maanantai 26. marraskuuta 2018

Olohuoneen uusi valkoinen sohva


Pitkään olin haaveillut uudesta sohvasta, ennen kuin se meille saapui. Oikeastaan siitä saakka, kun ostettiin mun maidonluovutusrahoilla se meidän divaani. Silloin se viimeistäänkin vahvistui, että meidän seuraava sohva olisi samaa sarjaa, Ikean Söderhamn. Mua ei oikeastaan mietityttänyt siinä mikään muu kuin väri. Halusin ehdottomasti valkoisen, vaikka mies äänestikin harmaata. Kokeiltiin divaanin kanssa yli vuosi, kuinka hyvin se pysyisi lapsiperheessä puhtaana. 

Yllättävän hyvin se onkin pysynyt. Nyt kun se laitettiin uuden sohvan viereen, huomasi kyllä että vanhat kankaat on vähän tummentuneet. Mulla on tarkoituksena vielä tässä ennen joulua laittaa ne pesuun, josko asia sillä korjaantuisi. Mehän ei suihkittu tuohon divaaniin silloin mitään suojaa, mä kuitenkin imetin siinä usein vauvaa, eikä haluttu mitään myrkkyjä hänen tai muidenkaan lapsen hengitettäväksi. Parastahan tuossa sohvassa on juuri se, että sen päälliset on vaihdettavissa ja pestävissä 40 asteessa. Päällisiä saa myös uusia Ikeasta ja me mietittiinkin pitäisikö harmaat hankkia  vielä lisäksi kuitenkin. Että voisi sitten vaihtaa jos valkoinen sohva joskus kyllästyttää.

Tähän uuteen sohvaan ja divaaniinkin laitettavaksi ostettiin kuitenkin nyt tekstiilisuoja. Kävin katselemassa niitä Askossa ja sain niin hyvää palvelua ettei tosikaan. Suoja on kylläkin vielä suihkuttamatta, sillä ajattelin laittaa sen kerralla koko sohvaan divaanin kankaiden pesun jälkeen. Yhdet suklaatahrat sohvasta on kuitenkin jo puhdistettu, että aika likaystävällinen tuo pinta on myös ilman suojaa. 


Olin vähän luopunut jo toivosta, että saataisiin meidän vanhasta sohvasta yhtään mitään rahaa. Olihan se jo vanha sohva ja kaiken lisäksi väriltään beige ja kooltaan tosi iso. Ei mikään helppo sohva sijoittaa yhtään minnekään. Mutta sitten ostaja kyselikin sohvaa ja tuli seuraavana päivänä hakemaan ja ostamaan. Ei hullumpi syy lähteä ostamaan uutta sohvaa. Lopulta sohvaan ei tarvinnut laittaa rahaa yhtään lisää. Aika mahtavaa!

Alkuun sijoitettiin uusi sohva ikkunan eteen erilleen divaanista. Todettiin tämä jo heti alkuunsa huonoksi vaihtoehdoksi, tuo käsinojaton kaksityynyinen sohva on nimittäin AIVAN LIIAN PIENI. Siis tosi pieni. Vaikka sohva onkin 180cm pitkä, tuntui se käytössä kaikelta muulta. Ikean sivujen mukaanhan tuo on kolmen hengen sohva, mutten kyllä tiedä miten siihen kolme mahtuisi. Kahden aikuisenkin kanssa oli tekemistä. Tuli aika selväksi, että lisäosa sohvaan pitäisi hetimiten saada. 

Onneksi  ei heti lähdetty sitä ostamaan vaan jäätiin kypsyttelemään asiaa. Mä nimittäin sain seuraavana päivänä inspiraation puuskan ja käänsin sohvan toiselle puolelle olohuonetta ja laitoin divaanin siihen kiinni. Nyt sohva tuntuikin tosi isolta, onhan se taas pituudestaan sen melkein kolme metriä. Olen ihan täydellisen rakastunut tähän sohvaamme nyt, vaikka onhan se tosi erilainen kuin meidän aiemmat sohvat. Paras juttu ulkonäön lisäksi on ehkä se, että sohvan alta saa taas imuroitua. Tuo on muuten ehkä se paras juttu lapsiperheessä, sillä sohvan alle voi päätyä ihan mitä vaan. 


Samalla kun olohuone pyörähti ympäri, muuttelin järjestystä muutenkin ja lisäilin vähän mustaa muuten niin valkoiseen huoneeseen. Musta olikin kiva piristävä lisä, eikä se suinkaan synkistänyt tilaa vaan toi sille raameja. Divaanin tilalle nurkkaan muutti hetkellisesti musta Mariposa, mutta se tosin ei tule siihen jäädäkseen. Hankitaan nurkkaan nojatuoli, joko Söderhamnin tai sitten jokin ihan muu. Söderhamnissa olisi se hyöty, että sitten sohvaa voisi muokkailla mielensä mukaan. Vaihtaa välillä nojatuolipala osaksi sohvaa ja divaani omaksi löhöpaikakseen. Toistaiseksi mennään kuitenkin näin, sillä meidän seuraava isompi kalustehankinta on varmasti aikuisten sänky. Meidän nykyinen on ihan liian vanha ja se on pitänyt päivittää uuteen jo vaikka miten pitkään! 

Matonkin kanssa olen vähän kahden vaiheilla, tykkään nykyisestä Elloksen Tangerista valtavasti, mutta haluaisin silti kokeilla välillä jotain muutakin. Onhan tuo kuitenkin ollut meillä jo yli vuoden. Viimeistään keväällä vaihdetaan matto varmasti uuteen kevyempään, ellei sitä ennen löydy jokin muu mieleisempi.

8 kommenttia:

  1. Teillä on niin kaunis koti! Ja tuo sohva on tosi ihana!

    VastaaPoista
  2. Upea sohva! Mietinkin että tuo kaksiosainen on aika pieni perhesohvaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se oli vähän liian kapea ilman käsinojia.

      Poista
  3. Ihanan näköistä!!! Meillä saman sarjan sohva hankintalistalla, nuo pestävät päälliset on ihan must have kolmen lapsen kanssa :D

    VastaaPoista
  4. Alle 2 vuotta vanha matto kuulostaa mun korvaan melkein uudelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin, mut vaihtelu virkistää. Tuo on myös tosi epäkäytännöllinen kesällä, talveksi voisi sitten laittaa taas takaisin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!