Äidin lauantainenLOOK !

House of Brandon* muisti mua pienellä vuoden alkajaislahjalla ja sainkin taas valita heidän valikoimistaan jotain ihanaa itselleni! Olen aika surkea ostamaan itselleni uutta, joten tällainen pieni spesiaalijuttu on aina mieleeni.

Mun vaatekaapissa valtaosa vaatteista on Vilaa. Se vaan on jotenkin niin kovasti mun tyylinen merkki, että mieleisten tuotteiden löytäminen on helppoa. Kokojen kanssa ei tarvitse arpoa ja mallit tuntuvat istuvan juuri mun kropan mallille hyvin.

Siksi nytkin valikoin HOB:in valikoimista itselleni työvaatteiksi pari uutta Vilaa. 

Noita raitatunikoita mulla löytyy Vilalta jo neljä kappaletta. Ne vaan on monikäyttöisyydessään ihan loistavia! Menevät kivasti töissä, mutta eivät ole yhtään liian virallisia kotonakaan käytettäväksi! Tällekin lauantaille vetäisin tämän Tinny New Dress -mekon* päälleni legginsien kaveriksi. Oma mekkoni on kokoa S ja se tuntuu ainakin itselle juuri sopivalta. Pituutta on sen verran, että ilman liukkaita legginsejä helma tulee kuitenkin tarpeeksi alas. Mekkoa voi siis hyvin käyttää sekä sukkiksilla, että kesällä ilmankin. Mä valitsin mekkooni 3/4 osa hihat, mutta saatavilla on myös teepparihihaisia!

Mekon ainoita yksityiskohtia on niskassa kulkeva kultainen vetoketju, joka on kiva lisä muuten niin perusmekkoon!

Kengät - Crocs*

Mä yhdistän vaatteisiin usein huiveja, niistä löytyy oikeastaan ne mun kaapin ainoat väripilkut. Muuten valikoima on aika musta-valko-harmaata. Tämä huivi on muuten ainoita itselleni löytämiäni ale-löytöjä! Nappasin tuon joulun aleista puoleenhintaan! House of Brandonilta samaista huivia ei enää löydy, mutta tämä on aika samantyylinen*! Persikansävy sopii ihanasti alkavaan kevääseen!

Mekon kaveriksi valitsin ohuen vibuzz Cover up Light -puseron*, joka on helppo vetäistä mekon päälle jos noilla lyhyillä hihoilla ei tarkene! Puserosta löytyy vähän pellavaa ja se tuntui tosi ihanalta ihoa vasten! Tuollaisen puseron saa helposti yhdistetty farkkuihin ja toppiinkin, joka on varmaan mun toiseksi yleisin asu heti näiden mekko+leggari -yhdistelmien jälkeen! 

Puseron pinnassa on kevyt raitakuosi, mutta kovin selvästi se ei näy. Hyvin voi siis yhdistää myös tuollaiseen raidalliseen mekkoon!

House of Brandonille on nyt tullut valtavasti kevään uutuustuotteita, joista ajattelin ainakin itselleni muutamat tilailla! Kaappini huutaa nimittäin jouluisen tyhjennyksen jäljiltä uusia monikäyttöisiä vaatteita. Ainakin nämä* taidan haluta kesään mennessä kaappiini!

* Mekko ja pusero saatu House Of Brandonilta

*Kengät saatu Crocsilta

* sisältää mainoslinkkejä

BESAFE izi combi isofix turvaistuimet

 

Pidempään matkassa mukana olleet lukijat saattaakin muistaa, kuinka KOVASTI ongelmoin pari vuotta sitten tulevaa turvaistuinhankintaa. Postauksia voit lukea täällä, täällä ja täällä ja jos itse painiskelet saman valinnan edessä, kannattaa lukea kommentit! Sieltä löytyy valtavasti loistavia pointteja ja kokemuksia! Valinta on iso. onhan kuitenkin kyse lapsen turvallisuudesta! Ja toisaalta myös rahasta, sillä meille ainakin kahden istuimen osto teki ison loven kukkaroon.

Valintaa tehdessä kannattaa muistaa, että käytetyn istuimen kohdalla varmistuu siitä ettei istuin ole kolaroitu tai ollut käytössä yli viittä vuotta. Yli viisivuotiaan istuimen rakenteet kun voivat olla jo kärsineet.

 

Nyt meidän valitsemissa turvaistuimissa on istuttu vähän vajaa kaksi vuotta ja valitsisin edelleen tuon saman tuolin. Meidän lapset ovat nyt kaksi ja puoli vuotiaita, 96cm pitkiä ja 14 kiloa painavia. Ja mahtuvat istuimiinsa hienosti jopa toppapuvuissa. Vielä ei ole tietoakaan tuolien kääntämisestä kasvot menosuuntaan.

 

Istuin on iso ja se taitaa olla yksi sen ainoita huonoja puolia. Ihan pieneen autoon nuo penkit ei välttämättä mahdu, mutta ainakin kokeilla kannattaa! Meillä tuolit on olleet sijoitettuna jopa pieneen Volvo v40:seen, jonka takapenkki ei ole mitoiltaan lähellekään sitä, mitä oma VW passat farkkumme takapenkki on. 

