kakku..


Maaliskuussa saatoin ehkä menettää vähän hermoni sille notificationsejen päälle laitto muistutuksille.. Alkoiko kettän muuta ärsyttää se muistuttelu ja onko jollain ihan totta ne päällä joistain julkaisijoista? Mulla ainakin meni myös siihen aika täysillä hermot! :D 

Pääsiäisenä käytiin brunssilla seurahuoneella ja päivällisellä papalla. Kokonaisuudessaankin pääsiäisenä syötiin ja paljon! :D 

Nyt alkaa sitten huhtikuu, kuukauden päästä sitten taas katsellaan,
kuinka tämä kuukausi meni! :) 

Tiedossa ainakin yksi suuri uutinen, joka tulee mullistamaan meidän perheen syksyn! ;) Pysyhän kuulolla, niin kuulet ekojen joukossa, mikä se pienisuuriyllätys on! 

Ihanaa huhtikuuta ihanat!