Long time no see

Olen kyllä viime viikot ollut huonoin bloggaaja ikinä. Isot pahoittelut siitä, vieläköhän teitä sielä ruudun toisella puolella on? En suunnitellut taukoa, mutta yllättäen se vaan venyi ja venyi. No myönnettäköön, että eletäänhän tässä todella kiireistä elämänvaihettakin.

Lapset aloittivat elokuun alussa uudessa hoidossa ja loman jälkeen on pitänyt palautella taas mieliin pitkiä hoitopäiviä ja aamuheräämisiä päiväkotiin. Pojat onneksi suuntaavat hoitoon innoissaan, Kasper olisi lähdössä jopa iltaisin. Omaa mieltä vaan kaihertaa, että lapset joutuvat viettämään sielä niin pitkiä aikoja. Olen aika iloinen, että syksyn mittaan siihen varmasti tulee helpotusta, kun saan järjestettyä työni niin, että hoitoviikko saadaan karsittua 3-4 päivään. 

Myös oma työtahti on tällä hetkellä aika hektinen. Ihmiset selvästi palailevat lomiltaa, sillä vauhtia ja menoa tuntuu riittävän. Ei sillä, tykkään kyllä kiireestä, mutta tässä vaiheessa sekin on vähän liikaa.

Ja muutto. Sehän se tätä bloggaamista verottaa kaikkein eniten. Kaikki ne hetket kun ei olla töissä tai lasten kanssa, menee pakatessa. Elokuun aikana on onneksi saatu siivottua kaapit kaikesta turhasta ja ylimääräisestä. Tuota projektia on kyllä tehty koko kesä, mutta tuntuu että nyt se on saatu päätökseensä. Nyt ne tavarat enää kasataan laatikoihin ja puretaan pian siellä meidän omassa kodissa. 

Nyt me eletään laatikoiden keskellä, joista noin puolet on täynnä ja puolet tyhjillään. Kevyesti sanoen kauhistuttaa, että tuo laatikkojen tornikasa tästä vielä tuplaantuu, ennen kuin päästään oikeasti kantamaan niitä tästä asunnosta pois. Onneksi meillä on hyvä tukirinki, jonka avulla varmasti selvitään tästä projektista.

Ja kyllä, odotan kyllä jo niin valtavasti sitä hetkeä, kun saan soittaa Niemen pojat hakemaan KAIKKI tyhjennetyt laatikot pois, saan nostaa villasukkajalat sohvalle ja fiilistella teekuppi kädessä meidän ikiomaa kotia. Se unelma on totta ihan just kohta.

Että malttakaa vielä, täällä ollaan vielä, ja ehkä tähän aikatauluunkin pääsen takaisin kiinni viimeistään parin viikon päästä! Mutta sitä ennen. Mikä teitä uudessa kodissa ja muutossa kiinnostaa eniten? Vai eikö mikään? Ehkä vaan tavalliset kuulumiset?

Mitä mukaan päiväkotiin?

Päiväkodit alkaa taas pikkuhiljaa kesän jälkeen vähän joka kodissa. Meidän lapset aloitti päiväkotiuran vajaa vuosi sitten, ja jonkin verran kokemusta tarpeellisista jutuista onkin tässä ajassa jo ehtinyt tulla. Oon huomannut millaista määrää vaihtovaatetta kannattaa olla mukana, mikä materiaali hiekkakentille ja asfalttipihoille on paras, ja mihin tuotteisiin kannattaa panostaa. 

Nyt halusin jakaa omat hyväksi havaitsemani jutut myös teille!

Tärkein juttu, mikä lapsen päiväkotivaatettamiseen mun mielestä liittyy, on monipuolisuus. Monesti lapsi on hoidossa koko päivän, ja keli aamu kasilta voi olla ihan eri kuin iltapäivä neljältä. Monipuoliset ja ennenkaikkea muunneltavat vaatteet on kaiken a ja o. Kukaan tuskin jaksaa raahata valtavaa repertuaaria lasten vaatteita hoitoon, joten on kiva että ne muutamat vaatteet joita sinne vie, on sitten monikäyttöisiä. 

Vaihtovaatteissa oon todennut, että helpointa on viedä viikon vaihtovaatteet kerralla. Silloin joka aamu ei tarvi reppuun muistaa heittää niitä vaihtokalsareita ja kollareita. Viikonlopun jälkeen, samalla kun kuskaan ne pestyt kuravaatteet, vien myös kassillisen vaihtovaatetta. Kassista löytyy 6x alushousut, 4x t-paidat, 4x pitkähihaiset paidat, 2x shortsit ja 4x legginsit/kollarit. Sekä 6x sukat. Meillä tää määrä siis kahdelle lapselle. Vielä ei ole tullut vastaan se tilanne, että vaatteet loppuisi kesken. Niitä kun voi sitten täydentää sen mukaan kun pyykkiä saapuu takaisin. Tällöin päiväkodilla voidaan myös vähän katsoa, vaihdetaanko päivän aikana kollareissa hoitoon tulleelle lapselle sittenkin shortsit ulos vai laitetaanko edelleen pitkät housut jalkaan.

