lauantai 27. huhtikuuta 2019

Arkiset kuulumiset

Mulla on viime viikot ollut jotenkin tosi kiireinen olo, vaikka ei tämä meidän arki lopulta kovin hektistä olekaan. Olen vaan ehkä jotenkin järjestänyt omat menot huonosti, sillä tuntuu ettei aika tahdo riittää blogille kaikkien muiden juttujen lisäksi.  Ja olen ehkä joissain hetkissä ollut myös hyvin laiska kirjoittamisen suhteen ja valinnut mielummin saunan ja miehen kainalon, kun kirjoittamisen yksin työhuoneessa. Mutta tälle toivon nyt muutosta lähiaikoina. Vaikkei nyt ajatus ollutkaan luopua siitä miehen kainalosta kokonaan, olisi ajatuksissa panostaa taaa vähän tehokkaammalla otteella kirjoittamiseen. Ja kaiken muunkin kuin arkisten juttujen kirjoittamiseen, mulla olisi nimittäin vaikka mitä sanottavaa myös kasvatus- ja parisuhdejutuista, en vaan ole oikein saanut inspiraatiota niiden tekstiksi tuottamiseen.

Ennen niitä asiatekstejä on pakko kuitenkin pitkästä aikaa hypätä meidän arkisiin kuulumisiin. Kevät kun on taas jo pitkällä, eikä kuulumisia ole hetkeen näkynyt. Mitä meille siis kuuluu? Tosi pitkälle ihan työ- ja päiväkotiarkea, siinä rinnalla sitten tavallisia lapsiperhejuttuja. 


Mun työt sujuu just hyvin, on jotenkin ollut ihana palata takaisin. Olen ollut tosi ilahtunut, että aloitus sujui niinkin hyvin kuin sujui ja on tuntunut, että hetki töihin paluulle oli se oikea. Nythän olen tehnyt lyhennettyä työviikkoa 30 viikkotunnilla, ja se on ollut just sopiva. Meillä on lasten kanssa yksi yhteinen vapaapäivä ja kaksi päivää vapaillaan sitten koko perheenä. Juuri sopivasti aikaa siihen, että meidän arki tuntuu nyt just menevän eteenpäin tosi sujuvasti. Kaikki on jotenkin löytänyt oman paikkansa ja meidän elämän eri osa-alueet on kivasti tasapainossa. 

Mä viihdyn töissä tosi hyvin. Mulla ei ole ollenkaan sellainen olo, että mun pitäisi olla enemmän kotona, tai että mun paikkani olisi kotiäitinä. Kaikkea muuta, mä niin nautin työpäivistä ja siitä, että voin olla ihan vaan minä. Jutella työkavereiden kanssa kaikessa rauhassa, pitää ne lounastauot syöden omalta lautaselta yksin ja kehittää itseäni työssä. Oppia uutta ja onnistua asioissa joissa olen hyvä. Kaiken lisäksi, mun työkavereista moni on mulle ihan ystäviä töiden ulkopuolellakin, joten töissä on siinäkin mielessä huippua.

Lapsilla taas menee päikyssä ihan mahdottoman hyvin. Tuplat odottaa jo innolla syksyllä alkavaa eskaria ja ovat ihan tosi innoissaan kirjiamista ja numeroista. Eka peli on paljon pelattu peli just nyt ja tuplat tykkää treenailla sillä hirveästi. Talvenhan he kävivät kerran kuussa puheterapiassa treenaamassa muutamia puuttuvia äänteitä ja ne ovat tulleet hienosti heidän molempien puheeseen. Jotenkin he muutenkin ovat kasvaneet tässä kevään aikana ihan kauheasti ja ovat selvästi jo niin isoja. Ihan melkein eskarilaisia. Innolal he harrastavat uintia ja jalkapalloa, jotka molemmat tuntuu sopivan heidän luonteisiinsa just eikä melkein. 

Pieninkin on löytänyt hienosti paikkansa omassa ryhmässään ja viihtyy päiväkodissa loistavasti. Mua helpottaa niin kovin, ettei hän tunnu lainkaan kärsivän päiväkotiin jättämisestä vaan jää sinne aina mielellään. Hänelle on kevään aikana tullut ihan valtavasti uusia taitoja ja puhekin on kehittynyt jo tosi selkeäksi. Taapero ilmaisee itseään jo oikein selvästi niin sanoin kuin eleinkin.


