Puen poikani TYTTÖJEN vaatteisiin

No jaa, aika raflaava otsikko, myönnetään. Mutta niin se on. Puen hyvin usein poikia tyttöjen osastoilta ostetuilla vaatteilla. Itse en näe siinä mitään ongelmaa, vähän ehkä jopa kapinoin noita osastojaotteluja vastaan. Miksi vaatteet edes pitää jakaa osastoihin sukupuolen mukaan? Kokojako on ihan looginen, tai jako paitoihin ja housuihin. Mutta sukupuolen? Nou. En vaan osta.

Paidat ja housut H&M:n tyttöjen osastolta

En pue poikia tyttömäisiin vaatteisiin. Siinä menee mun raja. Mulla on ihanat pikkupojat, minimiehet, enkä heistä tyttöjä halua tehdä. Tai pukea heille tyttömäistä. Glitterit, röyhelöt ja purkkapinkki ohitetaan siis samantien, ei siksi että siinä jotain vikaa olisi, miellän ne vaan liian hempeiksi ja prinsessamaisiksi meidän pojille. Kaiken muun suhteen olen kuitenkin aika avoin. 

Lastenvaatteissa näkyy aika selkeä jaottelu. Tyttöjen puolella vaatteet ovat selvästi hempeämpiä, suloisempia ja herkempiä. On kissoja, pupuja, tylliä ja vaaleanpunaisen eri sävyjä. Herkkää. Poikien puolella taas paljon farkkua, printtejä, tekstejä, raitaa ja ruutua. Enemmän sellaista äijäilyö ja ronskimpaa tyyliä. Usein siis käy niin, että jos jotain hennompaa värimaailmaa lapsille havittelee, on suunnattava sinne tyttöjen puolelle. 

legginsit Lindexin tyttöjen osastolta

Usein se myös kannattaa. Tyttöjen puolelta löytyy aina parhaat leggarit, sukkikset ja haaremit. Mikä siinä on, että nämä vaatteet mielletään tyttöjen vaatteiksi? Mulle ne on unisexiä siinä missä t-paidat ja kollegetkin. Harmittavan usein, legginsien lahkaisiin sujautetaan joku rusetti, pitsi tai muu selvemmin tyttöyteen viittaava, jolloin en vaan osaa sitä poikien kaappiin kotiuttaa.Tosin nyt on annettava Lindexin mallistolle pisteitä siitä, että yhä useampi legginssi toimii paitsi värien myös mallinsa vuoksi sekä tytöillä, että pojilla.

Mintut housut Lindexin tyttöjen puolelta ja raitahaaremit Pomp de luxin tyttöjen mallistosta

Meillä käytetään paljon sinistä ja vihreää. Ne on varmaan ne yleisimmät värit, tuntuuhan ne monilla lastenosastoilla olevan ne ainoat "poikavärit" ja joka toinen vaate onkin kuorrutettu niillä. Harmaa ja tummansininen edustavat myös isosti poikien vaatekaapissa, ja ne ovatkin kivaa vaihtelua niille sini-vihreille vaatemallistoille. Väriä kaappiin tulee turkoosista, mintusta, keltaisesta, burgundista ja punaisesta. Oranssin kanssa en vaan osaa toimia. Sitä meillä ei lastenvaatteissa taida olla ollenkaan. Violetit vaatteet meidän isi on kieltänyt, vaikka itse voisin niitäkin pojille pukea. Myös persikkaan voisin hyvin itse poikien pukemisessa päätyä, erityisesti näin kesän kynnyksellä.

Yksittäinen vaate ei mun mielestä muuta poikiani tytöiksi, vaikka se tyttöjen osastolta olisikin. Usein ne tyttömäisemmät vaatteet yhdistetään sitten selkeästi poikaväriin tai unisexinpään vaihtoehtoon, jolloin yleisilme on ainakin omaan silmään pojannäköinen. Kuten jo sanottua, en tällä pukemistyylillä hae sitä, että haluaisin poikieni näyttävän tytöltä, vaan kaipaan enemmän vaihtoehtoja heidän pukemiseensa. Ja suoraan sanoen, mulle on ihan sama, jos joku luulee lastani tytöksi. Luullaanhan heitä identtisiksikin. Ja kaikesta sinisyydestä ja vihreydestä huolimatta, usein ulkona liikkuessa kysytään heidän sukupuoltaan. Joten se siitä värikoodin selkeydestä.

Muita "tyttöjen vaatteita" poikien kaapissa. Paidat ja farkkulegginsit H&M, housut Lindex.

Muutenkin puen poikiani aika huolettomasti vaatteisiin, välittämättä siitä, minkä mielikuvan joku toinen heistä saa. Jos itse tykkään niistä tyttöjen osaston legginsseistä ja pitkästä t-paidasta pojillani, niin antaa mennä! Pieni paha se siinä vaiheessa on, jos joku vastaantulija puhuttelee heitä tyttöinä. Mielummin näin, kuin valikoida omasta mielestäni ei-niin-kivannäköiset vaatteet poikien puolelta vain siksi, että sisäänostaja nyt vaan on mieltänyt sen poikien vaatteeksi, ja ne minusta niin kivat legginsit tyttöjen vaatteiksi. Salama Mcqueen -paitako pitäisi pukea, koska se siellä poikien puolella on, eikä hakea siteltä tyttöjen osastolta sitä "little superstar"-paitaa, joka ulkoisesti miellyttää omaa silmää enemmän? 

Onko teille muille lastenvaateosastojen rajat ehdottomat, vai hypittekö rajojen yli oman kiinnostuksen ja tykkäämisten mukaan? Entä onko legginsit vain tyttöjen vaate, vai miellättekö sen yhtä unisexiksi lapsilla kuin kollaritkin?

Viikonlopun TOP 3

Viikonloppu on taas takana päin ja pitkästä aikaa ajattelin avata meidän viikonlopun menoja tän top3:n avulla! Nää postaukset on mun mielestä jotenkin niin helppoja kuulumispostauksia, kun näihin saa sen kaiken oleellisen kasattua kätevästi. Jos viikonlopun kuulumisia alkaisi avata seikkaperäisemmin, tulisi tästäkin sellainen kilometripostaus, että harvalla olisi aika saatika mielenkiintoa lukea sitä läpi! 

Meidän viikonloppu sujui tällä kertaa enemmän kaveri/parisuhdejutuissa, kuin perheajasta nauttien, mutta hyvä välillä näinkin! Pojat olivat sekä lauantaina, että sunnuntaina mummolassa hoidossa, joten meillä oli hyvää aikaa nauttia paitsi ystävien, myös toistemme seurasta Henkan kanssa.