Repussa kulkee vaan juomapullo, tossut ja unilelu. Juomapullo ja tossutkin ovat oikeastaan viikot päikyn lokerossa. 

Kesäajalle ulkovaatteista parhaimpia on verkkapuku. Me aloiteltiin kollareilla ja leggareilla, mutta kun noita oli jokunen likainen ja rikkinäinen kotiin saapunut, ostettiin verkkarit. Ja niillä yhdillä on nyt kuljettu melkein puolivuotta! Eli liputan niitä ihan täysillä! Materiaali taitaa olla sellainen, että liat lähtee helposti ja paksun kankaan vuoksi housut ei rikkoudu helposti. Kuminauhat nilkoissa vielä helpottaa, ettei housu mene kengän alle. 

Reppu: Beatrix New York (Saatu Miniones.fi) Juomapullo: Camelbak Kärkkäinen Tossut: Starkids Verkkarisetti: Stadium Kengät: Stadium Lippis: H&M Sadetakki: Reima Kurahousut: Reima Rukkaset: Reima Kumpparit: Crocs

Kesäulkoiluissa meillä on olleet käytössä ihan vaan hupparit, mutta verkkatakki toimisi tuokin varmasti yhtä kivasti! Lippis on ihan ehdoton ja noita stadiumin halppislenkkareita on menossa jo toinen kierros. Lapset saa noi itse helposti jalkaan, koska kuminauhakiinnitys ja ne tuntuu tukevilta ja jämäkiltä muutenkin. Mitkään superkestävät noi ei kyllä ole, mutta halvan hinnan vuoksi ei sitten ahiattaa ne kuluneet kärjetkään. Kiitos edellisen päikyn asfalttipiha, ekat kengät meni kärjestä läpipuhki.. Mopot u know..

Sadevaatteet on tarpeeseen päikyssä ympäri vuoden. Aluksi ajateltiin ettei takkeja tarvi, mutta varsinkin lämpimämmällä kelillä lapselle on ihan turha vetäistä kuoritakkia niskaan estämään kastumista. Silloin sadetakki on kiva vaihtoehto. Ja kurassa pyörineen lapsen vaatteet on paljon kivempi suihkuttaa puhtaaksi, kun päällä on ollut sadetakki..  Ja kumpparit, ne on helpoin jättää vaan päikkyyn maanantaina, sillä koskaan ei tiedä milloin se sadekuuro tulee. Meidän päikyssä ulkoillaan kelillä kuin kelillä, joten lätäköissäkin on kivempi hyppiä kumppareissa kuin lenkkareissa. 

Ja sitten, mitä tulee välikauden vaatteisiin, tuntuu että kokeiltiin viime syksynä kaikki läpi. Meillä oli paria housua ja takkia, haalaria ja kuoripukua. Lopulta toimivin oli kuitenkin housut ja takki. Tälle kaudelle ostettiinkin lapsille enää vain yhdet kuoritakit, windfleecet ja ulkohousut.

Takki: Polarn o Pyret Housut: H&M Kengät: Viking /ANTTILA

Tuota settiä vaihtelemalla kelien mukaan, selviytyy meidän lapset varmasti lämpöisinä talveen. Kirpeinä ja kuivina aamuina päälle riittää windfleece ja kuorihousut, kun viileämmällä kuorihousujen kanssa toimii kuoritakki. Jos oikein kylmät kelit iskee, vedetään takit päällekäin ja housujen alle vielä fleecehousut. Vesikelillä kuravaatteiden alle taas riittää pelkkä fleecekerros, eikä lapsi ole hikimärkä monen kuorikerroksen alla. 

Windfleece: Polarn o Pyret Fleecehousut: Reima Lapaset: Reima Takki: Polarn o Pyret Housut: H&M Rukkaset: Reima

Kengissä kolmen kopla on hyvä. Kumpparit goret ja lenkkarit. Ilmojen ja lämpötilojen mukaan. Hanskoissa myös kurarukkaset, lapaset ja kuorihanskat riittävät keliin kuin keliin. Pipon kanssa taas kypärähattu on toimiva, sillä se suojaa tarvittaessa kaulaa ja lämmittää pipon alla. Lämpimällä päähän riittää sitten pelkkä pipo. Tai lippis.

Millaisia vinkkejä te jakaisitte juuri päiväkodin aloittaneille?

HEI HEI HEINÄKUU

Taas on yksi kuukausi paketoitu ja siirrytty vikaan kesäkuukauteen. Heinäkuu meni ihan liian äkkiä, olihan siellä kuitenkin meidän loma ja muutenkin enempi touhuja kuin kesällä muuten. Voikun voisi lomailla koko kesän, tai vaikka edes pari kuukautta! Tuo kaksi viikkoinen ei riittänyt mulle ei niin yhtään!

