tiistai 30. huhtikuuta 2019

Näin sain liikuntamotivaationi takaisin + alekoodi valmennukseen


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä LAADUKAS ELÄMÄ BY MIA kanssa.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluaisi tehdä vaikka ja mitä, mutta silti ei saa aikaiseksi mitään. Olisi kiva syödä terveellisesti, herkutella sopivasti, liikkua tarpeeksi ja nukkua hyvin. Mutta silti jokin tökkii, eikä yksikään onnistu. Ja ainakin mun omalla kokemuksella, kun yksi noista on retuperällä, niin sitten on helposti kaikki muutkin. Ja kun taas yhden saa kuntoon, seuraa loputkin pikkuhiljaa perässä. Mutta mistä ihmeestä saisi voimaa, motivaatiota ja tukea lähteä korjaamaan jotain ongelmakohtia elämässä? Mulle treenimotivaatiopulaan apu löytyi neljän viikon hyvinvointivalmennuksesta, jonka aikana sain taas kiinni liikunnan ilosta ja paransin samalla myös noita muita osa-alueita arjessani. Valmennuksen veti Mia Rantamäki ja tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Laadukas elämä by Mia:n kanssa. 

Lähtötilanne

Muistatte ehkä, että aloitin elämäntaparemontin lähes tasan vuosi sitten. Silloin vauvavuosi oli juuri taputeltu ja mä lopettelin imetystä. Harmikseni raskauskilot eivät olleetkaan lähteneet imetysaikana, vaan kiloja oli kertynyt talven aikana huomaamatta kymmenen lisää. Liikunta ei kiinnostanut, säännöllinen ruoka ei kiinnostanut, eikä väsyneenä jaksanut sanoa ei herkuille. 

Imetyksen loputtua heräsin jostain transsista ja tajusin, että jotain olisi tehtävä. Mun ei ollut hyvä olla omassa kehossani, eikä elämäntapani ollut millään tavalla terveellinen. Puolessa vuodessa pudotin lopulta kaikkiaan 14 kiloa ja löysin motivaation niin liikkumiseen kuin fiksusti syömiseenkin. Tuntui, että kaikki oli tasapainossa. 

Syksyn aikana ote kuitenkin taas lipsui. Sairasteltiin koko perhe pitkään ja itsekin olin melkein kaksi kuukautta putkeen poissa kunnon treeneistä. Olin vetänyt koko kesän ja kevään niin tiukasti, että kohtuus ja normaaliin palaaminen oli tosi vaikeaa.

Tammikuussa palasin töihin ja varsinkin liikunnan pitäminen mukana arjessa oli vaikeaa. Yhtäkkiä arki oli niin paljon hektisempää, etten yhtään tiennyt millä ajalla olisin mennyt jumpalle tai lähtenyt lenkille. Oli helpompi jäädä vaan sohvalle ja napostella herkkuja. Havahduin taas helmikuussa siihen, että hienosti opeteltu fiksumpi ja säännöllisempi tapa syödä oli taas palaamassa vanhoihin uomiinsa. Painokin oli noussut taas muutamia kiloja ja kauhulla mietin, valuisiko kaikki kovalla työllä pudotetut kilot takaisin jo ennen kevättä.

Mun avukseni tuli onneksi Mia, jonka valmennukseen lähdin tavoitteena saada liikunta taas normaaliksi osaksi arkea, tukemaan mun projektini loppuun saattamista ja tavoitetta elää kolmekymppisenä paljon terveellisempää ja hyvinvoivempaa elämää kuin kaksikymppisenä. Tavoitteena lopettaa painonjojoilu ja saavuttaa tasapaino, sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Mistä valmennuksessa on oikein kyse?

Mistä sitten Laadukas elämä by Mia -hyvinvointivalmennuksessa on oikein kyse? Pähkinänkuoressa, verkossa tapahtuvan valmennuksen ajatuksena on auttaa asiakasta pääsemään tavoitteeseen. Mun tavoite oli lisätä liikuntaa ja sen kautta innostua uudelleen kokonaisvaltaisen tasapainoisesta elämästä. Mutta yhtälailla tavoite voi olla painonpudottaminen, lihaksen kasvattaminen tai ihan mitä vaan muuta. 

Tapoja osallistua on oikeastaan kaksi.  Valitsemalla Laadukas elämä -jäsenyyden, pääset nettisivuilla olevaan verkkoympäristöön.  Verkkoympäristössä saat käyttöösi ruokaohjelmat, treeniohjelmat sekä paljon erilaisia ohjeita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.  Jäsenyyteen ei kuulu valmennusta, vaan voit omaan tahtiin käyttää verkkoympäristön sisältöä oman tarpeesi mukaan.  Sisältöä päivitetään jatkuvasti ja joka kuukausi vaihtuva teema takaa sen, että saat monipuolisesti erilaista sisältöä hyvinvointisi tueksi.

Laadukas elämä -verkkovalmennus on henkilökohtainen valmennus verkossa, jossa saat jäsenille tarkoitetun sisällön lisäksi oman valmentajan, jonka kanssa teette yhdessä työtä juuri oman tavoitteesi eteen.  Valmennukseen kuuluu viikkottaisia tehtäviä, joista saat palautetta ja vinkkejä valmentajalta. Tämä jälkimmäinen oli juuri se, mihin itse osallistuin.


Ensimmäinen viikko

Mä lähdin tekemään Mian kanssa neljän viikon mittaista verkkovalmennusta. Mun lähtötilanteeni oli tosiaan se, ettei liikunta ollut osa arkea, mua ei huvittanut se, enkä oikein osannut motivoitua tekemään mitään. Syöminen oli perushyvää ja pääasiassa säännöllistä, mutta lipsui huonoihin valintoihin tosi helposti. Olin isosti mielihalujen ja mielialojen vietävissä. 

