Näytetään tekstit, joissa on tunniste diy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste diy. Näytä kaikki tekstit

perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukuun eka ja tonttuovi

No nyt se on täällä! Joulukuu! Meillä isot pojat ovat kyselleet ja odotelleet tän päivän saapumista jo ties kuin kauan. Vielä enemmän tietysti odotellaan sitä itse joulua. Sitä, kun joulupukki tulee ja tuo lahjoja. Mutta tää joulukuun eka oli hyvä välietappi, nyt joulunodotuskin on lapsille konkreettisempaa, kun jäljellä olevat yöt näkee olohuoneen joulukalenterista.

Mun mielestä on kiva aina pienesti höpsähtää jouluna, tehdä siitä joulun odotuksesta vähän spesiaalimpaa lapsille ja itselle. Valmistautua oikein tosissaan ja täyttää päivät jouluisilla jutuilla. Mitään överijoulujuttuja meille ei tule, mutta jollain tavoin joulunodotus varmasti näkyy vähän joka päivässä.


Tonttuovi alkoi vilahdella mun instafeedissä jo hyvissä ajoin marraskuussa. Mietin itsekin, että ompas kiva idea. Mutta en sitten ajatellut meille hankkia. Ennen kuin sitten yhtäkkiä se olikin meille saatava. Päätin marraskuun vikoina päivinä, että jos sitä ei kaupasta täältä Lahdesta saisi, en alkaisi tilaamaan. Pikaisella googletuksella selvisi, että sitä saa aika monestakin paikkaa, mutta valitsin kaikkein varmimman, Kärkkäisen.

Eilen me se haettiin ja illalla vielä maalasin ja kiinnitin sen. Olin taas hyvissä ajoin kalenterinkin kanssa, sillä sitäkin kasailin vielä iltamyöhään. Perinteiseen tapaan, tein kalenterin lapsille itse ja se sisältää herkkujen lisäksi tarroja, pikkukirjoja, pikkuleluja, lastenlaulukortteja ja jokaiselle päivälle jonkin kivan pikku aktiviteetin. Instassa kerroinkin aktiviteettien olevan Leikkienilta saadusta Aikalaatikosta, mutta helpostihan nuo voisi keksiä itsekin! Tän päivän juttu oli pulkkamäki, joka käytiinkin jo korkkaamassa. Lisäsin korttiin vielä joulupukin tapaamisen, sillä illaksi suunnataan  PHLUn joulutapahtumaan, jossa toivonmukaan bongataan myös pukki!

Tonttuovi aiheutti lapsissa ihmetystä heti aamulla. Samantien oltiin vakuuttuneita, että siellä se tonttu asuu. Entäs joulupukki? Se ei kyllä mahdu tuosta ovesta.. Se tuleekin piipusta! Ei se kyllä mahdu piipustakaan.. Se tulee siis ovesta! LAsten ajatuksenjuoksua oli hauska seurata ja tää päivä onkin pohdittu, kurkkiikohan se tonttu tuolta ovenraosta meitä. Yöllä se varmaan sitten tulee ja jättää kalenteriin yllätyksen.


Joulukuun eka on siis ollut hyvinkin jännityksen täyteinen! Viikonloppuna ajateltiin tehdä kotiin vähän joulua, meillä ei nimittäin vielä ole huonekuusta jouluisempaa! Hassua, sillä aiempina vuosina muistelen joulun tulleen kotiin jo hyvissä ajoin marraskuussa! Vähän harmitusta tähän jouluintoon tuo tosin tuo meidän pikkuinen, jolla on elämänsä eka korvatulehdus ja kauhean kova yskä. Käytiin jo kertaalleen viikolla lääkärissä, mutta koko ajan Justuksen yskä kuulostaa enemmän siltä, että kohta hengitellään spiiralla. Toivotaan, että povailen turhia ja säästytään tuolta. Pitäkää peukkuja!

Ihanaa alkanutta joulukuuta !