Ja se oma tahto. Voi apua, kun sitä on paljon. Ihan samanlailla kuin isoillakin oli tuossa iässä. Yksi syy, miksi olen tosi iloinen päiväkodin jaetusta kasvatusvastuusta, muistan nimittäin miten poikki olin tässä iässä tuplien kanssa. On ihanaa, että on omia mielipiteitä ja ne näytetään, mutta voisiko sitä välillä olla ihan hippasen vähemmän? Ruokailutilanteet on meillä just nyt ihan kaameita, kun taapero on päättänyt ettei suostu syömään kuin sylissä. Hän myös tietää hyvin tarkkaan mitä haluaa ja miten ja jos homma ei mene just niinkuin hän haluaa, sen kyllä kuulee ihan koko kortteli.

Parisuhteessa meillä taitaa olla juuri nyt pieni suvantovaihe. Eikai meillä huonosti mene, mutta huomaa ettei parisuhteelle ole oikein ollut aikaa. Välillä tuntuu, että puoliso unohtuu arjessa aivan liian helposti ja se pitäisi nyt muuttaa vauhdilla. Parin viikon päästä koittavalle lomalle meillä onkin ajatuksissa parin päivän parisuhdeaikapanostus. Meidän kummankin pitää taas palauttaa mieleen, että meidän parisuhde on meidän lasten koti. Se vaatii aikaa ja yhteisiä hetkiä. Tottakai meistä molemmat parisuhteeseen haluaa myös panostaa, se vaan on nyt vähän retuperälle jäänyt.

Koti on ollut viime viikot ihan pommin jäljiltä, kun kukaan ei ole ehtinyt tehdä suursiivousta. Tähän tulee onneksi iso helpostus parin viikon päästä, joten kauaa ei onneksi tarvitse kestää. Kerron tästä enemmän blogin puolella myöhemmin, mutta sanottakoon, että olen aika innoissani tästä. 

Mä olen pitkästä aikaa saanut taas kunnon liikuntakärpäsen pureman, mikä sekin osaltaan vaikuttaa varmaan tähän kiireeseen. Kun liikunnat ja harrastukset laittaa meidän arkiviikkoon, ei äkkiä aikaa blogille jääkään. Ihan luonnollista ja suotavaa, mutta vaatii selvästi vielä vähän harjoittelua. Mä olen taas pitkästä aikaa aloittanut tavoitteellisemman lenkkeilyn, käynyt kehittämässä lihaskuntoa pumpissa ja lisännyt liikkuvuutta joogassa. Toi trio on jotenkin tosi hyvä mun urheilukalenteriin, ja nautin kaikista kolmesta tosi paljon. Tavoitteissa olisi, että kesäkunto olisi taas hieman lähempänä tänä vuonna mutta kaikkein tärkein juttu on silti se oma hyvä olo ja jaksaminen. 



Vihdoin tein myös yhden ison päätöksen, joka tulee vaikuttamaan meidän tulevaisuuteen aika paljon.  Hain nimittäin viimein reseptin kierukkaan ja laitatinkin sen tällä viikolla. Mua kovasti jännitti, mutta lopulta toimenpide olikin ihan tosi helppo ja kivuton. Tämä oli aika selvä päätös pitkään voimissan olleelle tunteella, että meidän perhe on kokonainen. Ettei meillä ole ajatuksiss asaada lisää lapsia, vaan trio on hyvä juuri tällaisena. Nyt mua vaan kovasti jännittää, miten kierukka sopii ja aiheuttaako se jotain ikäviä sivuoireita. Paljon olen kuullut niin puolesta kuin vastaankin juttuja, joten katsotaan miten se mun kohdallani menee. 

Ja loma. Pitkään odotettu lomakin alkaa meillä ihan just kohta. Tällä kertaa lomaillaan tosiaan jo toukokuussa, vähän harmi tietysti, ettei saatu lomaa heinäkuulle, mutta minkäs teet. Loma kuin loma niin ihan sama koska se on. Me suunniteltiin lomalle parisuhdeajan lisäksi reissua Lappiin ja luultavasti pyörähdystä mummolaan Joensuuhun. Sen lisäksi juhlitaan bonusveljen ylppärit, työystävien kesäbileet ja ihan pian myös tuplien 6v juhlat. Voi aika, miten äkkiä se menee!