Aloitettiin Mian kanssa alkukartoituksella, jossa vastasin erilaisiin kysymyksiin ja pohdin omaa tilannettani. Todettiin kartoituksen jälkeen, että hyötyisin nimenomaan eniten Laadukas liike -ohjelmasta. Mia tsemppasi mua lähtemään liikkeelle, sillä liikkumalla saisin motivaatiota ja energiaa myös muihin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Sain tunnukset treeniohjelma -sivulle ja vinkkejä, kuinka liikunnanaloittaminen olisi helpompaa. 

Asetin itselleni tavoitteita, halusin liikkua ainakin 30 min päivittäin ja parantaa päivän aktiivisuutta. Viikon aikana sain Mialta uuden kyselyn, johon vastasin viikon kokemusten perusteella. 

Ensimmäinen viikko oli vaikea. Taisin toteuttaa liikkumisen kolmena päivänä ja oma fiilis oli vähän maassa, kun motivaatiota ei tahtonut löytyä. Mia muistutti mua, ettei itseltään kannata kuitenkaan vaatia liikoja. Onko mulla ehkä jotain tekosyitä ja haasteita, miksi liikkumaan lähtö on vaikeampaa? Ensimmäisen viikon jälkeen listasin haasteita ja ongelmia, joihin Mian kanssa yhdessä mietittiin ratkaisuja. 

Toinen viikko

Toisella viikolla mä koin jotenkin heräämisen. Laskin vähän tavoitteita ja yllätyksekseni huomasin, että pääsinkin tavoitteeseen. Sain Mialta taas uudet tehtävät, joiden aikana pohdin, miksi motivaatio on hukassa. Huomasin, että kunhan vain saan lähdettyä liikkeelle, ei väsymyskään haittaa. Aloittaminen ja liikkeellelähtö oli aina hankalinta. Tein myös sen muutoksen, etten vaatinut itseltäni aina sitä tunnin salitreeniä tai tunnin hikilenkkiä. Leikkipuistotreeni lasten kanssa lasketaan myös ja ennen työpäivää kiivetyt rappuset kasvattavat aktiivisuutta kummasti!

Mian tukemana aloin ymmärtää enemmän niitä mun kompastuskiviä. Miksi helposti päädyn siihen jojoiluun ja miksi liikkuminen menee usein kausittain ja kuureittain. Mia antoi mulle palautetta, joiden avulla saisin liikkumisesta enemmän säännöllisen elämäntavan, kuin satunnaisen kuurimuotoisen tsemppirutistuksen. 

Siinä missä ekan viikon jälkeen mietin paristi, miksi ihmeessä lähdin valmennukseen mukaan kun aika ja jaksaminen ei tunnu riittävän, koinkin toisella viikolla ihan eri fiiliksiä. Mua motivoi ihan kauheasti se, että sain tavoitetreenini tehtyä ja vaakakin näytti matalampia lukuja. Herkuttelua en silti ollut vähentänyt yhtään niin paljon kuin olisi pitänyt, mutta oli ilo huomata ettei se niin haitannut. Kun muut jutut oli kunnossa, ei viikonloppukarkitkaa olleet paha juttu.

Kolmas viikko

Nälkä todellakin kasvaa syödessä ja kolmannelle viikolle lähdin taas ihan uudella sykkeellä ja innolla. Mian valmentamana huomasin myös sen, että mulla oli taipumuksena vaatia itseltäni ihan kauheasti ja lannistua sitten jos en päässytkään tavoitteeseen. Mietittiin yhdessä niitä mun tekosyitä ja yleisimpiä liikunnan esteitä ja huomasin itsekin miten olemattomista asioista lopulta oli kyse. Isoin estehän kaikille oli kuitenkin vain minä itse.

Kolmannella viikolla sovittiin koko perheen voimin, että lähdetään joka ilta töiden jälkeen yhdessä ulkoilemaan. Ei välttämättä lenkille, vaikka niitäkin tehtiin, mutta välillä ihan vaan lähileikkipuistoon viettämään aikaa. Innostuin pitkästä aikaa taas puistotreeneistä ja huomasin ettei liikkuminen todella ole mitään rakettitiedettä. Kolmekymmentäminuuttia liikuntaa tulee täyteen ihan tosi nopeasti touhutessa lasten kanssa leikkarilla. Nykyisin onkin enemmän sääntö kuin poikkeus, etten enää istu penkillä katselemassa lasten touhuja, vaan teen itse omaa treeniä siinä sivussa.

Mian kannustamana opin tosi paljon omista huonoista tavoista ja siitä, mikä juuri minua estää lähtemästä liikkumaan. Lopulta näissäkin oli kaikki kiinni pienistä jutuista. Oma asenne oli avainasemassa ja kun hoksasin sen merkityksen, alkoi kaikki mennä paremmin. Työpäivän jälkeen en enää istahtanutkaan sohvalle vaan pysyin aktiivisena. Kummasti salille lähtö tuntui helpommalta kun sinne lähtemistä ei tarvinnut miettiä sohvan pohjalta.


Neljäs viikko

Siinä missä kolmas viikko oli oikeaa oivaltamisen aikaa, sujui neljäs sitten vaan tehdessä ja toimiessa. Sain Mialta vinkkejä kuinka myös kotitreenejä olisi helpompi ajoittaa arkeen mukaan. Aina kun ei tarvitse lähteä pois kotoa päästääkseen liikkumaan ja treenaamaan. Myös arjessa pystyisin varastamaan pieniä hetkiä parantaakseni omaa hyvinvointiani. 