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Hemmo ja Hilppa Play-Doh Höpöhöpömaassa


yhteistyössä HASBRO

Muovailuvahalla taiteilu oli mun omia suosikkiaskartelujuttuja lapsena. Muistan edelleen, kuinka innoissani olin jouluna saamastani muovailuvaha-asemasta, johon kuului laite, jolla muovailuvaha puristettiin erilaisten muottien läpi. Asemalla sai tehtyä barbeille spaghettia ja lihapullia ja sen muoteilla taiteiltiin siskoni kanssa myös kaikki barbitalon astiat, osa kalusteista ja jokunen lelukin barbilapsille. Muovailuvahat otin myös meidän lasten leikkeihin heti, kun he niistä jotain ymmärsivät. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hasbro Play-Doh Touchin kanssa.


Muovailuvahat on kai jo aika monelle tuttu juttu, vaikka omat lapset olisikin vielä liian pieniä leikkimään niillä. Mä ainakin itse olen muovaillut niin kerhossa kuin koulussakin ja omista kerhoajoista on jo reippaasti yli kaksikymmentä vuotta. Vaikka muovailuvahan toimintaperiaate onkin hyvin simppeli, saa leikkihetkiin uusia vivahteita vaihtelemalla muotteja, työkaluja ja muovailuvahapurkkeja tarpeen mukaan. Nyt Play-Dohilta on tullut ihan huikea uutuus tekemään muovailuista vieläkin hauskempia! Oletko koskaan toivonut, että taiteilemasi muovailuvahaukkeli lähtisikin liikkeelle, sille voisi syöttää valitsemaasi ruokaa ja se tekisi temppuja omien toiveidesi mukaan? Omilta lapsiltani kun kysäisin tätä, mua pidettiin ihan höpsönä, koska äiti hei, eihän muovailuvaha elä! Ei se osaa liikkua! Mutta, nytpäs elääkin! Nimittäin uuden sovelluksen avulla muovailuvahat saavat ihan uuden ja entistä hauskemman elämän!

Sovellus löytyy Google Play-kaupasta ja Applen Storesta ja se on täysin ilmainen. Sen käyttöön tarvitsee vain Play-Doh muovailuvahoja ja muotteja sekä Touch-setin mukana tulevan kuvausalustan. Ladattuaan sovelluksen voi päästää mielikuvituksensa valloilleen ja taiteilla omat suosikkityypit tabletin ruudulle seikkailemaan!


Meidän leikkihetki alkoi sillä, että kaikki Play-Doh Touch muovailuvahapaketin mukana tulleet muotit ja työvälineet leviteltiin pöydälle. Sakset olivat tietysti kummankin pojan suosikkijuttu, mutta innostuivat he onneksi myös muista muoteista ja välineistä. Molemmilla pojilla oli jo tiedossa, minkä nimiset kaverit he oikein Höpöhöpömaahansa valmistaisivat. Rasmus halusi mustekalan, jonka nimesi Hemmoksi ja Kasper kummituksen, jonka nimi oli Hilppa. Kumpikin sai muovailun jälkeen kuvata oman tyyppinsa tabletilla ja hetken päästä se hypähtikin sovellukseen luotuun maailmaan! Siellä mustekala ja kummitus sitten hyppivät ja juoksivat. Heille sai askarrella ruokaa muovailuvahasta, kuvata ne taas tabletilla ja hetkessä ne olivatkin sovelluksen maailmassa ukkeleiden syötävissä. 

Sovellus oli poikien mielestä ihan huikea. Omat taideteokset olisi pitänyt saada kuvata asap ja kumpikin olisi mielellään ominut tabletin itselleen. Erityisesti sovelluksesta löytynyt trampoliini aiheutti naurunremakan, kun mustekala sen avulla hypähteli kukkulalta toiselle. Tää on ihan huippu joululahjaidea ihan jokaiselle muovailusta innostuneelle lapselle. Ilman tablettiakin näillä erilaisilla muoteilla saa ihan valtavasti aikaan ja sovelluksella tää kaikki nousee ihan uusiin sfääreihin!