 

Tuolissa on isofix-kiinnitys, joten autoon asentaminen on todella helppoa. Istuin pönkitetään tukivarrella ja kiristys"renkaalla" etu- ja takapenkkien väliin, jolloin se pysyy tukevasti kiinni. Tuon kiristyshomman avulla lapsen jaloille jää myös kivasti tilaa.

 

Meillä matkustetaan siis selkä menosuuntaan. Ja matkustetaan vielä niin pitkään kuin se vaan suinkin on mahdollista. Mitä enemmän tutustuin kaksi vuotta sitten turvaistuimiin ja törmäystesteihin, sitä selvemmäksi tuli, ettei lapsiamme tulla kuljettamaan kasvot menosuuntaan. Isoin syy on turvallisuus aspekti. Tutkimusten mukaan, pienten lasten pää on niin suuri muuhun vartaloon verrattuna, että kolaritilanteessa, ihan pienissäkin nopeuksissa, niskaan kohdistuva paine ja rasitus on liian kova jos lapsi istuu kasvot menosuuntaan. 

Jos kaikkialla painotetaan selkä menosuuntaan istumisen turvallisuutta pienelle lapselle, tulisi sitä mielestäni tavoitella kaikin keinoin jos suinkaan mahdollista. 

Mä olen tänä aikana kuullut jos jonkinlaista syytä, miksi lasta ei voi kuljettaa selkä menosuuntaan. Lapsi ei mahdu, vyöt on hankala laittaa, ei viihdy... Mun on myönnettävä, että yksikään noista syistä ei mun mielestä ole riittävä, jotta itse laittaisin lapset kasvot menosuuntaan. Lapsen kuuluu olla tiukasti kiinni tuolissa, jotta se oikeasti suojaa onnettomuudelta. Olen kuullut niitäkin tarinoita, että lapsi kiemurtelee irti turvavöistä. Silloin vika kyllä taitaa olla enempi vanhemmissa kuin istuimessa. JOs vöistä pääsee irti avaamatta lukkoa, ne tuskin on kunnolla kiinnitetty. Viisipiste vyöt on toki vaikeampi laittaa kuin palkki, mutta en ainakaan itse ole koskaan kokenut kahden lapsen kiinnitystä liian työlääksi. Tokihan ne pitää pujottaa ja kiristää, mutta niinhän sitä tekee omillekin turvavöille.

Me matkustetaan usein pitkää matkaa Lahden ja Joensuun välillä. Lapset kyllä viihtyy, kun mukana on tarpeeksi tekemistä. Keskipenkille laitetun peilin avulla lapset myös näkevät meidät vanhemmat vaikka istuvatkin selkä meihin päin. Lelujen ojentelu ja eväiden tarjoilu on toki vaikeampaa näin päin, mutta ainahan toinen vanhemmista voi sujahtaa keskipaikalle, jos lapset kaipaavat enemmän seuraa. Viihtyminen matkan aikana on taattu myös silloin, kun vaatteet ovat mukavat. Istuimessa ei ole tarkoituskaan istua topattuna, sillä sekin vaarantaa jo niin vöiden kuin palkinkin pitävyyttä. Toppa kun jättää lapsen ja vöiden väliin niin paljon ilmaa. Me on tykätty laittaa lapsille jumpsuitit pitkille matkoille, joten istuimessa olokin on mukavampaa.

Mä kannustan teitä selvittämään istuinvaihtoehdot kunnolla ennen hankintaa. Meidänkin valinta olisi ollut palkki, ellei tätä olisi oikeasti vedetty pitkän kaavan mukaan. Pikaisella silmäyksellä kun palkki-istuimet on turvallisimpia. Noissa tutkimuksissa kannattaa vaan muistaa, että törmäystestituloksissa ei oteta huomioon tuota niskan kuormitusta, joka sille aiheutuu kasvot menosuuntaan matkustaessa. Myöskin kemiaalikuormitus istuimessa saattaa laskea tuolinarvoa, vaikkei sillä ole turvallisuuden kanssa mitään tekemistä. Jos lukupäätä riittää, kannattaa tsekata ainakin ruotsalaiset istuintestit, joita pidetään markkinoiden luotettavimpina! Testien tekijä kannattaa myös vilkaista, jos tilaajana on turvaistuin merkki, ei testituloskaan välttämättä ole se luotettavin.

Katso ainakin nämä linkit! 

Täällä

Täällä

Täällä

Täällä

Uuden kodin pintasuunnitelmia !

Aika moni onkin jo kysellyt malttamattomana sisustuspostausten perään (enkä kyllä itsekään kauhean epämiellyttävänä näitä suunnittelujuttuja pidä). Nyt siis vähän esimakua siitä, mitä uusi koti tulee pitämään sisällään!

Hyvin pitkälle mennään samalla linjalla kun edellisessäkin omistusasunnossa. Nykyisen vuokra-asunnon tummempi lattia on vain vahvistanut ajatusta siitä, että se vaalea lattia on vaan se meidän juttu. Vähän kahden vaiheilla ollaan vielä, onko se ihan viilean vaalea, vai löytyisikö siitä kenties vähän lämpimämpää sävyä kuten Joensuun kodin lattiassa oli.