Neljännellä viikolla sairastuin ja mua alkoi tosi paljon jännittää kuinka se vaikuttaisi takaisin saamaani treeni-intoon. Mulla kun on ollut taipumuksena innostua vauhdilla ja yhtä vauhdilla sitten lopahtaa sen innostuksen kanssa. Nyt kuitenkin motivaatio pysyi ilokseni korkealla ja olen saanut treeneihin vauhtia entistä enemmän. Olen vähän yllättynytkin tästä uudesta minästä ja treeni-innostani. Kummasti tämä vaan helpottaa saavuttamaan tavoitteita kaikilla muillakin hyvinvoinnin osa-alueella. Uskon, että kesään mennessä saavutan monta omaa tavoitettani ja vuoden loppuun mennessä vieläkin enemmän.

Neljännen viikon palautekeskustelu käytiin Mian kanssa puhelimitse ja mun mielestä oli jotenkin tosi huippua kuulla miten mulla oli mennyt. Toki palautetta oli tullut koko neljän viikon aikana ja olihan Mia välillä saanut muistutella mua tekemään pohdintatehtäväni. Oltiin molemmat aikalailla samaa mieltä siitä, että Laadukas liike -ohjelma oli toiminut mun kohdallani hyvin. Toki, lähdin projektiin ihan tosissani ja aikomuksena todellakin onnistua. Silti vähän yllätyin, kuinka iso prosessi käytiin juurikin sillä mentaalipuolella. Miten iso osa sillä kaikella prosessoinnilla ja haasteiden ylöskirjaamisella lopulta oli. Mä opin itsestäni tän projektin aikana ihan hirveästi!

Kuinka tästä eteenpäin?

Mä en ole enää melkein kuukauteen ollut Mian valmennuksessa, vaikka olenkin päässyt nettisivujen materiaalien pariin. Varsinkin ruokapäiväkirjat otin ilolla vastaan ja koostin niiden pohjalta itselleni suuntaviivat omaan syömiseen. En halua vetää mitään tiukkaa dieettiä tai tarkkaa ruokapäiväkirjaa, mutta oli mukava saada ihan konkreettiset vinkit fiksuun syömiseen. Mitä ja minkä verran on hyvä. Samalla huomasin, että kuten olin ajatellutkin, mun perussyöminen on oikein hyvällä tolalla. Liikuntamotivaatio oli juuri se, mihin tarvitsin apua. 

Nytkun liikkuminen tuntuu taas luonnolliselta osalta arkea, on mun paljon helpompi pitää koko muukin paketti kasassa. Herkkuja en tunnu kaipaavan yhtään niin paljon kuin aiemmin ja olen päässyt eroon siitä ainaisesta naposteluntarpeesta. 

Liikunta on ilokseni pysynyt hyvin mun arjessa mukana ja kohta voisin hyvin lisätä sitä päivittäistä liikuntamäärääni 60 minuuttiin, sillä se toteutuu jo nyt viitenä päivänä viikolla. Mulla on jotenkin tosi hyvä fiilis itsestäni ja omasta olemisesta. Ja se tuntuu paistavan myös muualle, sillä arkikin kotona tuntuu rullaavan paremmin kun kaikki osa-alueet on kunnossa.

Mun on myönnettävä, että olin pienesti skeptinen alkuun siitä, voisiko verkkovalmennus olla tehokasta ja saisiko siitä todella tarpeeksi irti onnistuakseen. Onhan kuitenkin ihan eri juttu tavata valmentajaa sähköpostin välityksellä kuin kasvotusten. Mutta ainakin omalla kokemuksella suosittelen valmennusta lämpimästi. Verkkovamennuksesta saa ehkä juuri kaikkein eniten irti sitä mentaalipuolta, joka on ihan yhtälailla tärkeää fyysisen tekemisen rinnalla. Kun on pakko pohtia omaa tekemistä itse ja kirjata se ylös, tulee tehtyä oivalluksia joita ei muuten luultavasti tekisi. Tutustu ihmeessä Laadukas elämä by Mia -palveluihin! ❤

Mulla on ilo tarjota teille kaikille seuraajille alekoodi Laadukas Elämä by Mia -palveluihin ja nyt saattekin koodilla NelliK -20% valmennusten hinnasta pois. Eli eikun innostumaan ja lähtemään innolal mukaan! 

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Coolstuff-verkkokaupan äitienpäivälahjalempparit + arvonta


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä COOLSTUFFn kanssa. 


Äitienpäivä on taas pian täällä. Kuinka moni teistä on jo alkanut pohtia uusia ihania ideoita lahjaksi äidille? Mä itse rakastan lahjojen antamista ja toki myös saamista. Varsinkin silloin, kun lahja on antajansa näköinen ja saajalleen tarpeellinen. Usein äideille, kuten iseillekin, lahjojen ostaminen on  ihan tosi hankalaa. Heillä yleensä on jo kaikkea, eikä joka vuosi viitsisi antaa samaa sukkapakettia. Lahjojen antamisessa on mun mielestä tottakai tärkeää myös se, että lahja tulee tarpeeseen. Ei ole mitään ikävämpää kuin tarpeeton kaappiin jäänyt tavara. Coolstuffilta ideoita löytyy ihailtavan paljon, kurkkaa vaikka nämä äitienpäivälahjasuosikit!

Tänä vuonna äitienpäivälahjoja pääsin ideoimaan kaupallisessa yhteistyössä Coolstuff-verkkokaupan kanssa. Coolstuff oli minulle jo entuudestaan tuttu, joten otin tämän mahdollisuuden innolla vastaan. Coolstuff on verkkokauppa kaikelle sellaiselle, mitä olet aina tarvinnut, muttet tiennyt olevan olemassakaan. Sieltä löytyy tuotteita niin moneen lähtöön, toinen toistaan innostavampia. Esimerkkinä vaikka kuplavohvelirauta, Darth Vader -leivänpaahdin, bambutyyny ja yksisarvistosssut. Neljä mun omaa suosikkiani, jotka jokainen toimivat vähän joka äidille. Tai ainakin itse innostuin näistä ihan valtavasti!