RUOKA

Tuntuu, että ruoka päätyy aina näihin meidän viikonlopun top kolmosiin! Taitaa johtua siitä, että arkisin meidän ruuat on niitä pikaisesti kasaan pyöräytettyja, nopeita ja helppoja safkoja, jotka valmistuvat joko ihan itsekseen, tai sitten vaativat vain pientä panostusta. Viikonloppuna ruokaa kokkaillaan sitten vähän enemmän tunteella, ja käytetään parempia ja kalliimpia raaka-aineita kuin arkena.
 

Perjantaina herkuteltiin ihanalla mango-inkivääri-chilibroilerilla, johon ihastuttiin jo edellisenä viikonloppuna! Omaan makuun laitettiin himpun verra liian vähän chiliä, mutta koska siitä söi myös lapset, taisi ohjeen määrä olla juuri oikea. Tuo herkku löytyy siis täältä!

Lauantaina herkuteltiin mulle vähän tuntemattomalla ruualla, jota en kyllä vielä ihan heti osaa herkuksi sanoa! Ihan maistuvaa se oli, mutta taitaa vaatia mun makuhermoilta vielä vähän totuttelua.. Kyse oli siis sushista, jota kokkailtiin meidän tyttöjen illassa. Kaunista tuo sushi on, vaikkei meidän esillepano ihan vertoja vetänytkään niille netin upeimmille otoksille. Seura oli kuitenkin mitä parhainta!

Sunnuntaina herkuteltiin ensin Surakan baarin brunssilla, joka ainakin mun vaatimustasolle oli ihan loistava. Monen monta herkkua löysi lautaselle, ja pettymys oli ainoastaan tarjolla olleet leivät. Suklaakakku ja coleslaw oli ehdottomia ykkösiä! Illalla tuplatreffailtiin vielä Kasperin kummien kanssa ja listalla oli Peggyn ihania Buttyja! Näistä on tullut varsinkin meidän isin suosikkeja! Varteenotettava kilpailija perjantaisille pitsoille! ;) Buttyen resepti löytyy täältä! 

Ystävät

Lauantaina suuntasin siis Kiteelle tyttöporukalla viettämään päivää ja iltaa. Ihan huippua oli taas pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia, vähän juoruilla ja nauraa kippurassa. Nuo naiset on vaan niin ihania. <3 Nyt on taas akut ladattuna oikein kunnolla, ja toisellalailla jaksaa jälleen panostaa arkeen. Myös sunnuntaina päästiin viettämään aikaa ihanien ystävien seurassa. Pariskuntatreffit on siitä käteviä, että silloin molemmat saavat viettää aikaa ystäviensä kanssa, mutta se on samalla myös sitä parisuhdelaatuaikaa!

Parisuhde

Instassa hehkutinkin jo meidän parisuhdesunnuntaita. Koko päivä vietettiin kaksin kotona, poikien ollessa mummolassa. Toki osa aikaa meni siivotessa ja pakkaillessa, mutta silti ehdittiin pitkästä aikaa taas nauttia myös toisistamme. Kyllä tollaisen irtioton aikana taas muistaa, että miksi tuo mies onkaan se kaikkein parhain ja tärkein. Tuntuu, että niin helposti arjessa keskittyy siihen äitiyteen ja vanhemmuuteen, että unohtaa olla myös puoliso. Lisää näitä!

  Millaisissa merkeissä teidän viikonloppu sujui?

Pitsaperjantai!

Me ollaan aikamoisia pizzahiiriä Henkan kanssa. Pojat pääsivät ekan kerran pizzan makuun vähän vajaa yksivuotiaina, ja Henkka heittikin silloin, että nyt se nähdään onko jätkät omia ;) Jos pizza ei jälkikasvulle maistuisikaan, mitäs me sitten tehtäisiin?

No se maistui, ja maistuu edelleen. Ei me ihan viikottain pizzaakokkailla, mutta melkein. Kaikkein parasta pizzaa tulee mun mielestä pellillä, tai pizzapannuilla. Pyöreillä pelleillä, joissa on reikiä pohjassa.

Meidän pizzatäytteet on melkein aina samat. Tomaattisosetta, chilikastiketta, kinkkua, tonnikalaa, sipulia, auraa ja mozzarellaa. Niin ja ananasta! Rucolaa vielä päälle, ja herkkua on!

Pohja tehdään yleensä tällä ohjeella, paitsi että meillä käytetään kuivahiivaa, ja taikina kohotetaan jääkaapissa!

Pizzan kaveriksi valikoituu usein joku kuiva ja hapokas valkoviini tai sitten mennään ihan vaan limpparilinjalla. Chilikastiketta käytetään aika paljon, mutta poikien pizzoista se jätetään vähän vähemmälle. Viime aikoina on ihastuttu pizzassa valion maustettuun juustoraasteeseen,  se tuo niin kivan lisämausteensa pizzaan!

Oletteko muuten muistaneet shoppailla Stockmannin Hulluilta päiviltä? Nehän ovat käynnissä vielä tämän viikonlopun! Tänään aion meille käydä ainakin shoppaamassa nämä duplopalikat* ja huomenna näitä ihania puisia leikattavi hedelmiä ja vihanneksia* sekä jo pitkään lastenhuoneen sisustukseen haaveilemiani legosäilytyslaatikoita* ! Myös Molo Kidsin  takkeja ja housuja näyttäisi olevan aika hyvillä alennuksilla! Harmi, että meidän välikausiasut on jo hankittu.. :/

Herkullista viikonloppua!

*postaus sisältää mainoslinkkejä

Iltahepulit

Poikien rytmi menee tällä hetkellä niin, että sängyistä huudellaan aamulla pirteänä jo kukonlaulun aikaan kuudelta (viimeistään). Päiväunet koittavat puolilta päivin ja yöunille käydään ennen kahdeksaa. Usein ennen yöunia, koittaa kuitenkin iltahepuleiden hetki. Pojat ovat ihan hervottomia kikattavia ja käkättäviä tuulispäitä, jotka juoksevat ympäri pöytää, pyörivät ja tanssivat. Halailevat ja jakelevat märkiä pusuja.

Mun omasta lapsuudesta muistan vielä Karhunukkuu -leikin, jossa nukkuvaa karhua (isää) kierrettiin ympäri ja laulettiin samalla. Hillitöntä oli, kun laulun päättyessa karhu ei enää nukukaan, vaan lähtee jahtaamaan piirissä pyörijöitä. Lapsilla taitaa olla luonnostaan jokin taipumus riehumiselle ja kiinniottoleikeille. Ainakin noista meidän nappuloista on niin huisin kivaa juosta äitiä ja isiä karkuun, ja syöksyä sitten hetken päästä syliin!

Iltaisin ei ole tarkoitus riehata poikia lisää, mutten toisaalta viitsi heidän energiapiikkiään lannistaakaan. Riehutaan ja mölistään hetki, ennen kuin rauhoitutaan yöunille. Pitäähän ne viimeiset energiapaukut kuitenkin jonnekin tyhjentää ;)

Riehutaanko teillä?