Edellisen kodin tapetit oli myös kovasti meidän mieleen. Leikkihuoneestahan löytyi silloin Färg & Formin molnia, ja se on aika vahvoilla leikkihuoneeseen nytkin! Selkeän simppeli tyyli tapetissa käy kivasti leikkihuoneeseen, jossa kuitenkin muuten on niin paljon väriä! Muutkin vaihtoehdot leikkihuoneen tapeteiksi ovat sävyltään harmaata, siihen kun on niin helppoa yhdistää muitakin sävyjä! Tuo salmiakkiruutu on kovasti mieleeni niin tuossa Ferm livingin tapetissa kuin Askon Harlequin-matossakin! Myös tuo Elloksen pallotapetti näyttää kuvissa aika kivalta! Nythän leikkihuoneessa meillä on Askon mustavalkoinen Block-matto, jonka vaihtamista valkoharmaaseen tai ihan kokovalkoiseen suunnittelen.. Varmaan testailu lattia- ja tapettisävyjen rinnalla vasta vahvistaa sen, millainen matto huoneeseen lopulta tulee. Karvamatto olisi itsestä kiva, mutta se ei taida olla vaan mikään käytännöllisin vaihtoehto. Erityisesti kun poikien lelut varmaan vaan tulevat pienenemään tästä!

1. Pallotapetti Ellos 2. Salmiakkiruututapetti Ferm Living Finnish Design Shop 3. Harmaa tasaraita Ellos

1. Block matto ASKO 2. Paris matto ASKO 3. Harlequin matto ASKO 4. Koodi Duetto Hobby Hall

Uuteen kotiin tullaan erottamaan lapsille huone nukkumista varten, sekä toinen huone leikkejä varten. Tämä ratkaisu toimi loistavasti JOensuussa, ja olen tässä vuokralla ollessa ikävöinyt ko. ratkaisua valtavasti! Makuuhuone tuleekin olemaan sävyiltään hyvin rauhallinen ja pelkistetty eikä huoneessa tule olemaan laisinkaan leluja. Iltasatukirjoja ja unileluja lukuunottamatta.

Nukkumahuoneen pinnat on aika selvillä. Matto tulee olemaan ehdottomasti pyöreä karvamatto ja yhdelle seinälle vedetään tapetiksi jotain mintun sävyä. Ihastuin tuohon halfmooniin Karkkipurkki-blogissa ja olen aika varma että se on se meidänkin valinta. Vähän kyllä kiinnostaisi myös tuo salmiakkiruutukin.. 

1. Salmiakkiruutu ja half moon Ferm Living 2. Pystyraita Ellos

Nukkumahuoneen verhokin on aika selvä, tuo Annon kettu repolainen -kuosi on aika suloinen! Tuollaiset pilvityynythän pojilta jo löytyykin, ei vaan nuo Annon versiot vaan niistä mukaillut itseompelemani! Uuteen kotiin siirryttäessä lapset siirtyvät isompiin peittoihin, joten nuo söpöt muumilakanat olisi aika jees! Muutenhan minttuisia somisteita meiltä jo löytyy ennestään, eli kauheasti uutta tuohon huoneeseen ei tullakaan hankkimaan!

Muiden huoneiden tapetit pysyvät myöskin vieläkin hillitympinä kun nuo lastenhuoneet. En ole oikein tehosteseinien ystävä, enkä osaisi kuvitella meillä tummia seiniä, joten jatkossakin pysytellään korkeintaan sellaisissa himmeän kuvion seinissä. Muuten selvittäisiin varmaan ihan vaan sävytetyillä maaleilla, mutta makuuhuoneisiin kaipaan kuitenkin yhdelle seinälle tapettia maalin rinnalle. Samantyyliset tapetit kuin Joensuun kodissakin ovat tähän hyvä ratkaisu. Valon osuessa tapettiin pinta tulee kivasti esiin, muttei ole kuitenkaan liian hallitsevaa. Nuo tapetit meillä oli viimeksi K-raudan Eco-sarjaa, joten sinne suunnataan varmaan nytkin! 

 Oivoi, tämä sisustuskuume ei ainakaan yhtään vähene tällaisilla suunnitelmilla! Aika malttamattomina täällä jo odotellaan suunnitelmien vahvistumista!

Viikonlopun TOP 3

Huomenta kaikki! Piti tulla kertomaan teille meidän viikonlopun top-jutut jo eilen, mutta pitkästä aikaa kylään tullut migreeni estikin nuo toimet. En tiedä kaivanko nytkin kuoppaa vaan itselleni, kun tulin koneelle kirjoittelemaan vaikka lääkkeet alkavat vasta nyt purra tuohon tykytykseen. Toivotaan, että kohtaus on tältä erää ohi, eikä tämä aamun koneella olo ja pian alkava työpäivä pahenna sitä.. Aamun sain onneksi nukkua pitkään ja parannella migreeniäni, kun Henkka hoiti poikien aamujutut ihan kokonaan ja vei heidät vielä hoitoonkin.

Mutta se meidän viikonloppu! Mitä huippujuttuja sieltä löytyi?

1. Ehdoton ykkönen on ilmojen lauhtuminen! Vaikka aurinkoinen keli onkin aina kivempi kuin pilvinen, oli ihan huippua että pakkanen laski viimein sellaisiin lukemiin, että ulkona pystyi tekemään muutakin kuin hytisemään! Lapset ei koko viikon aikana käyneet hoidossakaan ulkona, joten voitte kuvitella, että seiniä pitkin mentiin! Päikkytätikin päivitteli perjantaina, että olipahan viikko! 