Kuplavohvelirauta oli ihan ykköshankinta. Meillä on myöskin kuppivohvelirauta, joka saapui meille viime kamppiksen yhteydessä, ja on tehty sillä vohveleita monta kertaa kuussa. Ollaan toivottu myös lettumallisia vohveleita välillä, joten tämä kuplavohvelirauta täytti meidän tarpeet täysin. Se on kivan pieni ja helppokäyttöinen. Pääsiäisenä kokkailtiin vohveleita kahteen kertaan, sen verran sujuvaa se oli. Vohvelit on mun mielestä ihanan spessu tapa aloittaa aamu ja tällä raudalla vohveleista tulee ihanan ilmavia ja rapeita.

Toinen suosikki pienkodinkone oli tuo ihanan mahtava leivänpaahdin. Varmaan jokaisen Star Wars fanin unelma. Se nimittäin paistaa starwars-logon paahtiksiin. Kerralla saa tehtyä kaksi leipää, ja molempiin tulee logo. Veikkaan, että tää lahjaidis menisi ihan yhtä hyvin veljelle, kummipojalle, tai oikeastaan kelle vaan, joka Star Warsia fanittaa.

Jos miettii tarpeellisia lahjoja, niin uusi tyyny on kyllä ehdottomasti top nelosessa. Mä olen itse ihan tosi laiska panostamaan uusiin vuodevaatteisiin, ja ihan hävettää myöntää kuinka vanhat meidän tyynyt oli. Tämä bambutyyny olikin ihan lottovoitto, sen kun voi muokata omien tarpeiden mukaan juuri oikeaan malliin. Se on kaiken lisäksi tosi iso, eli menee ihan halityynystäkin. Meillä ei ole kuin tuo kuvien yksi, mutta pieni haave on myös toisesta. En vaan tiedä mistä tyynyyn löytäisi tarpeeksi isoja tyynyliinoja, tavalliset on nimittäin auttamatta pieniä. 


Neljäs lahjaidea ei ehkä toimi kaikille, mutta mulle itselleni se oli tarpeellisin näistä kaikista. Nimittäin yksisarvisaamutossut. Siis apua miten ihanat ja söpöt ja täydelliset. Olen jo pitkään etsinyt sellaisia oikeanlaisia aamutossuja, joihin olisi kiva sujauttaa jalat aamuisin. Mistään en ole löytänyt sopivia ennen kuin nyt. Välillä nämä tossut on muuten myös lasten jaloissa, he ihastuivat nimittäin yksisarvisiin myös.

Kaikki nämä neljä tuotetta ovat löytäneet meidän kotoa paikkansa ja ne ovat olleet kovalla käytöllä, mutta ehdottomasti kuplavohvelirauta on vienyt voiton kaikkein parhaana ostoksena. Lapset haluaisi vohveleita vähän jokatoinen päivä ja maistuisihan ne toki myös itselle. Ollaan kehitelty ihan huippuhyvä vohveliresepti, jonka ainekset löytyy aina kaapista ja joka on kaiken lisäksi vielä terveellinen. Sitä onkin ilo tehdä viikonloppuaamuisin. Palaan tähän reseptiin jo heti ensi viikolla, joten pysykäähän kuulolla!

Siinäpä teille neljä vinkkiä hauskoihin ja omaperäisiin äitienpäivälahjaideoihin. Nyt te pääsettekin kertomaan omat suosikkinne. Linkkaa kommenttikenttään oma äitienpäivälahjasuosikkisi Coolstuff-verkkokaupasta, jätä sähköpostiosoitteesi ja olet mukana 30 euron arvoisen Coolstuff-lahjakortin arvonnassa! Arvonnan säännöt täällä. Arvonta on käynnissä tasan viikon ajan, eli osallistua voi 5.5. klo 15 asti! Onnea arvontaan!

lauantai 27. huhtikuuta 2019

Arkiset kuulumiset

Mulla on viime viikot ollut jotenkin tosi kiireinen olo, vaikka ei tämä meidän arki lopulta kovin hektistä olekaan. Olen vaan ehkä jotenkin järjestänyt omat menot huonosti, sillä tuntuu ettei aika tahdo riittää blogille kaikkien muiden juttujen lisäksi.  Ja olen ehkä joissain hetkissä ollut myös hyvin laiska kirjoittamisen suhteen ja valinnut mielummin saunan ja miehen kainalon, kun kirjoittamisen yksin työhuoneessa. Mutta tälle toivon nyt muutosta lähiaikoina. Vaikkei nyt ajatus ollutkaan luopua siitä miehen kainalosta kokonaan, olisi ajatuksissa panostaa taaa vähän tehokkaammalla otteella kirjoittamiseen. Ja kaiken muunkin kuin arkisten juttujen kirjoittamiseen, mulla olisi nimittäin vaikka mitä sanottavaa myös kasvatus- ja parisuhdejutuista, en vaan ole oikein saanut inspiraatiota niiden tekstiksi tuottamiseen.

Ennen niitä asiatekstejä on pakko kuitenkin pitkästä aikaa hypätä meidän arkisiin kuulumisiin. Kevät kun on taas jo pitkällä, eikä kuulumisia ole hetkeen näkynyt. Mitä meille siis kuuluu? Tosi pitkälle ihan työ- ja päiväkotiarkea, siinä rinnalla sitten tavallisia lapsiperhejuttuja. 