Alevinkki Crocsin-saappaisiin ja Conversen tennareihin !

Nyt kannattaa suunnata Lekmerin verkkokauppaan, mikäli mielii hankkia lastenkenkiä halvalla! Crocsin saappaista saa tänään jopa 30% alennuksen ja Conssin tennareistakin 15% alennuksen! Lisäksi monilta muilta lasten kenkämerkeiltä, kuten Superfitiltä, Reimalta, Vikingilta ja Kavatilta aleja aina 15%:sta aina 50%:n! Eli nyt lähtee halvalla!

Kuvat Lekmer

Lekmeriä kannattaa muutenkin kurkkia tämän viikon ajan, sillä Lekmerillä on nyt pääsiäistarjoukset ja joka päivä tämän viikon ajan ilmestyy sivuille uusi vaihtuva tarjous! Tänään tarjous on kaikista kengistä, huomenna jostain muusta! 

Tämä pääsiäistarjouskampanja sattui meille hyvään saumaan, sillä hankintalistalla on paitsi Conssit pojille, myös uusia ihania sisustusjuttuja! Tämä ihana uusi merkki on vastikaan ilmestynyt Lekmerille, ja ainakin tämä mintunrakastaja ihastui näihin kaikkiin Jox-merkin tuotteisiin! Voikun näistä tulisi ale vielä tämän viikon aikana! Myös legosäilytyslaatikoista odottelen ja toivon alea! ;)

Kuvat Lekmer

Uppoaako minttu teihin muihin?

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

Mitä kuuluu?

Voihan kiire! Koko viime viikon oli tarkoitus tulla kirjoittamaan monestakin aiheesta. Lenkillä hahmottelin mielessäni postausta kasvatuksesta, ruokaa laittaessani mietin postausta ruuasta, eineksistä ja meidän taaperoiden syömisestä ja leikkipuistossa mieleen tuli poikien kehityspostaus. Mitään näistä en kuitenkaan saanut aikaiseksi, vaan luonnoksissa on kaikkien kohdalla pelkkä otsikko. Päiväuniajat, jolloin mun aika useimmiten kuluu blogiin, onkin nyt mennyt tehdessä kaikkea muuta. Kirjoittamista kohtaan on muutenkin iskenyt pieni motivaatiopula, järki kai käskee vähän relata, ja keskittyä niihin tärkeämpiin asioihin, kuten omaan jaksamiseen ja tän muuttorumban pyörittämiseen.

Muutto on meillä nyt se eniten arkea kuvaava sana. Koko viime viikko meni oikeastaan kaappeja siivotessa, kirpparitavaroita hinnoitellessa, ja Torin myynti-ilmoituksia tehdessä. Kaappien sisällöt on aika hyvin käyty läpi, mutta muutamat kalusteet odottelevat vielä ostajaansa. Ja mulla alkaa ainakin pieni pelko hiipiä mieleen, entä jos niitä ei kukaan haluakaan? Mihin ihmeeseen me ne oikein työnnetään?!

Pakkaaminen alkaa kunnolla tänään ja itse muuttopäivä ajoittuu huhtikuun puoleen väliin. Koko huhtikuu näyttää muutenkin aika hurjalta, vapaita viikonloppuja ei ole ainoatakaan, vaan kaikkiin on suunniteltuna ohjelmaa ja menoja. Kivoja menoja, mutta silti. Pieni stressi ja ahdistus iskee, kun kaikki tuntuu kasaantuvan samoille viikoille! 

Muuttofirman pojat kuskasi tänään meille isot pinot muuttolaatikoita, joihin meidän tavaroiden pitäisi olla muuttopäivään mennessä pakattuina. Toi laatikkomäärä, jopa 90 kpl laatikoita, tuntuu vaa niin hurjalta! Eikai meillä nyt tavaraa ihan noin paljon ole? Eihän? En muista mainitsinko blogin puolella, mutta päätettiin ottaa muuttoon avuksi Muuttofirma, jotta muutto sujuisi edes vähän jouhevammin. Ainakin nyt ajatus tuntuu tosi hyvältä. Oli se vaan aika helppoa, kun laatikot kärrättiin meille suoraan sisään kuplamuovien ja pakkauspapereiden kanssa, eikä niitä tarvinut itse käydä mistään varastolta hakemassa.

Muutenpa meille ei kuulukaan kummempaa. Tutittomuus on sujunut yllättävän helposti, eikä pojat tunnu tutteja enää kaipailevan. Mulla itselläni ikävä iskee välillä, on se vaan niin helppo työntää se tulppa suuhun, ja tehdä ruoka loppuun rauhassa. Mutta näillä mennään. Uhmaakin pojilla on jo aika reilusti ja välillä saa oikeasti purra hammasta, että pinna kestää eikä ala vähemmän rakentavasti ohjeistaa itsepäisiä taaperoita pukemisessa.. Sairasteluiltakin ollaan yllättävää kyllä vältytty, ja alkuvuoden enterorokko-influenssa-keuhkoputkentulehdus-kurkunpääntulehdus-vauvarokko -putki taisi ainakin näillänäkymin jäädä meidän kohdalla ainoiksi sairauksiksi. Korvien putket tuntuisi hyvin pitävän korvatulehdukset aisoissa, ja hengen ahdstuksiltakin on viime aikoina säästytty! Toivotaan, että kesään asti päästään ilman uusia flunssia! Korvatulehduksistakin mun on ollut tarkoitus kirjoittaa jo pidemmän aikaa, jospa tässä ennen muuttoa saisi senkin luonnoksen julkaistua!

Kiirettä siis kuuluu tänne. Instagramissa meitä voi seurailla vähän ajantasaisemmin, sinne postauksia tulee jopa kymmenen päivässä, joten vilkkaammin se päivittyy tällä hetkellä kuin blogi!

Iittala ALE !

Mä olen aikalailla tarjoushaukka. Sekä lasten, että omat vaatteet ja kengät ostetaan lähes poikkeuksetta aleista. Aleostoksilla tuotteella saa yleensä paljon paremman katteen, kun itse maksaa vähän vähemmän kuin mitä tuote kaupassa normaalisti maksaa. 

Myös astioissa suosin tätä samaa. Eri kauppojen keräilykamppanjat on tulleet vuosien saatossa tutuiksi ja outleteissa on poikettava aina ohi mennessä! Nyt aleostelu on onneksi verkkokauppojen avulla tullut myös tutuksi. Koneella klikkaillaan tuotteet koriin ja eikun odottelemaan postin saapumisilmoitusta! Ihanan helppoa!

Viimeisimmät aleostokset tein eilen Iittalan verkkokaupasta, ja halusin tulla vinkkaamaan heidän aleistaan myös telle! Tarjouksissa on kaikkea ihanaa lähes pilkkahintaan, ja yli 100 euron ostoksille saa vielä 10% lisäalen! Lisäksi vielä ilmainen toimitus!