Viikonloppuna otettiinkin ilo irti paitsi pulkkailusta ja kelkkailusta, pääsivät pojat myös korkkaamaan ekaa kertaa ulkojäät! Olin valmistautunut siihen että nyt vasta kokeillaan ja heti kun lapsilla hermo menee kaatuiluun, lopetataan. Mutta meillähän oltiinkin ihan virtuooseja, eikä äiti ja isi olisi saaneet auttaa YHTÄÄN. Pystyyn sai nostaa, mutta sen jälkeen tuli heti palautetta, että ITTE! Ja hienostihan se sujuikin. Pyllähdyksiä toki tuli, mutta mutta kyllä siellä jäällä eteenpäinkin päästiin! 

Mikä tärkeintä, pojat tykkäsivät kovasti! Hymy oli herkässä ja pyllähtäessä vaan kikatettiin. Lämmikkeenä ollut "kaakkaooo" oli sekin huippujuttu.

2. Viikonlopun kakkonen voisi ihan yhtälailla olla tuo ykkönenkin, ja tavallaan onkin. Sunnuntaina käytiin katsomassa taloa, johon rakastuttiin kumpikin aika kovasti! Talo oli kaksikerroksinen, vaikka ensisijaisesti etsitäänkin yksikerroksista, mutta tuo talo kun nähtiin, ei oikein enää päästä irti siitä! Mun tekisi nytkin vaan mieli suunnitella sisustuksia tuohon taloon! Siinä vaan yhdistyy kaikki mitä meidän must have -listalta löytyy. Sijainti on ihan ykkönen, päiväkotiin ja kouluun matkaa alle kilometri ja kaikki palvelut muutenkin ihan lähellä. Hinta vaan on himpun verran yli meidän budjetin, joten katsotaan nyt kuinka tuossa käy. Tarjous siitä varmaan kuitenkin on jätettävä! Iik, en malttaisi millään odotella! 

3. Kolmostilalta löytyy sitten ihan vaan perheen yhteinen aika. Viime viikko tuntui aika rankalta ja blogissakin kerroin tuosta lasten uhmailusta ja kiukuttelusta. Viikonloppuna oli kiva huomata, että löytyyhän sieltä uhman alta ihania pikkumiehiä, jotka osaavat kyllä tarvittaessa olla oikein kilttejä ja reippaita. Taisi nuo kovat pakkaset ja pitkä hoitoviikko koetella heidänkin hermojaan? Innolla odotellaankin nyt parin viikon päästä koittavaa koko perheen minilomaa Saimaan kylpylässä, meitä on sinne lähdössä isompikin porukka, eli hauskaa varmasti tulee! Taidetaan käydä poikien kanssa katsastamassa myös se Angry Birds -park! Onkohan se kuitenkaan vielä näin pienille kiva paikka? Kertokaahan te, jotka siellä olette käyneet. Löytyykö tekemistä alle kolmevuotiaille?

Viikonlopun huippujuttuihin kuulunee myös se, että mulla oli hurja inspis kaappien siivoiluun joka varmasti jatkuu vielä ensi viikonloppunakin! Aluksi suunnittelin vieväni lasten tavaroita ja vaatteita kirpparille, mutta kiinnostaisiko teitä jonkinlainen blogikirppis? Facebookissa noita jokunen onkin jo ollut ja aika kivasti on tavara lähtenyt kiertoon.. Vaatetta on siis enimmäkseen koossa 92cm mutta löytyy sieltä jokunen pienempikin! :)

Alesaaliis

Joulun alennusmyynnit alkaa olla aika lopuillaan, ja pakko myöntää että oma alesaalis jäi aika olemattomaksi. Olin suunnitellut täyttäväni lasten vaatekaapin alelöydöillä koossa 98/104, mutta arvatkaapa oliko niitä kaupoissa muutamaa hassua löytöä lukuunottamatta? 

Polarn o Pyretiltä löytyi pitkästä aikaa mieleistä kuosia -50% alella. Kappahlista taas matkaan lähti pantteri leggarit molemmille -50% alella nekin, sekä trikoopaidat samaisella alella myös. Niin ja sukkapaketti -30% alella. Meillä ei oikein ne jarrulliset popin sukat ole olleet hyviä, mutta nää perinteiset ihan loistavia!

Windfleecet löytyi oikeastaan alesta jo kesällä, ne meidän 92cm WF:t, jotka on olleet lähes kaksi vuotta käytössä alkavat nyt jo jäädä pieneksi. TIlalle hankittiin sitten 104cm, koska onhan nuo nyt vaan niin loistavia käytössä! Kevättä startataan taas pitkän tauon jälkeen Popin fleecevuorellisella kuoripuvulla, sillä sekin on yksi mun suosikkituotteista! Ja satuin bongaamaan ne molemmilla -30% alella. Toista pipoa vielä metsästetään, eriväristä, jotta tuunnistaminen pihalla olisi helpompaa. Lapas valikoima kasvoi myöskin tuplaparilla Magicmittensejä sekä noilla paksummilla vuorellisilla lapasilla. Välikauden hankinnat alkavat näyttää aika hyviltä, vaikkei talvi olekaan vielä edes kovin pitkällä! :D

 

Kokolailla kaappi onkin nyt sitten tammikuun aikana täydentynyt uusien mallistojen vaatteilla. 92cm vaatteet keräilin kaapista pois, edessä olisi vielä kunnon projekti niiden hinnoittelussa! Yllättävän monta kassia sitä vaatetta kertyi, vaikka luulin vaatemäärien olevan tosi kohtuulliset..