Mun työt sujuu just hyvin, on jotenkin ollut ihana palata takaisin. Olen ollut tosi ilahtunut, että aloitus sujui niinkin hyvin kuin sujui ja on tuntunut, että hetki töihin paluulle oli se oikea. Nythän olen tehnyt lyhennettyä työviikkoa 30 viikkotunnilla, ja se on ollut just sopiva. Meillä on lasten kanssa yksi yhteinen vapaapäivä ja kaksi päivää vapaillaan sitten koko perheenä. Juuri sopivasti aikaa siihen, että meidän arki tuntuu nyt just menevän eteenpäin tosi sujuvasti. Kaikki on jotenkin löytänyt oman paikkansa ja meidän elämän eri osa-alueet on kivasti tasapainossa. 

Mä viihdyn töissä tosi hyvin. Mulla ei ole ollenkaan sellainen olo, että mun pitäisi olla enemmän kotona, tai että mun paikkani olisi kotiäitinä. Kaikkea muuta, mä niin nautin työpäivistä ja siitä, että voin olla ihan vaan minä. Jutella työkavereiden kanssa kaikessa rauhassa, pitää ne lounastauot syöden omalta lautaselta yksin ja kehittää itseäni työssä. Oppia uutta ja onnistua asioissa joissa olen hyvä. Kaiken lisäksi, mun työkavereista moni on mulle ihan ystäviä töiden ulkopuolellakin, joten töissä on siinäkin mielessä huippua.

Lapsilla taas menee päikyssä ihan mahdottoman hyvin. Tuplat odottaa jo innolla syksyllä alkavaa eskaria ja ovat ihan tosi innoissaan kirjiamista ja numeroista. Eka peli on paljon pelattu peli just nyt ja tuplat tykkää treenailla sillä hirveästi. Talvenhan he kävivät kerran kuussa puheterapiassa treenaamassa muutamia puuttuvia äänteitä ja ne ovat tulleet hienosti heidän molempien puheeseen. Jotenkin he muutenkin ovat kasvaneet tässä kevään aikana ihan kauheasti ja ovat selvästi jo niin isoja. Ihan melkein eskarilaisia. Innolal he harrastavat uintia ja jalkapalloa, jotka molemmat tuntuu sopivan heidän luonteisiinsa just eikä melkein. 

Pieninkin on löytänyt hienosti paikkansa omassa ryhmässään ja viihtyy päiväkodissa loistavasti. Mua helpottaa niin kovin, ettei hän tunnu lainkaan kärsivän päiväkotiin jättämisestä vaan jää sinne aina mielellään. Hänelle on kevään aikana tullut ihan valtavasti uusia taitoja ja puhekin on kehittynyt jo tosi selkeäksi. Taapero ilmaisee itseään jo oikein selvästi niin sanoin kuin eleinkin.


Ja se oma tahto. Voi apua, kun sitä on paljon. Ihan samanlailla kuin isoillakin oli tuossa iässä. Yksi syy, miksi olen tosi iloinen päiväkodin jaetusta kasvatusvastuusta, muistan nimittäin miten poikki olin tässä iässä tuplien kanssa. On ihanaa, että on omia mielipiteitä ja ne näytetään, mutta voisiko sitä välillä olla ihan hippasen vähemmän? Ruokailutilanteet on meillä just nyt ihan kaameita, kun taapero on päättänyt ettei suostu syömään kuin sylissä. Hän myös tietää hyvin tarkkaan mitä haluaa ja miten ja jos homma ei mene just niinkuin hän haluaa, sen kyllä kuulee ihan koko kortteli.

Parisuhteessa meillä taitaa olla juuri nyt pieni suvantovaihe. Eikai meillä huonosti mene, mutta huomaa ettei parisuhteelle ole oikein ollut aikaa. Välillä tuntuu, että puoliso unohtuu arjessa aivan liian helposti ja se pitäisi nyt muuttaa vauhdilla. Parin viikon päästä koittavalle lomalle meillä onkin ajatuksissa parin päivän parisuhdeaikapanostus. Meidän kummankin pitää taas palauttaa mieleen, että meidän parisuhde on meidän lasten koti. Se vaatii aikaa ja yhteisiä hetkiä. Tottakai meistä molemmat parisuhteeseen haluaa myös panostaa, se vaan on nyt vähän retuperälle jäänyt.

Koti on ollut viime viikot ihan pommin jäljiltä, kun kukaan ei ole ehtinyt tehdä suursiivousta. Tähän tulee onneksi iso helpostus parin viikon päästä, joten kauaa ei onneksi tarvitse kestää. Kerron tästä enemmän blogin puolella myöhemmin, mutta sanottakoon, että olen aika innoissani tästä. 

Mä olen pitkästä aikaa saanut taas kunnon liikuntakärpäsen pureman, mikä sekin osaltaan vaikuttaa varmaan tähän kiireeseen. Kun liikunnat ja harrastukset laittaa meidän arkiviikkoon, ei äkkiä aikaa blogille jääkään. Ihan luonnollista ja suotavaa, mutta vaatii selvästi vielä vähän harjoittelua. Mä olen taas pitkästä aikaa aloittanut tavoitteellisemman lenkkeilyn, käynyt kehittämässä lihaskuntoa pumpissa ja lisännyt liikkuvuutta joogassa. Toi trio on jotenkin tosi hyvä mun urheilukalenteriin, ja nautin kaikista kolmesta tosi paljon. Tavoitteissa olisi, että kesäkunto olisi taas hieman lähempänä tänä vuonna mutta kaikkein tärkein juttu on silti se oma hyvä olo ja jaksaminen. 