Omaan ostoskoriini päätyi uusi Hiihtäen kera herra Virkkunen -muumikulho, iso kirkas vitriini, pari muumilasia, muumiaterimet pojille sekä matala kirkas aaltomalja. Vähän hetken mielijohteesta, lisäsin ostoskoriin vielä neljän osan setin pihviaterimia ja mattakirkkaan kastehelmituikun!

Kuvat täältä

Nyt kannattaa pitää kiirettä! Osa tuotteista on nimittäin jo loppunut, ja alekin on voimassa vain 29.3 asti! Hop hop!

Sponsoroitu.

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

Aamun paras SMOOTHIE

Smoothie on tällä hetkellä mun suosikki aamupala. Sen voi vetäistä nopeasti, ottaa tarvittaessa mukaan, tai laittaa jääkaappiin odottelemaan, että sen ehtii juoda. Siitä voi tehdä lukemattomia variaatioita ja sen pyöräyttää nopeasti vaikka koko perheelle. 

 Paras smoothie mun mielestä tulee marjoista, kaurahiutaleista ja luonnonjogurtista. Proteiinipitoisempaa saa vaihtamalla jogurtin tilalle rahkan. Hedelmät toimii myös hyvin, mutta marjat ovat mun suosikkeja helppoutensa vuoksi.

 Rasmus on vähän huono syömään marjoja ja hedelmiä muuten kuin soseen ja banaanin muodossa. Viinirypäleet ja mandariinit pitäisi kuoria hänelle :D Smoothien seassa kelpaa kirpeämpikin hedelmä tai marja.

Viikonloppuiset Pomp de Lux -kutsut ja meidän toteutunut tilaus

Viime sunnuntaina viimein koittivat ne kauan odotetut Pomp De Lux -kutsut! Naistenpäivän kunniaksi kuinkas muutenkaan! Mun aamuni alkoi ihanasti croissant-aamiaisella ja kahvin sain juoda uutukaisesta Nuuskamuikkusmukista. Tasa-arvon nimissä, syötiin kumpikin aamiaista rauhassa, pojat kun istuivat koko aamiaisen ajan sohvalla lukien kirjoja. Onkohan ne ikinä olleet yhtäsoittoa paikallaan noin pitkään?! 

Iltapäivällä kokoonnuttiin tyttöjen ja muutamien taaperoiden kanssa tähän meille hypistelemaan PDL:n lastenvaatteita. Esittelijänä toimi ihana Inka, tällä hetkellä Joensuun ainoa PDL - home advisor. Mulla itselläni oli kovat odotukset mallistosta, enkä onneksi joutunut pettymään. T-paidoissa yllätyin pehmeäastä laadusta ja niitä lähtikin pojille useampi tilaukseen. Tyttöjen puolella ihastutti uikkari ja muutamat jumpsuitit ja housut. Muuten tyttöjen mallistoa ei tullut tarkemmin silmäiltyä, vaan keskityin siihen pikkupoikien mallistoon. Välillä olen kyllä tosi iloinen ettei meillä ole poikien lisäksi vielä tyttöä. Tyttöjen söpöyksiin olisi niin helppo hurahtaa!

Ostoslistahan kasattiin Henkan kanssa yhdessä, ja mun yllätykseksi Henkka taisi ihastua moniin noista vaatteista enemmän kuin minä! Olisi ottanut niitä myös mielellään omaan kaappiinsa. Meidäm ostoslista piti aika hyvin paikkansa, vain pari juttua tilasin enemmän ja muutaman jätin kokonaan ottamatta.

Kuvat: http://www.pompdelux.com/fi_FI/

Toteutuneesta tilauksesta jäi kaikki shortsit pois, sillä poikien kaappi pursuaa erilaisia shortseja viime kesän jäljiltä! Vähän kyllä jäin niistä yhdistä haaveilemaan, joten josko sitten aleista yritän napata ne pojille?

Vaarinpaitoja lähti molemmille kahdet, ne vaan toimii niin loistavasti arjessa peruspaitoina! Raidassa en osannut päättää minttupaidalle kaveria, joten molemmille tuli sama väri. T-paitoja otettiin molemmille kolme, suloista minttua ja valkoista. Nuo kolmos-paidat saattaa lähteä palautukseen, olin nimittäin vähän epävarma niiden laadun suhteen.. Myös tyttöjen puolelta tilaukseen napatut söpöt Helsinki pantsit käyvät ensin läpi isin arvioivan silmän, ennen kuin ne päätyvät poikien kaappiin ;) Niissä nimittäin oli glitterillä ommellut saumat, joista kuullessaan isi ei hirveästi syttynyt. Materiaali oli kuitenkin ihanan pehmoista eikä tuttu ja turvallinen raita ei petä koskaan!

Tälle viikolle paketti ei vielä ehtinyt, mutta josko ensi viikolla saadaan nämä jo hypisteltäviksi?

Mitä kuuluu meidän tutittomille taaperoille?

Tutitonta arkea on meillä nyt eletty tasan viikko. Miten me selvittiin, kuinka kaikki sujui ja miten lapset tähän reagoivat?

Päiväunet:

Ensimmäinen kerta, kun nukkumaan mentiin ilman tuttia, oli päiväunet. En sitten suunnitelmista huolimatta tehnyt tutittomuudesta kovin suurta numeroa. Päätin, että jos jompi kumpi tutin perään kyselee, kerron tuttien lähteneen vauvoille, ja että päiväunien jälkeen käydään ostamassa uudet autot isoille pojille. Tuttia ei kuitenkaan kumpikaan kysellyt. Päiväunille käytiin pitkän kaavan mukaan. Luettiin pitkä satu ja halailtiin ja pussailtiin pehmoleluja moneen kertaan. Lopuksi vielä silittelin molempien poskia hetken, ennen kuin lähdin huoneesta pois. Jonkin aikaa pojat huutelivat ja juttelivat toisilleen, samoin kuin tekevät aina päiväunille käydessään. Sitten lastenhuone hiljeni, ja pojat nukkuivat normaalit kahden tunnin unet. Päiväunilta heräsi kaksi iloista poikaa. 

Olin ihan ihmeissäni. MITEN ihmeessä mun pienet tuttinarkkarit muka kävi noin helposti nukkumaan ilman tuttia?! Voiko tää muka olla noin helppoa?

Eihän se ollut. Hetken huumaa kesti pari päivää, sitten Rasmus päätti ettei tarvitse päiväunia. Muutaman päivän päiväunet kuluivat sängyssä hyppien ja huudellen ja vasta ihan lopuksi nukahdettiin hetkeksi. Nyt on selvästi korostunut se, että mitä väsyneempiä pojat ovat, sen helpommin he päiväunille nukahtavat.