Mun lastenvaateideologia taitaa olla hyvin perinteinen. Merkin sijaan oon aika rajoittunut laadun suhteen, ehkä kovin helposti anna merkille uutta tilaisuutta jos laatu on ollut pettymys. Vasta yli vuosi Kappahl-yökkäripettymysten jälkeen meille kotiutui Kappahlin yöpukuja ja vasta nyt kaksi mallistoa myöhemmin harkitsen antavani Gugguullekin uuden tilaisuuden. Niitä kevään uusia sävyjä on vaikea vastustaa, josko nyt laatu tuottaisi iloisen yllätyksen? 

Kävin tänään lasten vaatekaapin läpi ihan ajatuksella ja napsin tosiaan pienet tai ainakin pian pieneksi jäävät vaatteet pois. Kaappi freesautui kivasti ja nyt se on täynnä paitsi uutta kokoa myös uusia yhdistelmiä. Uudet vaatekappaleetkin erottuvat nyt paremmin kun vanhat vaatteet on keräilty joukosta pois. Mun itseasiassa oli tarkoitus postailla teille tänään vähän tarkemminkin lasten vaatekaapin sisällöstä, mutta valonmäärä ja lasten mielipiteet päätti toisin.. R ja K eivät oikein syttyneet mannekiineina olosta, eikä lastenhuoneen valonmääräkään tuntunut olevan edukseen kuville.

Eli toisen kerran sitten. Tiedättepä ainakin, että kaapin sisällöstä tulee postausta jonain kauniina päivänä. 

Meillä on tällä hetkellä käynnissä ihan mahdoton uhmakausi, kiukutellaan, kiusataan veljeä, tehdään koko ajan jotain pientä kiusaa, joten tuntuu että itellä kasvaa pieni sarvi otsassa koko ajan. *itutuskäyrä hipoo huippuaan ihan jatkuvasti, kun vuoronperää pojat koettelee hermoja. Tänään kävin ilmottautumassa paikalliselle Fressillä jäseneksikin, josko siellä saisi vähän purettua tätä jatkuvaa ketutusta! Tällä hetkellä on tosiaan sellainen fiilis, että voisin kaupata nuo naperot ensimmäiselle vastaantulijalle, eikä tulisi edes ikävä! 

Mut joo, tää on kausi ja varmasti ohimenevää. Mutta silti. Sapettaapa kuitenkin aika urakalla! :D Parhainta kuitenkin on, että tiedän etten ole ainoa. Lauran postaus aiemmin tällä viikolla oli kyllä loisto-osoitus siitä, mitä blogit parhaimmillaan on. Parhainta vertaistukea ikinä <3

Iltapalan hetki

Yksi malttamaton herkuttelija siellä jo odotteleekin pöytään pääsyä! :D

 

Mun lapsuuden kodissa kokoonnuttiin usein iltapalalle teen ja isän paistamien sämpylöiden merkeissä. Tuo on yksi niistä tavallistakin tavallisemmista arjen traditioista, jonka olen kuitenkin ehdottomasti halunnut siirtää myös omien lasteni arkeen ja muistoihin. 

Yhteinen iltapala kasaa kivasti päivän, lapset saavat kertoa vielä päivän päätteeksi viimeiset kuulumiset ja itsekin tulee syötyä kunnon iltapala. Meillä se muuten helposti menee siihen iltamyöhäiseen naposteluun sohvalla! 

Meidän perheen tavallisin iltapala on sämpylät ja smoothie. Varsinkin tuoreet sämpylät ovat koko perheen herkkua ja niitä tulee tehtyä ainakin kerran viikkoon. Välillä useamminkin. Kasper erityisesti on kovin innoissaan leipomisesta, eikä pojalta montaa kertaa tarvitse kysellä, että leivottaisiinko. K on viivana keittiöjakkaran päällä seisomassa desin mitta kädessä!

Smoothie taas on hyväksi havaittu aamun, illan ja välipalan vitamiinipommi, jolla saa helposti huijattua marjat ja hedelmät myös meidän hedelmänirsolle Rasmukselle, joka muuten vetelisi vain omenaa ja banaania. Smoothieresepteissä vain taivas on rajana, mutta tän hetken suosikkeja on varsinkin kookosmaitoon tehdyt smoothiet. Olen nyt tämän vuoden vältellyt maitotuotteita, joten kookosmaito on smoothiessakin uusi tuttavuus! Mutta tulee varmasti jäämään meidän smoothielistoille jatkossakin!

Millaisia iltapalasuosikkeja teiltä löytyy?

Kerrospukeutumista pakkaspäivään

Täällä on nautittu koko loppuviikon upeista talvikeleistä. Aurinko paistaa, lunta on juuri sopivasti ja pakkanen paukkuu! Pakkasta on vähän liikaa mun makuuni, oon varsinainen vilukissa, enkä oikein viihdy kovilla pakkasilla ulkona oli keli miten kaunis vaan.