Vihdoin tein myös yhden ison päätöksen, joka tulee vaikuttamaan meidän tulevaisuuteen aika paljon.  Hain nimittäin viimein reseptin kierukkaan ja laitatinkin sen tällä viikolla. Mua kovasti jännitti, mutta lopulta toimenpide olikin ihan tosi helppo ja kivuton. Tämä oli aika selvä päätös pitkään voimissan olleelle tunteella, että meidän perhe on kokonainen. Ettei meillä ole ajatuksiss asaada lisää lapsia, vaan trio on hyvä juuri tällaisena. Nyt mua vaan kovasti jännittää, miten kierukka sopii ja aiheuttaako se jotain ikäviä sivuoireita. Paljon olen kuullut niin puolesta kuin vastaankin juttuja, joten katsotaan miten se mun kohdallani menee. 

Ja loma. Pitkään odotettu lomakin alkaa meillä ihan just kohta. Tällä kertaa lomaillaan tosiaan jo toukokuussa, vähän harmi tietysti, ettei saatu lomaa heinäkuulle, mutta minkäs teet. Loma kuin loma niin ihan sama koska se on. Me suunniteltiin lomalle parisuhdeajan lisäksi reissua Lappiin ja luultavasti pyörähdystä mummolaan Joensuuhun. Sen lisäksi juhlitaan bonusveljen ylppärit, työystävien kesäbileet ja ihan pian myös tuplien 6v juhlat. Voi aika, miten äkkiä se menee!

Sellaisia on meidän arkiset kuulumiset, mitä teidän arkeen kuuluu?

maanantai 22. huhtikuuta 2019

Ihanat pääsiäisvapaat


Niin se vain on, että nyt töihin palattua, vapaat ja viikonloput ovat saaneet aivan uuden merkityksen. Sitä jotenkin imee niistä kaiken irti ja tankkaa täysillä lepoa ja rentoilua. Tai ainakin pyritään tekemään näin, onhan se selvää, ettei kolmen pienen lapsen kanssa se ole aina ihan itsestään selvää. 

Vapaat tuli todellakin tarpeeseen ja odottelin niitä jo kovasti oikeastaan koko viime viikon. Jotenkin tuntuu, että viikko oli ihan älyttömän rankka, vaikka töitä siihen kertyykin vaivaiset 24h ja blogikin on ollut ihan tosi hissukseen. Syyttäminen on kai edellisviikonlopun laivareissua, joka verotti todenteolla voimia koko alkuviikon. Vaikka ihan tositosi hauskaa olikin, on kai myönnettävä ettei tuollainen yömyöhään riekkuminen ja skumpan hörppiminen ole vaan enää mun juttu. Ei se ole ollut ehkä koskaan, mutta silloin parikymppisenä kaikkea sitä jaksoi niinpaljon useammin ja paremmin. 

Mutta teki se vaan niin hyvää ottaa pieni irtiotto kotiin ja arkeen. Päästä vähän tuulettumaan. Kaikki kotijutut on maistuneet reissun jälkeen huomattavasti paremmalta. Onhan kotiin vaan aina niin ihana tulla. 

Mutta pääsiäiseen. Meidän pääsiäinen on mennyt ihan tosi rauhallisesti, ollaan nähty ystäviä, syöty hyvää ruokaa ja tehty pihahommia. Meidän pihassa todellakin riittää tekemistä vielä moneksi päiväksi, joten oli kiva saada sitä vähän eteenpäin. Huippua oli sekin, että ekaa kertaa varmaan ikinä, saatiin projektia eteenpäin ihan kunnolla lasten kanssa. Vaikkei piha olekaan aidattu, pysyi taaperokin kiltisti rajojen sisäpuolella, taaten meille vanhemmille mahdollisuuden katkeamattomaan kitkemiseen ja haravoimiseen.

Pääsiäislomalla ollaan ehditty lenkkeilläkin moneen kertaan, mikä on kyllä ollut ihanaa, onhan säät olleet ihan mahtavat. Mun oma saldo pääsiäislenkeille on neljä, mikä on jo ihan tosi hyvin. Tän tahdin kun saisi ylläpidettyä koko kevään ja kesän, nousisi juoksukunto takuulla äkkiä. Taaperokin pääsi oikein kunnolla lenkkeilyn makuun, hän nimittäin vetäisi ekana kunnon potkuttelulenkkinään huiman 4,5kilometrin reissun. Oltiin ihan ihmeissään, kuinka hän oikein jaksoi!

Pyörähdettiin pääsiäisenä myös mökillä hakemassa puukuorma. Siinä onkin taas tekemistä muutamaksi illaksi, puut kun ovat isoja pölkkyjä, jotka pitäisi pilkkoa vielä takkapuiksi. Onneksi mieheni fanittaa halkojen hakkuuta kovasti, niin ei tarvitse miettiä kuka siihen hommaan rupeaa!

Vähän surkeuttakin meidän vapaisiin liittyy, sillä eilen pari päivää nuhaillut esikoinen alkoi itse niin lohduttomasti korvaansa, että olin aivan varma tärykalvon olevan puhkeamaisillaan. Kipu onneksi hellitti kipulääkkeillä ja on nyt vuorokauden verran pysynyt hyvin hallinnassa. Toivottavasti selvitään tästäkin tulehduksesta ilman antibiootteja. Myös pienin aiheutti viime yönä vähän sydämentykytyksiä. Hän alkoi nimittäin haukkoa puolenyön aikaan henkeään ja oli viittävaille ettei soitettu lapselle ambulanssia. Myös tämä laryngiitti kuitenkin helpotti kylmällä ulkoilmalla ja uskallettiin jäädä kotiin. Vaikka meilläkin laryngiitteja on ainakin se pari talvessa, aina ne säikäyttää ihan kunnolla. Loppuyön aapero nukkuikin meidän välissä avonaisen ikkunan lähellä. Toivottavasti ensi yö on vähän rauhallisempi ja saadaan kaikki nukkua vähän paremmin. 