Yöunet: 

Yöunet ovat sujuneet vielä kivuttomammin kuin päiväunet. Ensimmäisenä ja toisena yönä Rasmus heräsi kerran huutamaan, muttei kumpanakaan pyytänyt tuttia. Rasmus on luonteeltaan kovin herkkä, ja usein yöllä herääminen ärsyttää häntä niin paljon, ettei hän ilman apua osaa rauhoittua takaisin unille. Sama juttu kävi nyt. Kun se ennen on rauhoitettu laittamalla tutti suuhun, nyt hyssyteltiin ja halailtiin sylissä. Ensimmäisenä yönä Rasmus raivosi kymmenen minuuttia, toisena siihen saakka että pääsi syliin. Molempina öinä rauhoituttuaan nukkui sitten aamuun asti.

Yöunille nukahtaminen tapahtuu yhtä helposti kuin ennenkin. Pojat jäävät iltasadun jälkeen omiin sänkyihinsä nunnun ja unilelujen kanssa ja hetken kuluttua ovat unessa. Suurin haaste tutittomuudessa on se, että herätessään aamulla poikia on enää mahdotonta saada takaisin nukkumaan. Tutin kanssa riitti tutin suuhun laittaminen ja poika oli hetkessä unessa. Nyt meillä herätään kukonlaulun aikaan, kun mikään keino ei tunnu auttavan pidentämään unia aamulla edes tuntia pidempään. Poikia, ja erityisesti Rasmusta, pitää myös selvästi enemmän rauhoitella sylissä. Kun ennen tutti riitti rauhoittamaan pojan takaisin uneen, nyt Rasmus tarvitsee herätessään syliä rauhoittumiseen.

Rauhoittuminen:

Turha kiukkuaminen ja kitinä on meillä selvästi vähentynyt. Kun suututaan, niin sitten raivotaan. Tuteista luopumisen myötä, poikien uhma on noussut ihan uusiin sfääreihin! Kai se tutti turrutti ja taltutti hieman sitä uhmaakin, ja nyt kun sitä ei ole, purkautuu taaperon uhma koko komeudessaan! :D Sylissä ollaan selvästi enemmän kuin ennen, ja huomaan itse saavani paljon vähemmän aikaiseksi. Toisaalta taas vietän aikaa poikien kanssa huomattavasti enemmän. Rauhoittelu ei ole enää ollenkaan niin helppoa kuin se oli tutin kanssa. Tutti suuhun ja kiukku oli tiessään. Nyt sylissä on rimpuileva ja huitova lapsi, jota sitten vaan pitäisi jotenkin pystyä rauhoittelemaan. Pinna on ollut tiukalla ja ääntä on tullut korotettua aika usein, mutta muuten tuntuu että tutittomuus on sujunut hyvin.

Tutin perään ei aluksi kyselty ollenkaan ja luultiinkin sen jo unohtuneen. Neljä päivää tutittomuutta ja Rasmus ensimmäisen kerran pyysi tuttia keittiön kaapin edessä käsi ojossa. Kiukkuhan siinä tuli, mutta selitykseksi kelpasi ettei "titiä" enää ole. Monet kerrat halittiin ja pussattiin unileluja, mutta tuttia ei enää kaipailtu. Toisen kerran Rasmus kyseli tuttia saman päivän iltana. Katsottiin yhdessä kaappiin, että ei ne tutit vaan ole siellä. Unille Rasmus kävi taas kiltisti. Tänään pojat näkivät tutin ensimmäisen kerran luopumisen jälkeen. Bussissa ollessamme, vieressä olevissa vaunuissa pojalla oli tutti suussa. Molemmat meidän pojista tuijottivat tuttia tiukasti ja olin jo ihan varma, että nyt tulee huuto. Mutta ei. Ei sen perään kumpikaan kysellyt.

Kokonaisuudessaan olen ihmeissäni siitä, miten tämä meni näin helposti! Oltiin valmistauduttu jo tuntien huutoraivoon, kiukkuun ja itkuun. Pojat pääsivät tosiaan yllättämään meidät! Ilmeisesti aika tutista luopumiseen oli sitten kuitenkin juuri oikea, vaikka luulinkin sen olevan pojillemme henki ja elämä! 

Nunnusta ja pehmoleluista on tullut pojille selvästi tärkeämpiä, mutta muuten nukkumiset sujuu meillä samoin kuin muutenkin. Eniten tutin puuttumisen huomaan omassa pärjäämisessäni! Useimmissa tilanteissa minä kaipaan sitä tuttia enemmän! Huutoraivokiukut pukemisissa oli niin paljon helpompi hoitaa laittamalla tutti suuhun, kuin kuuntelemalla huutoa ja taistelemalla ne vaatteet kiemurtelevalle taaperolle. 

Mä välillä kaipaan sitä tuttia niin valtavasti, se helpotti mun arkea niiin paljon! Mutta pojille tuntuu riittävän uudet hienot legoautot tilalle. Joten, meillä ei enää syödä tuttia!

Pinaattinen broileri-paprikarisotto

Pitkästä aikaa taas arkiruokaresepti!

Välillä kotona ollessa tuntuu, että arkiruoka koostuu aina niistä samoista helpoista eväistä. Makaronilaatikko, jauhelihakastike, kanapasta, lihapullat, siskonmakkarakeitto, lasagne ja broilerivuoka ovat ainakin meillä niitä useimmiten ruokapöydässä nähtäviä ruokia. Välillä kaipaa jotain piristystä ja vaihtelua, ja silloin mun mielestä parhaita lähteitä uusien ruokasuosikkien etsintään ovat toiset blogit. Paitsi että ruoka- ja leivontablogeja on lukemattomia, kiitettävän monista perheblogeistakin löytää herkullisia reseptejä! Oletteko muuten kurkkineet Blogiringin saitilta sitä ruokablogipuolta? Sieltä mä bongailen aina uusia vinkkejä meidän ruokiin!

Tällä viikolla tein pitkästä aikaa meille risottoa päivälliseksi. Usein risoton teko jää, tuntuu että siihen nesteen imeyttämiseen saa kulumaan niin tolkuttomasti aikaa, että mielummin kokkaa sen perus kanakastikkeen vaan. Vaiva on kuitenkin sen arvoinen, eikä siihen loppupelissä nyt niin hirveästi kulu aikaa.

Risotto on myös siitä hyvä ruoka, että sitä voi hyvin tarjota hampaattomillekin syöjille, kunhan riisi vaan turvotetaan kunnolla pehmeäksi.