Aamulla mittarin laskiessa -20 asteeseen päätettiin kaikesta huolimatta suunnata ulkoilemaan. Lapset hyppisi muuten ihan koko päivän seinille, jos happea ei haukattaisi lainkaan. Pakko se oli kaivaa ne omatkin villahousut kaapista, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli kaivautua sohvalle peiton alle katselemaan leffoja.

Kerrospukeutuminen on pakkaskelien a ja o. Ja erityisesti materiaalit auttaa pysymään lämpimänä vaikkei vaatetta määrällisesti olisikaan ihan hirveästi. Meillä lapset ovat aika lämminverisiä, ja pysyvätkin sormia ja poskia lukuunottamatta hyvin lämpöisinä. Paitsi lämminverisyys, m uskon että myös ne vaatevalinnat ovat tässä isossa osassa.

Villa on materiaalina ihan huippuhyvä ihoa vasten. Se siirtää kosteuden pois iholta ja pitää näin ihon lämpimänä. Erityisesti merinovilla iholla on hyvä, sillä se ei kutita yhtään samallalailla kuin normaali villa. Tai ainakaan mun iho ei kestä normivillaa yhtään!

Villavaatteet meillä on tällä hetkellä Name Itiltä ja Pierre Robertilta. Sukkahousut ovat itseasissa kokoa 74/80! Niitä käytetään nyt kolmatta kautta, mutta viimeisiä viedään! Myös paidat taitavat jäädä pieneksi jo tänä talvena. Nekin on ostettu vuosi sitten joulun aleista ja ovat kokoa 98cm. Paitojen laatu on ollut todella hyvä, sillä useista pesuista huolimatta, kangas ei ole noussut nukalle kuten sukkiksien kohdalla on käynyt. 

Itsepukemisessa, on kehitytty meillä ihan valtavasti päikyn aloituksen jälkeen. Riisuminen sujuu hanskoja lukuunottamatta lähes poikkeuksetta, mutta pukeutuminen jaksaa sitten kiinnostaa vaan joka toinen kerta. Pojat usein villitsevät toisiaan, ja sitten se pukeutuminen ei suju kummaltakaan. Niinkuin nyt, lapasesta karannut lanka kiinnosti molempia paljon enemmän kuin pukeminen..

Kun ihoa vasten on lämmittävä merinovillakerros, riittää haalarin alla lämmikkeenä niiden lisäksi vain microfleece. Noita JOnathanin haalareita meidän lapsilla on ollut aina sieltä 62cm koosta saakka, noissa vaan on ihan parhain hinta-laatusuhde!

Jalkaan vedettiin vielä sukkahousujen päälle nuo Crocsilta saadut pitkät merinovillasukat, jotka on olleet ihan loistavat! Ne yltävät ylipolven ja tuovat näin jaloille vielä yhden lämmittävän lisäkerroksen! 

Lapsina meillä on POlarn o pyretin magicmittensit, jotka kyllä muuten ovat oikein hyvät, mutteivat lämmitä 50% villapitoisuutensa vuoksi kuitenkaan tarpeeksi lasten sormia.

Haalareina lapsilla on tälle talvelle Molo Kidsin tuplavetoketjulliset Pyxis haalarit koossa 98cm. Nuo haalarit tilasin vuosi sitten näihin aikoihin Boozin alesta ja niiden kokovalinta sattuikin juuri nappiin! Laadultaan haalarit eivät ihan vedä vertoja viimetalvisille Ticketin puvuille, tosin onhan haalarit nyt paljon isommalla käytölläkin..

Haalareiden kaverina on Polarn oPyretin windfleecevuorelliset pipot, joista olen kyllä tykännyt hirveästi! Pipot vaikuttavat tosi lämpimiltä ja lapset saavat ne helposti puettua itse. Rukkasina meillä on viimevuotiset JOnathanit, jotka kyllä pian joutavat jo roskiin. 

Kenkinä käytössä on kovilla pakkasilla Kuomat ja vähän leudommalla Crocsin Iridescent Crocband Gust bootit.

Juomatölkit saatu verkkokauppa Miniones.fi :sta

Tällä vaatemäärällä selvittiin hyvin lämpöisinä kun ulkoiltiin tänään parin tunnin ajan Vesijärven jäällä. Mukaan otettiin evääksi kaakaota, mikä varsinkin Rasmukselle maistui! Nyt on muuten pakko kertoa teille, ettei meidän reissu ihan noin rauhallinen ja rento ollut, kuin kuvista näyttäisi. Tällä hetkellä lapsilla on menossa kunnon uhmiskiukkakänkkäränkkä vaihe, joten tuntuu että jatkuvasti toinen kiukkuaa. Tälläkin reissulla K raivosi milloin siitä ettei saanut istua SEN OIKEAN stigan kyydissa, ei saanut narua otettua käteen OIKEALLA TAVALLA tai ei saanut SITÄ OIKEAA juomatölkki käsiinsä. Hanska oli huonosti, kenkä oli huonosti tai hattu oli huonosti. Tai sitten lunta oli liikaa tai jää tuli esiin lumen alta liian äkkiä. Kaikki tuntui tuolla reissulla olevan huonosti meidän nuorella herralla. Mutta nää on näitä, ensi kerralla luultavasti homma on toisinpäin ja pipo kiristääkin Rasmuksella. :D

Uhma ah. Näittekö muuten sen maikkarin uutisin, jossa äiti oli listannut päivän ajalta kolmivuotiaansa kaikki harminaiheet? Mä kirjoittelin tuolla reissulla päässäni tuollaista samanlaista tekstiä.. Helpottavaa on kuitenkin huomata, että taitaa meno olla samanlaista vähän joka taaperoperheessä!