Kaikkiaan vapaat oli kuitenkin ihanat, vaikka sairastelua niihin mahtuukin. Nyt peukut pystyssä, että pysyttäisiin muuten terveenä. Huomenna alkaa taas työviikko, tosin onneksi viime viikon tapaan lyhyt sellainen. Eikä muuten enää ole kovin montaa viikkoa myöskään kesälomaan, jota olisi syytä alkaa jo ihan kunnolla suunnitella! 

Nyt iltapalaa ja Game of Thronesin uusin jakso! Ihanaa maanantai-iltaa juuri sinulle! ❤

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Lasten Nordbjørn vaateuutuudet


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä JOLLYROOM kanssa.

Ihanaa, kevät tuli viimein takaisin. Alkuviikon pakkasten jälkeen, sai loppuviikosta onneksi vetää taas kevätvaatteet ylle ja lähteä ulos nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta. Meillä oli lasten kanssa perjantai jo vapaa ja viikonloppu alkoikin vähän ennakkoon jo torstaina. Perjantaiaamusta nautittiin aurinkoisessa Launeen perhepuistossa ja käytiin samalla ihailemassa viereiselle kentälle nousevaa tivolia. Tivoli, se onkin aito keväänmerkki!

Kevätkelien lisäksi tällä viikolla saapui toinenkin odotettu juttu. Nimittäin paketillinen Nordbjørnin kuorivaatteitta koko poikatriolle. Muistatte ehkä viime keväästä, että kokeiltiin ekaa kertaa ko. merkin kuorivaatteita lapsille. Mikään vaate ei ole koskaan ollut hintalaatusuhteeltaan yhtä hyvä kuin tuo Jollyroomin merkki. Olin todella yllättynyt varsinkin housujen kestävyydestä, sillä vaikka ne saakin parilla kympillä, kestää ne kulutusta ihan mielettömän hyvin. Vesipilaritkin niissä on huippuluokkaa. Aivan kuten takeissakin.



Tälläkin kertaa lapset pääsivät itse valitsemaan mieleiset vaatteet kevääksi. En kauheasti yllättynyt, että meidän oranssifani esikoinen valikoi Nordbjørnin oranssin kuoritakin heti sen nähtyään. Takki onkin oikein ihana väripilkku, sillä helposti itse valitessani otan pojille tummaa vaatetta päästävarpaisiin. Takki on malliltaan vähän a-linjainen ja kivojen nappiyksityiskohtien vuoksi, menee hienosti myös kauppatakkina. Keskimmäinen valitsi saman Havsvidden-takin petroolin värisenä, ja myös sen sävy oli ihanan raikas.

Takit ovat kokoa 130 ja ovat aika hyvänkokoiset 124cm ja 118cm pituisille veljeksille. Hihoja käännettiin hieman, sillä pojat ei tykkää yhtään pitkistä hihoista. Liikaa kasvunvaraa takeissa ei kuitenkaan missään nimessä ollut ja sanoisin niiden vastaavan hyvin kokoaan! Housujen kanssa kävi vähän heikommin. Meillä on viime keväältä vielä tallessa Lillesand -kuorihousut koossa 120, mutta ne alkavat jäädä jo vähän lyhyiksi. Nyt velittiinkin koko 130, mutta siinä mittaa oli lyhyemmälle pojalle vielä aivan liikaa. Meidän pojat ovat selvästi pitkäselkäisiä ja lyhytjalkaisia, joten kokojen kanssa on välillä hankalaa!

Pienimmän kohdalla mietin pitkään, otetaanko vaatteet haalarina vai takkina ja housuina. Lopulta päädyin takkiin ja housuun, sillä ne on mun mielestä keväässä helpoimmat. Kevät on nimittäin siitä hankala vuodenaika, että aamulla saattaa mittari näyttää vain paria astetta, kun taas päivällä lämmöt nousee yli kymmeneen. Haalarin kanssa yläosaa ei pysty heittää pois, mutta takki-housu-parin kanssa voi takin ottaa pois jos lämpenee kovasti. Lisäämällä takin alle windfleecea ja villaa, saa takuulla kaikki kokoonpanot ulkoiluun. 

Pienin sai Saltvik-housut henkselimallisena ja valinta olikin oiva. Housut ovat aika leveä malli, mutta henkselit pitää ne kivasti ylhäällä pikkuliikkujalle. Ne myös suojaavat kivasti selkää siinä tilanteessa, kun takki otetaan pois. Housujen edessä on pitkävetoketju, jonka avulla pukeminen on helppoa. Valittiin taaperolle housut koossa 90, ja vaikka ne pienesti reilut ovatkin, ovat ne juuri sopivat tähän kevääseen meidän 87cm taaperolle. Myös Koster-takki otettiin koossa 90 ja senkin kokovalinta osui ihan oikeaan. Takin malli on kivan pitkä, joten helma tulee reilusti pepun päälle. Siinä on myös reilusti heijastimia ja kiristykset helmassa ja hihoissa. Niin, ja onhan tuo sininen sävy nyt aivan valloittavan ihana, vai mitä sanotte?

Vaatepaketin mukana meille saapui myös kengät ulkoiluun ja päädyttiin ottamaan kaikille pojille sama Nordbjørn Airy-malli mustana. Kenkien kangas on softshelliä ja se onkin aivan uusi kokemus materiaaleissa meille. Kengät pitävät vettä, mutta ovat ihan tosi kevyet jalassa. Pohja on taipuisa, eli tämä on ihan mahtivalinta lasten jalkoihin kevätulkoiluun. Kengissä on kuminauhalliset nauhat ja tarrakiinnitys, eli lapset saavat kengät helposti itse jalkaan. Pohja on aika paksu, joten maan kylmyys ei ulotu varpaisiin. Iso suositus näille!