Olen aina ollut aika tarkka poikien tabletin käytöstä, mutta tän pelin monipuolisuus oli mielestäni tosi hyvä. Se ei ole pelkkää pelaamista ja näytön tuijottamista vaan muovailun avulla lapsi oppii myös hienomotoriikkaa, värejä ja hahmottamista. Hän osallistuu itse pelin tekemiseen ja rakentelee siitä omalla mielikuvituksellaan ihan oman näköisensä. Kaiken huvin lisäksi, kyseessä on siis myös opettavainen peli, mikä lienee kaikkien vanhempien mieleen. Testasin sovellusta ensin itse, ennenkuin lapset pääsivät sitä kokeilemaan. Käytettävyys oli helppo ja ainakin meidän nelivuotiaat, jotka jo jonkin verran tablettia osaavat käyttää omaksuivat pelin tosi äkkiä. Lapsilla tuntuu olevan jokin luontainen kyky oivaltaa pelin sisältö hetkessä, pojat nimittäin lopulta opettivat sitten mulle, kuinka mustekalan sai kopioitua ja kuinka se lähti lentoon. Sovelluksesta löytyy myös hauska video youtubesta, josta ihan käytännössä näkee kuinka sovellus toimii. Myös meidän video kannattaa käydä instagramissa kurkistamassa.

Perusmuovailu ei tietenkään ole enää mitään, kun kaikki muovaillut ötökät pitäisi saada vaan laitettua sovellukseen höpöhöpömaailmaan ja liikkeelle. Me suunnataan seuraavaksi ostamaan enemmän muovailuvahoja, poikien mielestä kun jo tehtyjä ukkeleita ei tietenkään saa rikkoa. Paketin mukana tuli aika vähän muovailuvahoja, joten lisäsatsi on aika pian paikallaan, onneksi Play-Doh vahoja löytyy jopa meidän lähiruokakaupasta, eli ihan kauhean pitkää reissua ei tarvitse tehdä. 

yhteistyössä HASBRO PLAY-DOH TOUCH

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Hei me askarrellaan !

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Adlibris verkkokirjakaupan kanssa. 

Meillä tykätään ihan valtavasti askarrella. Kovin montaa kehotusta pöydän ääreen ei tarvita, kun kaapista kaivetaan askartelu- tai piirrustustarpeita esiin. Askartelu ja piirtäminen on meillä nyt varsinkin vauvan syntymän jälkeen sellainen yhteinen kiva tekeminen isojen poikien kanssa. Kotiinjäätyäni oon pyrkinyt siihen, että yhdessä touhuillaan ainakin pari kertaa viikossa. 


Askartelu on paitsi hauskaa yhteistä puuhaa koko perheelle, myös lapsen hienomotoriikkaa kehittävää aktiviteettia. Meillä ainakin askartelutuokiot ovat auttaneet lasten kynänkäsittelyä, saksilla leikkaamista, sekä silmän ja käden yhteistyössä ihan valtavasti. Se on kiva ajanviete viikonlopuille ja sadepäiville sekä hauska aktiviteetti vaikka loma-ajoille.

Saatiin Adlibrikselta iso askartelupakkaus juuri sopivasti äitienpäivän alla ja lapset pääsivätkin toteuttamaan itseään erilaisten askartelujen parissa. Paketti on tarkoitettu yli kolmivuotiaille ja toimi ainakin meidän lähes nelivuotiaiden kanssa tosi kivasti. Kaikki tuotteet olivat tarpeeksi helppoja ja uusi tuttavuus helmimassa, taisi olla meidän kaikkien suosikki! Mun tekisi mieli nytkin lähteä puristelemaan sitä massaa. Paketti oli siitä kätevä, että siinä oli pakattuna kaikki tarpeellinen monenlaiseen askarteluun yhteen pakettiin. Tää olisi aika sopiva setti viedä vaikka kesäsynttäreille lahjaksi tai ihan huippu mökkituliainen lapsiperheelle.


Meille laatikosta löytyi jos jonkinlaista äitienpäiväaskartelua. Näitä oli helppo toteuttaa jopa vauva kainalossa ja yhdellä kädellä isoja poikia avustaen. Askartelujen parissa vierähti helposti tunti ja ihmeen hyvin meidän elohopeatkin jaksoivat tuon ajan paikallaan istua.


Askartelupaketin lisäksi meille saapui numeroharjoitteita sisältävät pyyhittävät tehtäväkirjat, joista erityisesti Kasper innostui. Hän on lapsista se pitkäjänteisempi, ja täyttikin kirjansa meilkein yhteenpötköön. Parastahan tuossa kirjassa on, että tehtävät tehtyään sen voi pyyhkiä puhtaaksi ja aloittaa taas alusta.