The Dress

Kuinka moni teistä kaivoi eilisen käytä hääpukuasi -päivän kunniaksi oman puvun kaapista? Sovititteko, hypistelittekö vai käytittekö mekkoa ihan ajan kanssa? Tai muistelitko ehkä hääpäivää ihan vain muilla tavoin?

Mun the mekkoni löytyi aika tasan vuosi sitten, kun kaasojen kanssa oltiin Helsingissä sovituskierroksella. En oikeestaan uskonut siihen kyllä sen tietää kun sen näkee -väitteeseen. Mutta kyllä sen tiesi. Ei silloin kun sen näki vaan silloin kun sen puki.

Mun ihanuuteni on Pronovias Groupin St. patrick Arosa mekko, jonka helmass on monia tyllikerroksia, yläosa rypytettyä morsiusharsoa strassivyöllä ja yläosassa höyheniä. Alla mullä oli vielä kolmivanteinen alushame joka nosti mekon tyllit ihanaksi tyllipilveksi! Mekko oli aivan täydellinen.

Meidän hääauto oli muuten tuo taustalla näkyvä valkoinen Audi. Harmittavasti siitä ei oikein muita kuvia olekaan, konepellillä oli linjassa muutamat harmaat kukat ja perässä just married tarra. Perässä roikkui sitten karjala ja lahden erikois oluttölkkejä ;)  Auto saatiin lainaan mun isäni naisystävältä ja sepä sattuikin olemaan juuri se auto, jota hääautoksi toivoin. Hauska sattuma.

Selässä on vetoketjukiinnitys, joten vähän kevään mittaan jännitin kuinka mekko istuisi. Mutta sehän olikin hääpäivänä kuin ommeltu mun vartalolleni. Hiuksissa koristekampa ja käsissä orkidea, ruusu ja pionikimppu kruunasi mun häälookin. Tavoittelin simppelin yksinkertaista mutta näyttävää, onnistuen siinä mielestäni hyvin. Koruista päälläni oli vain mummini helmirannekoru, kihla- ja vihkisormukset, sekä pisaran muotoiset korvakorut.

Kaikki oli just eikä melkein. <3

Tarkoitus oli myydä tuo ihanuuteeni häiden jälkeen eteenpäin, mutta niin se vaan vielä roikkuu työhuoneen kaapissa. Näinköhän raaskin sitä koskaan myydä? :D

Mitä kuuluu Uusi Koti -suunnitelmille ?

Jokunen on tästä aiheesta jo kysellytkin. Ja monesti on kyllä itsekin pitänyt tästä kirjoittaa, jotenkin vaan inspis on ollut kovasti hakusessa. Mä olen lopen kyllästynyt tähän vuokralla asumiseen ja kerrostaloelämään. Ärsyttää maksaa isoa vuokraa tietäen, ettei siitä euroakaan jää itselle, varsinkin kun meillä olisi myös mahdollisuus siihe nomistusasumiseen. Myös asunnon soveltumattomuus lapsiperheelle kiristää hermoja, erityisesti keittokomero ja pienet makuuhuoneest on se juttu, jonka vuoksi kiristelen hampaita harvasepäivä. 

Me on kuluneen vajaan puolen vuoden aikana kierretty valehtelemaata puolen sadan talon ja asunnon esittelyissä. Tähän saakka on painotettu käynnit omakotitaloihin, sillä se on se haave joka ainakin mulla tällä hetkellä on isoimpana. Uusista ja uudenveroisista taloista vaan ei ole vieläkään löytynyt sitä MEIDÄN TALOA. Mä tiedän että meillä on kova vaatimuslista ja varmasti sitä laskemalla hyviä vaihtoehtoja olisi roimasti. Onhan taloja kuitenkin tarjolla valtavasti!

En vaan kuitenkaan tiedä, olenko varsinkaan itse valmis joustamaan niistä vaatimuksista. Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että jos tosiaan halutaan koko se meidän Hope to have -listan sisältö löytyvän tulevasta talosta, ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin alkaa rakentaa. Tähän mennessä vaan oltiin oikeastaan kuopattu koko rakentamisjuttu, sillä arki tuntuu tällä hetkellä niin vauhdikkaalta, etten usko meistä olevan siihen projektiin. Myös rakentamisen kallius hirvittää. Meidän vaatimuksissa puhutaan 150 neliön talosta, maalämmöllä ja omalla tontilla, eikä sellaisia vaan rakenneta alle kolmellasadalla tuhannella. 

Nyt onkin ollut mun pakko madaltaa niitä vaatimuksia ja alkaa selailla vaihtoehdoissa myös rivi- ja paritaloja. Toki voitaisiin tyytyä pienempään ja ei niin mieleisiin omakotitaloonkin, muttei se nyt tunnu vaihtoehdolta. Paremmalta tuntuisi rauhoittaa nyt tämä tilanne, ostaa rivari ja remontoida se ja alkaa rauhassa etsiä tontteja ja talotoimittajia. Katsoa vähän mihin tämä meidän työ- ja palkkatilannekin kehittyy. Miettiä vielä, tarvitaanko me kolme lastenhuonetta vai riittäisikö kaksi. 