Pinaattinen broileri-paprikarisotto

9dl vettä

1 kanaliemikuutio

Kiehauta vesi ja liota kanaliemikuutio siihen. Supermutsi tekee kanaliemen itse, mutta mä käytän näitä valmiskuutioita. Helppoa ja nopeaa, ja ihan tarpeeksi hyvää! :)

2 rkl voita

3 dl risottoriisiä

1 sipuli

Kaada valmis kanaliemi toiseen astiaan ja sulata voi kattilassa. Lisää riisi sulaneeseen voihin ja kuullota sitä hetki. Lisää joukkoon pilkottu sipuli ja kuullota. Kaada riisi-sipuliseokseen kanalientä vähitellen. Lisää neste pari desiä kerrallaan, ja anna sen aina kunnolla imeytyä riisiin ennen uuden satsin lisäämistä. (vielä maistuvampaa risotosta tulee, kun pari desiä korvaa kuivalla valkoviinillä)

400 g broilerin suikaletta

2 suippopaprikaa

1 prk säilykepersikkaa

1 tl chilijauhetta

suolaa ja pippuria

1 rkl soijaa

1 rkl oliiviöljyä

1/2 pussia pinaattia

Paista broileri ja viipaloi paprikat ja persikat. Kuullota niitä kevyesti pannulla ja mausta oman maun mukaan. Lisää lopuksi pinaatti. Me käytettiin pakastepinaattia, mutta tuoreella saa vielä maistuvampaa!

Kun risottoon on lisätty kaikki vesi, sekoita broileri-vihannesseos sen joukkoon ja hauduta hetki. 

Tarjoile ja nauti! :)

Risottoahan voi varioida mielensä mukaan. Tämä versio on meidän poikien suosikki, mutta myös herkkusieni-vuohenjuusto-kesäkurpitsarisotto kelpaa hienosti! Oma suosikkini taas on broileri-parsa-vuohenjuustorisotto, mutta parsan pitää olla sitä kevätparsaa! <3 

Ajatuksia uudesta lastenhuoneesta

Meidän muutto vaan lähestyy, ja tuntuu ettei mitään konkreettista sen eteen ole vielä tehty. Kirppariprojekti kyllä pyörii ihan kivasti, enää muutama lastenvaate on myymättä ja kuvaamatta. (Blogin FB:stä voi käydä katsomassa löytyykö sieltä itselle mieleisiä! Tarjouksiakin voi vaatteista aina jättää!)

Poikien tuleva huone on mulle ehkä se suurin murheenkryyni. Huoneen on oltava toimiva ja sen pitäisi vetää sisäänsä aika paljon tavaraa. Huoneessa on onneksi iso vaatehuone, joten tavaraa saa tarvittaessa sinnekin piiloon. Uudet sängyt pojille saapuu, kunhan ollaan ensin vähän aikaa kotiuduttu. Ehkä totutellaan ensin nukkumaan uudessa kodissa ja huoneessa, ja sitten vasta uusissa sängyissä. Sänkyvalintaa ei onneksi tarvitse enää miettiä, se päätös on jo tehty. Vuosi sitten pyöriteltiin näitä vaihtoehtoja, ja ne meillä oli top nelosessa edelleen!

Nythän pojat ovat tottuneet nukkumaan ilman lelujaan, joten vähän pelottaa meneekö yöt leikkimiseksi, vai annetaanko niiden lelujen olla rauhassa aamuun saakka. Siksi uusia säilytyskalusteita tarvitaan! Päädyttiin Ikean Stuva-sarjaan, sitä kun pystyy sitten muokkaamaan tarpeen mukaan. Nyt tarkoituksena olisi hankkia ainakin yksi iso laatikko/senkki sekä alla olevassa kuvassa näkyvä säilytyskokonaisuus. Sini-turkoosi kaapinovi olisi kiva, mutta luulen että kalusteissa päädytään kokovalkoiseen. Pimennysverho on myös ehdoton! Iltaisin pojat käyvät aina niin paljon helpommin nukkumaan kuin päivällä! Taitaa se pimeä huone rauhoittaa pojat nopeammin.

Ikean Expedithän meiltä jo löytyy, nykyisessä leikkihuoneessa se on poikittain, nyt tarkoitus olisi nostaa se pystyyn, jotta lattiatilaa jäisi enemmän leikkeihin ja muille kalusteilla. Pystyssä oleva hylly toimii myös jatkossa paremmin, niin paperiset kirjat saa pois poikien ulottuvilta. Myös Ikean leikkikeittiö muuttaa poikien mukana uuteen huoneeseen. Pöydän kanssa ollaan vähän kahden vaiheilla.. Nythän meillä on pikkuinen Lack-pöytä, jonka ääreen pojat tykkäävät kattaa keittiöjuttuja tai tehdä palapelejä. Se on ollut ihan toimiva ratkaisu, mutta vaihtoehdoksi sille mietin stuva-pöytää.. Olisi sitten koko huone yhtenäisempi! (Esim. Paula on ratkaissut lastenhuoneensa kivasti Stuvalla! Paulan blogi on muuten ihana inspiraation lähde!)

Kalusteet: IKEA Matto: Asko Lelupussi: Clas Ohlson

Nyt leikkihuone meillä on sisustettu musta-turkoosilla, mutta koska joka paikassa tuntuu nyt olevan tuota turkoosia, haluaisin uuteen huoneeseen vähän muita väripilkkuja.. Musta tulee varmasti kulkemaan valkoisten kalusteiden rinnalla jatkossakin, se vaan on aina niin ajaton ja toimiva väri. Musta-valkoraitaisena meillä on myöskin tilattuna jo uusi matto poikien huoneeseen, joten sitä ei lähdetä edes muuttamaan. Mutta koska lastenhuoneessa pitää mun mielestä myös olla väriä, olen pyöritellyt nyt turkoosin tilalle keltaista tai raikasta minttua ja harmaata! Kumpi teidän silmää miellyttää enemmän?

Pilvityyny: Anno Kuutio: Anttila Lakanat: Finlayson Lelukorit, salkut ja legolaatikot: Lekmer Hylly: Ikea

Mä itse kallistun himpun verran enemmän tuon mintun puoleen. Alkava kevät kai vaikuttaa mun sisustusmieltymyksiin niin, että värien sijaan kotiin pitää saada valoa ja hentoja kontrasteja. Hempeä minttu olisi niin suloinen poikien huoneessa! Tuota Annon pilvityynyä mukaillenhan ompelin poikien sänkyihin vähän paksumpiraitaiset tyynyt Ikean kankaasta. KG Desingnin pilvitabletti toimi siinä oivana kaavana!

Iso String-hylly olisi myös ihana lastenhuoneessa, mutta koska niitäkin on nyt kaikkialla, taidetaan kallistua jälleen hyvin samantapaiseen Ikealaiseen! Tämä kapealinjainen Ekby sopisi mielestäni hyvin järeisiin sänkyihin ja kalusteisiin! Ei menisi seinä niin raskaaksi, vaikka sitä koristaisikin suuri hylly. Lisäksi tälle hyllylle saisi kauniisti talteen poikien koriste-esineitä, joiden ei nyt välttämättä tarvitsisi pyöriä heidän käsissä..