Erilaiset tehtävä- ja värityskirjat ovatkin olleet nyt kotona ollessa kovalla käytöllä. Niissä lapsia pystyy kuitenkin avustamaan helposti, vaikka vauva olisikin tissillä samalla. Tussikirjoja ei uskallettu sohvalle viedä, mutta tavallisia tehtäväkirjoja täytetään ja väritellään usein imetyshetkien lomassa. Lähelle nelivuotias kaipaa kuitenkin jo jotain pientä aivopähkinää, jota ikätason mukaiset tehtäväkirjat tarjoaakin sitten tosi kivasti.


Numerot ja laskeminen on nyt meillä kovasti pinnalla,  joten Adlibriksen valikoimista valitsin pojille vielä laskemiseen motivoivan kirjan. Kirja on tehty juuri tällaisia pieniä laskijoita varten ja sen sivut on täytetty erilaisilla ajoneuvoilla, joita lapsi sitten pääsee etsimään ja laskemaan. Meillä laskeminen päättyy vielä yhteentoista ja sen jälkeen tuleekin monta viittätoista ennen kuin siirrytään kymmenentoista lukuun, josta ei sitten osatakaan enää jatkaa. Kirjan laskutehtävät loppuvat kuitenkin onneksi kymppiin, joten tuskastumiselta on useimmiten vältytty!

Laskukirjan kaverina saatiin vielä Lastenhuoneen askartelukirja, joka on mulla ollut ikuisuuden ostoslistalla. Valikoimaa askartelu ja DIY-kirjoissa olisi ollut vaikka mitä, mutta omille askartelutaidoilleni tällainen simppeli ja selkeä kirja oli juuri omiaan. Sivuilta löytyy monta kivaa askartelujuttua, joita toivottavasti viimeistään syksyn aikana päästään testailemaan enemmänkin. Vaikka vauvankin kanssa askartelut jotenkin sujuu, pitäydytään mielummin noissa helpoissa askarteluissa, kunnes kädet ovat taas kokonaan vapaat.

Ihan tavallista satukirjavalikoimaakin Adlibriksessä on valtavasti ja meillekin saapui sieltä yksi suosikkikirjasarjani kirjoista. Kaikki ehkä muistavat omasta lapsuudestaan nuo Tammen kultaiset kirjat, joita edelleen on myynnissä! Mua ilahdutti erityisesti tämän Richard Scarryn Kultainen Kirjasto -kirjan sisältämä tarina Pekka ja pupu lääkärissä, joka oli lapseni mun suosikkisatuni. Nyt saan lukea sitä myös omille pojilleni muiden ikivihreiden tarinoiden lisäksi.

Jos askartelukaappi tai kirjahylly kaipaa täytettä, kannattaa nyt klikkailla itsensä Adlibrikseen, sillä alennuskoodilla POJAT10 saat -10% alennusta ihan koko valikoimasta! Mä suosittelen erityisesti tuota askartelupakettia, sekä noita tehtäväkirjoja! Ihan huipputuotteet! Alennuskoodi on voimassa aina 30.6.2017 saakka.





Yhteistyössä ADLIBRIS

torstai 26. tammikuuta 2017

DIY : makuupussi vauvalle



Tämän vauvan kohdalla päätettiin jättää äitiyspakkaus ottamatta. Niin hyvä kuin se onkin, ei nähty sille meillä nyt kahden lapsen ja heille otettujen pakkausten jälkeen tarpeellisena. Pojille on säästettynä omista pakkauksistaan makuupussit, sekä muutamia pikkuvaatteita. Oman makuupussin halusin siis tällekin vauvalle, mutta mistään ei tahtonut löytyä sopivia.

Kirpparit on pullollaan vanhojen pakkausten makuupusseja. Valtaosan kuosit vaan ovat sellaisia, etten niitä halunnutkaan omalleni. Pojillakin olevaa suloista siiliä, tuntui löytyvän tosi huonosti. Päädyin sitten kangaskauppaan ja ostin sieltä omaa silmää miellyttävän kankaan. Harmaalla pohjalla valkoisia pieniä tähtiä. 