Eniten tässä ärsyttää madaltaa niitä omia haaveita, sitä kun oli jo rakennellut mielessään vaikka kuinka hulppeita talovaihtoehtoja! Tiedättekö tunteen? 

Puolta halvempi koti kyllä kiinnostaisi, saisihan sen ainakin sitten remontoida mieleisekseen. Ja toki se matalampi varainsiirtoverokin lämmittää mieltä. Mutta onko sitten kuitenkaan valmis madaltamaan niitä omia vaatimuksia ja odotuksia kotiin liittyen? Vieläkö sitä talohaavetta kuitenkin lykätään 2-5 vuotta? Meidän lapsethan menevät jo kouluun viiden vuoden päästä!

Isojen asioiden edessä ollaan, mitä te tekisitte?

Halvempi, vanhempi, huonompi ja pienempi omakotitalo vai isompi, uudempi ja halvempi rivi-/paritalo vielä ennen sitä unelmien taloa? Vai vieläkö maltetaan, ja luotetaan että se meille täydellinen omakotitalovaihtoehto tulee vielä vastaan?

Throwback: 2015 vuoden 10 suosituinta postausta

Mitkä olikaan viime vuoden 10 suosituinta postausta? Pieniä ylläreitä tässä joukossa oli ainakin itselle. Oli sinne päässyt muutama postaus myös kauempaa, mutta ne olikin aikalailla niitä, jotkä ovat nähtävissä myös hakusanaliikenteessä. Niistä postauksista enemmän myöhemmin, nyt näihin kuluneen vuoden suosikeihin!

1. Vaimo täällä moi!

Tuoreen vaimon ensitunnelmia pari päivää häiden jälkeen. Oi että, muistan niin tuon fiiliksen! Tuolloin oltiin vielä syvällä hääkuplassa!

2. Taaperoiden välikausi

Tämä postaus oli vähän yllätys, mutta tuntuuhan nuo lastenvaatteet aina kiinnostavan! Niin itseäkin! Kevään välikausipostaus kiinnosti kuitenkin selvästi syksyistä enemmän.

 3. Arkiruokaviikko

Myös tämän postauksen löytyminen top kolmosesta yllätti mut! En ole tullut ajatelleeksi, että ruokajutut on näin luettuja! Talven aikana tulee varmasti näitä siis ainakin muutama.

4. Puen poikani tyttöjen vaatteisiin!

Otsikko on hyvinkin provosoiva, joten sekin osaltaan vaikuttaa varmasti klikkauksiin. Edelleen kierrän lastenvaateostoksilla sekä tyttöjen että poikien osaston. Silti en koe pukevani poikiani tytöiksi tai tyttömäisesti. Enemmänkin heidän näköisellään tavalla. Unisex lastenvaateosastot tänne pliis!

5. Suuri tuplavaunuvertailu

Olinkin ihan unohtanut koko postauksen! Tässä vertailtiin yleisimpiä tuplia sekun oli ainakin itselle ainakin iso juttu silloin valinta vaiheessa. Edelleen liputan Bumbleridejen puolesta, ne on olleet ihan huippuostos! Pian kylläkin nekin taidetaan laittaa myyntiin, sillä vaunujen tarve on nykyisin niin vähäinen.

6. P*ska äiti vie lapsensa päiväkotiin

Jo keväällä kirjoitin tästä aiheesta ja se keikkuukin kuudenneksi luetuimpina edelleen. Syksyllä kirjoitettu samaan aiheeseen liittyvä postaus ei kerännyt ihan yhtä paljon lukijoita. Tämä postaus sivuaa kovasti myös ihan yleistä supermutsiasennetta, joss atoisin tekeviä katsellaan nenänvartta pitkin.

7. Siskon baby shower -juhlat

Toukokuussa järjestetyt siskon juhlat keräsivät nekin isot määrät lukijoita! Oli meillä kyllä aika superkivat bileetkin!

8. Täältä löytyy sydänäänet ja kappas! Täältä toiset!

Joulukuinen muistelupostaus kolmen vuoden takaisesta tiedosta, että masussa majailikin kaksi vauvaa, keräsi lukijoita paaaljon! Noihin tunnelmiin on kyllä kiva palata myöhemminkin! Tällaiset jutut on ehdottomasti bloggaamisen huippujuttuja, eipä olisi muuten tullut kirjoitettu fiiliksiä muistiin!

9. Kodittomat

Helmikuussa julkaistu kuulumispostaus keräsi myöskin isot määrät klikkailuja. Oltiin juuri myyty meidän asunto ja edessä oli muutto Lahteen! Kovasti jo tuolloin haaveiltiin omakotitalosta, nyt se toteutuu ihan pian! Hurjaa!

10.  Meidän päivä! Lauantai
Kymmeneksi luetuin onkin ihan vaan meidän arjen kuvaus yhdeltä melkein vuoden takaiselta lauantailta! Aika samanlaista elämää elellään nytkin, mitä nyt eri osoitteessa ja vuotta vanhempina!