Nyt kannattaa ehdottomasti klikkailla näitä Nordbjørn vaatteita ostoskoriin, jos kevään ulkoiluvaatteita vielä uupuu. Kokoja on vielä mukavasti jäljellä, mutta pidä kiirettä, sillä alet on huimat ja tuotteet menevät varmasti vauhdilla!

keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Meidän kodin suositut esineet


Sisältää mainoslinkkejä Iittalan verkkokauppaan (merkitty*)

Luin tuossa jokunen hetki sitten meilläkotona.fi -sivujen artikkelin esineistä, jotka ovat suosituimpia suomalaisissa kodeissa. Hihittelin melkein ääneen, sillä niinhän niitä vaan yllättävän moni löytyi meidänkin kodista. Vaikken koekaan olevani mitkään tusina sisustaja, on myönnettävä että otan paljon vaikutteita meidän kotiin somesta ja lehtien sivuilta. Mun makuni on tän kaiken lisäksi hyvin perinteisen skandinaavinen, joten suomalainen muotoilu uppoaa muhun kyllä aika usein. 

Nyt sitten asiaan, millaisia tuotteita meidän kotoa löytyy.

Löytyykö kotoasi Iittalan Kivi-tuikku*?
Löytyy. Tosin ei kovinkaan montaa, enkä juurikaan käytä niitä. Tykkään enemmän meillä olevista Kastehelmen tuikuista.

Onko sinulla pientä kaktusta tai mehikasvia?
Ei löydy. Haaveilen kylläkin isosta kaktuksesta meidän olkkariin, mutta taaperon takia en sitä vielä ole hankkinut.

Onko kotonasi Iittalan Teema-astioita*?
Ei ole. Meidän astiasto on Arabian KoKoa* ja kastehelmeä*.



Ovatko keittiökaappisi valkoiset?
Ovat. Enkä muun värisiä ottaisi. Valkoiset pinnat on mun mielestä ihanan raikkaita. Aiemmissa kodeissa meillä on ollut tumman ruskeat, männynväriset, koivunväriset ja limen vihreät kaapit! Eli kaikkea on tullut kokeiltua!

Löytyykö kotoasi Fiskarsin oranssit sakset?
Löytyy. Isoina ja pieninä. Myös muumikuvioisena ja roosanauhan värisenä.

Onko sinulla Iittalan Aalto-maljakko*?
On. Tää on klassikko, joka mun mielestä kuuluu suomalaiseen kotiin.

Onko kylpyhuoneesi lattiassa harmaat kaakelit ja seinillä valkoiset?
Sanoisin että kyllä, vaikkakin meidän lattian laatta on enemmän musta kuin harmaa.

Omistatko Iittalan Savonia-aterimet*?
Kyllä. Mieheni sai nämä ylppärilahjaksi, ja ne ovat olleet meillä siitä saakka. Itse voisin kyllä jo päivittää, mutta kun ne toimivat hyvin, mitäpä niitä vaihtamaan.

Onko kotonasi Arabian muumimuki*?
On. Useampikin. Tykkään muumimukeista, mutten ole mikään keräilijä. Itseasiassa myyn mukeja aina sitä mukaa pois, kun niissä arvo nousee. 

Onko sinulla harmaa sohva?
No on siinä ivahde harmaata, mutta ennemmin sanoisin sen valkoiseksi.



Onko sinulla Iittalan Kartio-lasi*?
Kyllä. Meillä on kartioita isoina ja pieninä. Niiden lisäksi meillä on kastehelmi-laseja.

Onko kotonasi Artekin Aalto-jakkara tai vastaava?
Ei, mutta ottaisin sellaisen oikein mielelläni.

Onko kotonasi punottu kori, jossa on kahvat?
On. Lasten legot on yhdessä ja olkkariss ameillä on viherkasvi toisessa.

Omistatko Iittalan Essence-viinilaseja*?
Kyllä. Rakastan niiden muotoilua. Meiltä löytyy kuohuviini-, punaviini- ja valkoviinilasit.

Onko sinulla Ikean Malm-lipasto?
On. Eteisen lipasto on tuplamalm. Kaikesta haukuista huolimatta ko lipasto on mun mielestä ihan valtavan toimiva ja hyvä ratkaisu. Toki en ikinä uskaltaisi pitää sitä ilman seinäkiinnityksiä.


Onko kotonasi Marimekon Kaksi raitaa -pyyhe?
Ei ole. Meidän pyyhkeet on Luhtaa, joiden hinta-laatusuhde on mun mielestä loistava. MArimekkoa oli joskus, mutten pitänyt sen laadusta. Muuten Marimekko on mun suosikkimerkkejäni ja meiltä löytyy Marimekkoa paljon muualta.

Onko kotonasi peikonlehti? 
Ei tällä hetkellä, mutta on ollut. En oikein pidä sen rönsyilevyydestä. 

Löytyykö kotoasi rottinkituoli?
Kyllä. Meillä on terassilla Parolan Rottinkin ihana roikkuva rottinkituoli.

Onko sinulla itämainen matto?
Ei varsinaisesti, mutta lasken Sukhimaton tähän porukkaan. Tuo ihana Nepalilainen matto on aivan täydellinen. Haaveilen vielä jonain päivänä villamatosta olkkariinkin, vielä ei oikein uskalla koska lapset.

Onko sinulla talon muotoinen sisustuslyhty?
Ei tällä hetkellä, mutta olen kyllä omistanut sellaisen.

13/20

Kuinka monta teidän kotoa löytyy?