Mistä te tykkäätte? Edelleen turkoosia, vai tilalle minttua tai keltaista?

Keväistä kukkaloistoa kotiin krookuksilla !

Itse en oikein ole kukkaihminen, tai tykkään kyllä kovasti kukista sisustuksessa, mutta päädyn yleensä aina niihin tuttuihin ja turvallisiin, vehkoihin, neilikoihin ja tulppaaneihin. Nyt sain Blogiringin ja Kauppapuutarhaliiton kamppiksen myötä tutustua minulle vähän vieraampiin ruukkukukkiin, krookuksiin, ja pakko myöntää että näitä tulee meille jatkossakin! Omat kukkavalinnat teen helppouden ja ulkonäön perusteella ja krookuksissa yhdistyy molemmat! Isokukkainen ja pienilehtinen krookus on aivan ihana väripilkku sisustuksessa, mutta hennon ulkonäkönsä vuoksi ei hyppää liikaa silmille. Kukka ei myöskään pahemmin vaadi hoitoa, niukalla kastelulla se ei kasva liian pitkäksi, mutta kukkii silti jopa yli viikon!

Krookusten myötä meidän kotiin saapui oikein kunnolla kevät! Kaiken tämän muuttohärdellin seassa oli ihana tuoda kukilla ja uusilla pöytätableteilla vähän freesimpää ilmettä kotiin. Vaikka ulkona onkin kunnon märkä loskakeli, sisällä krookukset ja naistenpäivän kunniaksi saamani tulppaanit luovat ihanasti keväistä tunnelmaa.

Oletteko muuten huomanneet, että nyt myös lähikaupoista saa helposti ja halvalla kauniita suomalaisia kukkia? Enää ei tarvitse kukkia lähteä hakemaan erikseen kaukaa puutarhoilta, vaan oman kimppunsa tai ruukkunsa voi ostaa lähikaupan hyllyltä. Sirkkalehtimerkki kertoo kotimaisuudesta, ja ainakin itse tykkään suosia sirkkalehtimerkittyjä kukkia. Silloin voi olla varma, että kukka on täysin kotimainen, eikä sitä ole rahdattu kaukaa ulkomailta. 

 Krookusten hoito on onneksi helppoa. Meille nämä saapuivat tiistaina pieninä ruukussa nököttävinä varsina. Poistin silloin kukista ruukut, ja laitoin ne kaikki samaan lasimaljaan. Annoin ihan vähän vettä ja vein yöksi kylpyhuoneen lattialämmityksen päälle kasvamaan. Seuraavana päivänä sain hakea kukat jo pöydälle. Muutama nuppu oli jo kasvanut korkeammaksi, ja kukinto oli lähtenyt avautumaan suloisesti! Vettä annoin ihan himpun verran seuraavan kerran vasta torstaina, ja silti kukat kukkivat nyt värikkäinä ja elinvoimaisina! Liialla kastelulla voi siis helposti pilata kukan, se kun tuppaa kasvattamaan varttaan vettä saatuaan. Itse tykkään näistä istutettuina maljaan, mutta miksei näitä voisi leikata vähän kasvettuaan myös maljakkoon! Ainakin krookusta saa silloin ihailla pidempään.

Tiesitkö että,
"Sirkkalehtimerkki on ainoa merkki, joka takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden. Kun haluat ostaa Suomessa viljeltyjä puutarhatuotteita, sirkkalehtimerkki on luotettavin tunnus. Myös tuotteiden laatu on korkea: sirkkalehtimerkkiä saa käyttää vain ekstra- tai ykkösluokan tuotteissa." (Lähde: Kauniisti Kotimainen )

 Tarkemmin ihastuttaviin kevään- ja tulevan pääsiäisen kukkasiin voi tutustua Kauniisti Kotimaisen Facebook-sivulla sekä Kauniisti Kotimaisen verkkosivuilla.

Tuleeko teidän ostettua keväisin kukkia kotiin piristämään sisustusta?

Blogirinki

yhteistyössä

 Kauppapuutarhaliitto

Uusi koti!

Pikkuhiljaa alkaa onneksi asiat järjestyä, vaikka välillä meinaakin iskeä epätoivo ja kunnon stressipaniikki. On aika kamalaa tällaiselle kontrollifriikille kuin minä, etsiä asuntoa näkemättä sitä itse. Taas yksi syy siihen, miksei missään nimessä oma tulisi nyt kysymykseen! Nyt on ollut pakko luottaa mun isän ja siskon näkemyksiin hyvästä asunnosta, ja tänään postitettiinkin allekirjoitetut vuokrasopimukset uudella vuokranantajalle!

Muuttopäiväkin alkaa olla sovittuna ja asiat muutenkin pikkuhiljaa järjestyksessä. Kirpparipöytä pyörii varmastikin koko tämän maaliskuun ajan, joten joensuulaiset voivat käydä Mammuttitorilla shoppailemassa pöydästä 297, jos tarvetta on poikien 74-86 vaatteille, tai naisten 36-38 kokoisille. Myös sisustustavaraa sinne varmastikin ilmestyy! Meidän kirjahyllykokonaisuus on myös myynnissä, eli jos joku sellaista kaipailee niin täältä lähtee! Jotain laitan myös tänne blogin facebookkiin myyntiin ensi viikon aikana, joten klikkailkaahan itsenne sinne, jos tarve on PoPin trikoolle, crocsin kumppareille tai ticketin toppahaalareille! Myös paljon kaikkea muuta tulossa, kunhan saan kaappeja käytyä läpi!

Muutossa päätettiin turvautua paitsi läheisten apuun, myös ihan ammattilaisiin. Muutossa meitä tulee auttamaan pari muuttomiestä ja iso rekka, sekä liuta pinottavia muuttolaatikoita. Luulen, että näin muutto sujuu mahdollisimman kivuttomasti. Yli kolmensadan kilometrin mittainen muuttomatka kuulostaa hurjalta, mutta onneksi meillä on apua paitsi täällä Joensuussa, myös Lahden päässä. Hyvä tästä varmasti tulee!

Mutta sitten se asunto! Vaikka kyseessä onkin vuokra-asunto, eikä edes mikään uuden karhea tai pinnoiltaan tai pohjaltaan mun unelma-asunto, en silti voi mitään sille, että pieni sisustuskärpänen on jo puraissut mua paristi. Hirveästi tekisi mieli laittaa se koti toimivaksi uusilla kalusteilla ja säilytysratkaisuilla. Vuokraisäntä antoi myös luvan maalata tai tapetoida mielemme mukaan, mutta päätettiin malttaa. Onhan kyse väliaikaisasunnosta, joten varmasti järkevintä on säästää nekin pennoset siihen seuraavaan kotiin.. Ikeareissu(ja) on kuitenkin varmasti tulossa, sillä Henkka tarvitsee kalusteet työhuoneeseen ja pojat uudistusta uuteen leikki-/nukkumahuoneeseen. Shoppailua ja sisustusta siis!