Sellaisia on meidän arkiset kuulumiset, mitä teidän arkeen kuuluu?

7 kommenttia:

  1. Kiva kuulla ihan teidän tavan arjestakin. Miten saat lomaa jo näin pian töihin menemisen jälkeen ? Onkohan tuo siivousjuttu sama kuin meillä jonka otin kun meidän lapset oli pieniä, silloin 2v 4v ja 7v, nyt tästä aikaa jo mennyt 3 -vuotta , mutta kun kerran otin siivouspalvelun eli kotisiivous kerran kuukaudessa, siis todella suursiivous niin en pois vaihda ! Ja sillä ajalla kun kotia siivotaan niin minulla on joka kuukausi pekkaspäivä joka on vain ja vain minun omaa aikaa. Tämä on ollut paras oma lahja minulta minulle. Kohti kesää mennään vauhdilla, ihanaa. Täällä kirjoittelee yks äiti joka löysi blogisi vasta tämän vuoden puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän perhevapailla kertyy lomat ainakin melko normaalisti? Nelli voi varmaan tästä kertoa enemmän, tämä oli vain oma muistikuva asiasta. :)

      Poista
    2. Mulla on käyttämättömiä lomia siltä ajalta kun olin äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla. Kai se riippuu TES:stä(?) mutat meillä taisi olla että lomat kertyy ekalta puolelta vuodelta. Ja sitten tammi-maaliskuun lomat mukaan niin mulla on kolmisen viikkoa lomaa kaikkiaan :)

      Tuo suursiivous kuulosta aniin täykyltä! <3

      Poista
  2. Olen kyllä niin kade teidän arjen hallinnasta 😍 tuntuu, että teillä pysyy tasapainossa harrastukset, siivous ja perheen yhteinen aika,mutta osaat myös sopivasti nauttia omasta ajasta. 👏👏👏
    Tämä on oma unelma-arkeni, mutta tällä hetkellä olen niiin ruuhkavuosien pyörteessä, että.. Ehkä joskus vielä!

    Kiitos siis kivasta ja arkisesta blogista ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pysyy vähän vaihtelevasti :D vaikkakin, vaatii se aika paljon suunnittelua ja priorisointia. Siivoaminen on kyllä jäänyt kovasti viime aikoina paitsioon!

      Oma aika on tosi tärkeää, mä its ejaksan paremmin kun sitä välillä on :)

      Poista
  3. Kuinka usein teet mainitsemasi suursiivouksen ja mitä se pitää sisällään? Eikö siivousta voi ottaa osaksi arkea lasten kanssa? Ei siihen mielestäni tarvita ns.erillistä aikaa tai vapaapäivää. Meillä 7v ja melkeen 2v menee ihan siinä siivouksessa mukana. En oo vielä koskaan aatellu, että pitäisin pienempää esim pk:ssa sen takia että saan siivota. Eri juttu sitten jos vaikka iskän kanssa ulkoilee sillä aikaa. Toki lasten kanssa tekeminen voi olla hitaampaa, mutta oppivathan samalla 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan suunnilleen kerran kuussa. Välillä teen sen sillä aika akun isi on lasten kanssa sisäleikkipuistossa tms. Joskus niin että lapset on kotona. Mutta sujuvampa aja nopeampaa se on niin, ettei muut ole kotona :) Tottakai lasten kanss avoi siivota ja siivotaankin, mutta jos voi valita yksin ja tehokkaasti siivoamisen vs lasten kanssa pidempään siivoamisen niin valitsen tuon yksin. Voin sitten keskittyä lasten kanssa siihen yhdessäoloon enkä siivoamiseen :)

      Sekin on eri juttu siivota 7 vuotiaan ja 2 vuotiaan kanss akuin siivota kahden viisivuotiaan ja yhden kaksivuotiaan kanssa :D plus että lapsetkin on erilaisia. Toisten kanssa siivoaminen sujuu helposti, toisten kanssa ei. mutta onneksi nää on valintoja ja kukin tekee niin kuin itselle parhaaksi sopii :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!