Mun ompelutaitoni on aika olemattomat. Olen kyllä käynyt tekstiilityönkurssit yläasteellaa, mutta onhan siitä nyt pieni ikuisuus aikaa! Ompelukone kaapista kuitenkin löytyy ja alkuviikosta kaivoinkin sen esiin. Asettelin kankaan makuupussille ja lähdin ompelemaan. Olen ehkä vähän malttamaton, enkä sitten jaksanut mallailla kangasta hyvin tai asetella nuppineuloja helpottamaan työtä. Muutamia virheitä siis tuli, mutta ihan riittävä laatu omaan käyttöön. Ompahan ainakin uniikki unipussi pienelle!


Mutta ei se tosiaan kamalan vaikeaa ollut ja tunnin verran siinä vaan aikaakin meni. Vielä pitäisi silittää pussi ja pakkailla sitten kaappiin odottamaan vauvaa ja vaunu-unia!

Oletteko te tuunanneet äitiyspakkauksen makuupusseja?

* mooseksenkori saatu Jollyroomista

lauantai 26. marraskuuta 2016

3+1 vinkkiä onnistuneisiin joulukorttikuviin


Tunteeko joku muukin mun tuskan lasten kuvaamisesta? Pitäisi saada nätit kuvat, kahdesta lapsesta jotka ei ole ikinä paikallaan. Kaiken lisäksi vuoden pimeimpään aikaan, jolloin valo ei tunnu riittävän päivälläkään. Ja millähän ihmeen tavalla?

1. Lahjo. Niinkin simppeli keino. Lahjo karkilla. No, voi tietysti lahjoa muullakin, mutta toi karkki on kyllä pommin varma keino. Hanki karkit, jotka sopivat niihin kuviin. Meillä ei ainakaan toimi että sen karkin saisi sitten kuvan jälkeen. Vaan se pitää saada just silloin kun siitä puhutaan.

2. Ajoita kuvaaminen hetkeen, kun kellään ei ole nälkä, jano, pissahätä tai kiukku. Ota apulainen kuvauksiin, joka sitten hauskuuttaa lapsia taustalla, suoristaa peittojen kulmia tai muuten vaan tsemppaa taustalla.

3. OTA PALJON KUVIA. Ihan takuuvarmasti niistä sadasta otetusta kuvasta 97% on sellaisia, jossa jollain lapsella on silmät kiinni, typerä virne naamalla tai sormi nenässä. Tai jossei muuta, niin kuva ainakin tarkentuu pieleen tai ei valotu oikein.


+1 Tsemppaa itseäsi. Älä suutu. Älä hermostu. Älä korota ääntä. Äläkä vaadi itseltäsi tai lapsilta liikoja. Kukaan ei odota täydellisiä kuvia vaan parhaita on ne hölmöt ja hassut höpöhöpökuvat. Ja jos nyt ei onnistu, ota huomenna uudelleen. Ei se vaan ole niin justiinsa!

torstai 10. joulukuuta 2015

Joululahjat päiväkodintädeille !

Meillä juhlittiin eilen poikien ensimmäistä joulujuhlaa! Pikkujätkät esittivät niin taitavasti Tuiki Tuiki Tähtösen. Toiset oli niin tärkeenä ja ylpeenä lavalla laulamassa. Ja taisi kyllä vähän jännittääkin! :D

Haluttiin antaa myös pienet muistamiset juhlan yhteydessä poikien ryhmän hoitajille. Pieni kiitos siitä, että päiväkotialku ja hoito muutenkin on sujunut niin hienosti! 

Mulla oli vähän vaikeuksia keksiä mitä se voisi olla. Ei mitään kovin isoa mutta joku kiva henkilökohtainen juttu. Bongasin Jennin Instagramista kuvan, josta inspiroiduin ja sain viimein idean!

Purkeista tuli tosi ihania! Ohjehan on helppo, pohjalle kaakaojauhetta, päälle suklaarakeita ja minivaahtokarkkeja ja korkki kiinni. Purkkiin roikkumaan pikkupullo Baileysia sekä karkkikeppi.

EDIT: sisältö kaadetaan siis kiehahtaneen maidon/veden joukkoon ja nautitaan. Tästä syntyy siis iso satsi kaakaota (tai pieni jos purkista käyttää pienen osan kerrallaan).

Valmis!