Ideakollaasia työhuoneeseen. Kuvat Ikea Lasku- ja lehtilaatikot, matto ASKO Me ollaan oikein kunnon Ikea-sisustajia, valtaosa meidän kalusteista on siltä ja tulee varmasti jatkossakin olemaan! Hyvä hinta-laatu suhde ja ulkonäkö miellyttää meidän silmää! :)

Meidän uusi koti on kolmannen kerroksen saunallinen kerrostaloneliö, eli tilaa meillä onneksi tulee olemaan sama kuin nytkin! Pari neliötä jopa enemmän. Omasta pihasta joudutaan luopumaan, mutta tilalle saadaan onneksi iso parveke ja taloyhtiön leikkipuisto. Asunto sijaitsee ihan Lahden keskustan tuntumassa, joten kaikki palvelut on lähellä. Myös rautatieasema Henkan työmatkoja ajatellen on ihan lähellä, joten sekin helpottaa kummasti. Yksi huono puoli asunnossa on se, että koska Henkka tarvitsee työhuoneen, on poikien sängyt ja lelut sijoitettava yhteen makuuhuoneeseen. Hyvästi siis niin hyvin toiminut leikki- ja nukkumahuone jako! Onkohan hyvät yöunet ja helpot nukkumaankäymiset nyt enää muisto vaan? Ongelmaa ei ehkä tule niin kauan kuin pojat ovat pinnäsängyissä, mutta 2v-synttäreiden kunniaksi olisi tarkoitus hankkia heille taaperosängyt, joten näinköhän lelujen perässä juostaan koko päiväuniaika?

Moni on huolestuneena kysellyt, kuinka käy meidän hääjärjestelyjen, jos kerran kotikaupunki muuttuu. Ei kuinkaan! Hääsuunnitelmat pysyvät samoina edelleen, käytännönjärjestelyt vaan ehkä vaikeutuvat kun ei asutakaan hääpaikkakunnalla. Mutta nykyään kaikki hoituu niin hyvin sähköpostilla, että mulla ainakin on kova luottamus siihen, että hääpäivänä kaikki menee ihan nappiin!

Hyvästit tutille !

Pojat 10 pvä

POjat 2vko

Meidän pojat on syöneet tuttia ihan pienestä saakkaa. Mä en usko tutittomuuden olevan edes mahdollista kahden vauvan kanssa, ellei sitten omaa jotain mahtavia itkunsietokykyjä.. Meillä niitä ei ollut, joten tutti kyllä pelasti meidät monilta tilanteilta!

Ensimmäisen kerran tutista vierottautumista suunniteltiin poikien täyttäessä vuoden. Silloin ei kuitenkaan raaskittu, tutti oli niin kovin tärkeä osa nukahtamista ja se pelasta monelta harmilta. Tutin avulla myös autolla matkustaminen sujui helpommin ja sillä sai pelastettua tilanteet, kun kiukku tuli molemmille lapsille samaan aikaan. Osittain tutti on pysynyt meillä tähän saakka osittain poikien takia, osittain ihan täysin itsekkäistä syistä. Tutti on taannut meillä tähän asti helpomman arjen. 

Pojat 13kk

Viime kuukausina tutti on näytellyt koko ajan vaan isompaa osaa. Erityisesti toiselle pojistamme tutti niin kovin rakas ja se suussa oltaisiin koko ajan. Viikko sitten päätin, että tuttia käytetään jatkossa vain ja ainoastaan päivä- ja yöunilla ja ihan pikkuhetki päiväunien jälkeen. Muuten tutti pysyy poissa ja lohtu haetaan sylistä tai nunnusta tai sitten vaan huudetaan. Pari päivää meillä meni aikalailla päin seiniä. Pojat kapinoivat ja karjuivat tuttikaapin edessä käsi ojossa. Mä meinasin luovuttaa monta kertaa, mutta pidin pääni. Ei tuttia. Selitin itkeville taaperoille, ettei tuttia syödä kuin päiväunilla. Hyvin saatiin harmit laantumaan ihan vaan sylillä. Tosin, se vaati sen, ettei kotona voinut tehdä oikein muuta kuin olla poikien kanssa, sillä lähes koko ajan sylissä oli ainakin yksi poika. Mutta se olikin tiedossa.

Viimeiset pari päivää on mennyt helposti. Harmeja tulee, mutta tuntuu ettei niitä tule läheskään niin usein kuin silloin kun tuttia vielä syötiin harmeihinkin. Lisääkö tutin syöminen myös sen käyttöä? :D Onhan se tietysti helpompi laittaa tutti suuhun ja hiljentää huuto, kuin kuunnella itkua ja kokata lapsi sylissä. Tosin, nyt kun tutti ei olekaan apuna rauhoittamassa itkua, huomaan poikien rauhoittuvan myös sylissä nopeammin. Paljon useammin myös nyt sanoitan pojille kiukkutilanteita, "sinua harmittaa, äiti tietää, mutta se menee kohta ohi. Luetaanko muumikirjaa/katsotaanko muumeja/ rakennetaanko junarata?". Syli onneksi on se tehokkain apu, ja jos sekään ei auta, onkai vaan annettava kiukuta? 

Rasmus 1v 6kk

Tutti on siis selvästi ollut päivissä vain tapa, jota todellisuudessa ei edes tarvita, ja jonka käyttö on vienyt tilaa siltä niin kovin tärkeältä, tunteiden sanoittamiselta. Päätettiinkin jokunen päivä sitten, että nyt on hyvä aika lopettaa tutin käyttö myös öisin. Molemmat pojat ovat terveitä, me vanhemmat ollaan terveitä ja isi on kolme päivää vapaalla. Kolmen päivän ajan, käytössä on siis kaksi syliä joista hakea lohtua. Tänään päiväunien jälkeen, me kerätään poikien kanssa kaikki tutit pussiin ja viedään ne yhdessä lelukaupan tädille. Kumpikin poika saa sitten palkkioksi uuden isojen poikien lelun. Jo ennen päiväunia juteltiin poikien kanssa tuttien viemisestä, kerroin useasti kuinka tuteilla sanotaan päiväunien jälkeen heihei, eikä niitä sitten enää tarvita. Vaikea sanoa, mitä mieltä pojat asiasta oli, sillä kommentit olivat vaan "ishi brryyy ishi brryy.."

Eniten jännittää se, kuinka illalla rauhoitutaan nukkumaan. Onneksi nunnut on pojille myös lähes yhtä tärkeät nukahtamisessa kuin tutit, eivätkä ne ole lähdössä vielä vuosiin minnekään! 

Kuinka teillä muilla on sujunut tuteista luopuminen? Kapinoiko taapero? Entä te kaksosten vanhemmat? Miten sujui? Nyt kaivataan tsemppausta! :D