Heinäkuu aloitettiinkin heti lomafiiliksissä. Haluttiin lyhyelle lomalle mahdollisimman paljon touhuja ja mahdollisismman vähän kotona oloa. Kotoilu kun kivaa kyllä on, mutta me olisi sitten ruvettu tyyliin pesemään ikkunoita..

Loma aloitettiin Hello Burgerin hampurilaisilla, suosittelen muuten ihan kaikille! Parhain burgeri ikinä! Ja heti lauantai-aamuna aikaisin lähdettiin metroaseman kautta Länsisatamaan, josta laivalla suunnattiin Tallinnaan. Reissu oli meidän eka Tallinnassa vuosiin, ja mietin monesti miksei olla käyty useammin! Kaupunkihan on aivan ihana!

Majoituttiin Sokos Hotel Virussa, shoppailtiin, kierreltiin vanhaa kaupunkia ja käytiin eläintarhassa. Ilmat helli ja oli niin ihanan kuuma.

Sattuipa lomalle meidän ihkaeka hääpäiväkin!

Reissun jälkeen säilöttiin kesä pakastimeen mansikoiden muodossa ja käytiin purkamassa lasten energiat Hoplopissa. Haettiin uuteen kotiin tapettinäytteitä ja keksittiin lähteä extemporee Tampereelle. 

Tampereen jälkeen suunnitettiin lomailemaan oikein kunnolla mökille Heinolaan, sekä anopin helmoihin Joensuuhun. POjat kävi ekaa kertaa ikinä (omastakin edellisestä kerrasta on jokunen vuosi..) mustikkametsällä.

Mä kävin aikuisten kesken Särkänniemessä, ja tajusimpa taas, ettei ne pyöritykset vaan ole mua varten. Loman ainoa postaus oli yhteistyö House of Brandonin kanssa, ja nuo valkoiset liivit olikin mun loppuloman suosikkialusvaate.

Loma loppui ja arki alkoi. Lapset sai onneksi lomailla vielä vähän pidempään, sillä tätien, enojen ja isovanhempien avustuksella lapsille löytyi lähes jokapäivälle hoitaja. Pojat pääsivät reissaamaan niin Linnanmäelle, Korkeasaareen kuin perhepuistoonkin. Pyörähti he kotieläinpihalla sekä satamassakin. Niin ja Heinolan isoimmassa lelukaupassa. Parhainta pojista kuitenkin varmasti oli se, että saivat viettää kiireetöntä aikaa kaikkien noiden läheisten aikuistensa kanssa. Ollaan kyllä tosi kiitollisia, että meillä on tällaisia apukäsiä arjessa <3

Mun insta hiljeni taas loman jälkeen ja lomalla totuttu tahti useammasta kuvasta päivässä ei toteutunut millään. Aloitettiin loman jälkeen taas vähän terveellisempi ruokavalia, vähempi herkkuja ja ravintolasafkaa, sekä tasaisemmat ateriarytmit. Nyt pari viikkoa myöhemmin voi onneksi sanoa, että lomaturvotus on ainakin poissa!

Ostettiin olkkariin uusi ihana matto ja järkytyttiin iltauutisissa taas vähän maailmanmenosta. Pojat oli mukana Liberon Stars of tomorrow -kamppiksessa ja mä yritin pitää sisustuskärpäsen kurissa.

Käytiin monella pyöräretkellä ja bongattiin uudesta kotipihast avadelmapensaita.

Mä vietin heinäkuun lopulla ansaittua tyttöjen iltaa, ja tulihan tuossa tanssittua pikkutunneille saakka. Seuraavana päivänä, vaikka olo ei ihan kauhea ollutkaan, muistin taas, miksi en aikaani baareissa kauheasti kuluta. Ei valvominen vaan sovi mulle. Mutta huippua meillä oli silti! Ja huippua oli huomata, ettei markkinaarvo ole laskenut vaikka aika mammautunut oonkin! :D

Loppukuusta käytiin vielä kurkkaamassa raksakuviot, tässä kuussa me muutetaan! Tuntuu vähän siltä etten nyt oikein usko ennen kuin näen! Vaikka koti alkaakin aika valmis jo olla, on tosi vaikea kuvitella, että ihan kohta oikeasti ollaan kamoinemme tuolla. 

Heinäkuulle saatiin ujutettua vielä retki Enonsaareen veneellä, joka pojista oli kyllä aika huisia! Siellä hyttysten keskellä vetäistiin luontopolkukierros, ennen kuin ajeltiin takaisin satamaan.

Ja saatiinpa heinäkuun loppuun vielä aika mojova uutinenkin, josta ollaan aika innoissaan! Mutta koska oon ärsyttävä, en vielä kerro mikä. Liittyiskö työjuttuihin, kotikuvioihin vai tulevaisuuden reissuhaaveisiin? STAY TUNED !