Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Ja niin se vaan on myös mun mielestä. Tänään itsenäinen Suomi täyttää 97 vuotta!
Mulle itsenäisyys ei varmastikaan merkkaa lähellekään niin paljon, kun se merkitsee isovanhempieni ikäisille ihmisille. Silti olen minäkin erittäin ylpeä siitä työstä ja uhrauksista, jonka isovanhempamme ja isoisovanhempamme ovat tehneet. Ei voi tietää millaisessa maassa me ilman Suomen itsenäistymistä elettäisiin.
Meillä täällä Suomessa on asiat aikalailla mallillaan. Kaikille on taattu sosiaaliturva, apu jonka turvin jokainen saa katon päänsä päälle, vaatteet ylleen ja ruokaa suuhun. On julkinen terveydenhuolto, ilmainen koulujärjestelmä, kansaneläkelaitos, demokratia ja yleinen äänioikeus. Me eletään täällä aikalailla lintukodossa, verrattuna moniin muihin maihin.
Mä en itse osaa kuvitella eläväni missään muussa maassa. Vaikka sitä tuleekin aina valitettua Suomen vaihtelevista vuodenajoista, on ihan mahtavaa että meillä tosiaan on neljä erilaista vuodenaikaa. On kesää ja kunnon talvea, sekä jotain siltä väliltä. Joskus olen haaveillut parista vuodesta jenkeissä, mutta aina se vesittyy siihen tosiasiaan, että kyllä Suomessa vaan on niin paljon paremmin asiat, että lähteminen niin erilaiseen maahan, ei olisi yhtään mun juttu. Miettikääpä juuri vaikka sitä julkista terveydenhuoltoa sekä äitiys- ja perhevapaita. Eipä Jenkeissä sellaisista pääse nauttimaan.
Lapsuuden itsenäisyyspäiviltä muistan parhaiten itsenäisyyspäivän paraatit. Niinä vuosina, kun ne Lahdessa oli, me käytiin ne aina katsomassa. Oli vaan jotenkin niin hienonnäköistä, kun Maamme-laulun aikaan sotilaat ottavat hatut pois ja sotilassoittokunta soittaa porilaisten marssia. Itsenäisyyspäivä muutenkin saa usein mielen herkistymään ja miettimään, millainen se maailma silloin sodan aikaan oli. Mun pappani joutui nuorena lähtemään äitinsä ja sisarustensa kanssa Viipurista evakkoon Lahteen, mukanaan vain arkullinen tavaraa. Se arkku löytyy edelleen meidän mökiltä. Pappa ei koskaan meille paljoa sota-ajoista puhunut, mutta mammalan seinällä oli aina taulu Viipurista. Viipuri oli aina papan koti, vaikka se aikuisiällä sijaitsikin vuosia Lahdessa. Mun isoisomummuni taas toimi sodan aikaan lottana. Hoiti kodin, perheen ja maatalon miehensä ollessa rintamalla. Mä en ole isoisopappaani koskaan tavannut, mutta lapsuudesta muistan isäni tarinat Vihtori-papan kehoon jääneistä raudanpaloista. Lapsena en koskaan uskaltanut isoisomummultani sodasta kysellä, vaikka kauheasti olisin niitä tarinoita halunnut kuulla. Joskus hän meille jotain kertoi, enimmäkseen siitä millaista elämää kotona elettiin. Paristi muistan meidän ihailleen myös laatikossa olleita kunniamerkkejä, sekä katselleen albumeissa olevia kuvia.
Nelli ja isoisomummu jouluna 1988 |
Nelli, pappa ja Devi jouluna 1990 |
En pysty edes kuvitella, mitä se on kun puoliso sotii kaukana kotoa. Mitä on se pelko, jota joka hetki joutuu kestämään. Entä jos se puoliso ei koskaan palaakaan, tai palaa, muttei koskaan ole enää omaitsensä? Mitä jos rintamalle lähteekin miehen lisäksi myös omat lapset? Olen ihan valtavan kiitollinen, että itse sain syntyä ja synnyttää lapseni itsenäiseen ja turvalliseen Suomeen.
Meidän itsenäisyyspäivää vietetään rauhassa perheen kesken. Syödään hyvin, ulkoillaan, katsotaan dvd:ltä Kun taivas repeää ja illalla sytytetään kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalle. Katsotaan ehkä vähän Linnan juhlia. Herkutellaan ja ollaan kiitollisia siitä, mitä meidän vuoksi on sota-aikana sekä 97 vuotta sitten tehty.
Ihanaa joulukuun kuudetta kaikille! <3
Ja onnellista itsenäisyyspäivää !!
Hieno teksti, itse tunnen myös kiitollisuutta tänä hienona päivänä!
VastaaPoistaKiitos! :) Ihanaa itsenäisyyspäivää sinne!
PoistaLottovoitto tosiaan, olen samaa mieltä kanssasi. Kyllä täällä on moni asia niin hyvin, vaikkakin monesta kuulee aina nurinaa. " Kela teki taas niin, verotoimisto taas näin.." Mutta mikä onni, että meillä on monia etuuksia sekä oikeuksia, mitä ei kaikissa maissa ole. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää teidän perheelle! :)
VastaaPoistaNiimpä! :) Oikein ihanaa itsenäisyyspäivää myös teidän poppoolle Anne!
PoistaHieno teksti Nelli <3
VastaaPoistaMeikäläisen sydäntä koskettavaa tekstiä <3. Olet muuten minun silmään Kasperin näköinen tuossa 1988-kuvassa :D
VastaaPoista