tiistai 3. lokakuuta 2017

HEI HEI SYYSKUU !

Hitsit, tein viime vuoden näitä joka kuukaudesta, ainakin melkein, ja nyt tänä vuonna olen vähän ikävöinyt näitä kuukausipostauksia. Jotenkin en osaa ilman näitä koirjoitella ihan peruskuulumisia, ja sitten tuntuu että ne jää ihan kertomatta. Että katsotaan, jos vaikka nämä ottaisi takaisin valikoimiin! Mitäs te tykkäätte? Kuukausikuulumiset vai ei?

 Syyskuu alkoi meidän nuorimmaisen neuvolalla. Isojen kerhot oli jo alkaneet, joten ekaa kertaa päästiin neuvolaan ihan kaksin Justuksen kanssa. Mikä siis ihanaa sekin, sillä nyt pystyin keskittyä ihan vaan neuvolakäyntiin. Justuksella kaikki sujuu tosi kivasti. Hän kasvaa pääasiass aäidinmaidolla ja hienosti kasvaakin. Painoa oli piirun verran alle 9kg ja pituuttakin pari senttiä vajaa 70cm. +1 käyrää mennään, ihan niinkuin isotkin pojat tuon ikäisinä. Justuksen käsi jäi synnytyksessä vähän jumiin, tai joku naksahdus siitä kätilön mukaan kuului, ja pari päivää se olikin ihan violetti. Solisluu oli kuitenkin kunnossa eikä se ole koskaan aristanut, mutta nyt olen ollut huomaavina ettei Justus käytä sitä kättä. Neukkutäti sitä seuraili, mutta arveli sen johtuvan vain siitä, että toinen puoli on Justuksella vähän vahvempi. Seuraillaan. Otettiin normaalit rokutusohjelman rokotteet, joista ei onneksi oiretta tullut.

Joku ruokakärpänen kai puraisi ja leivoin syyskuussa ylipäätään normaalia enemmän. Mustikkapiirakka, jonka ohjeen jaoin blogiinkin, leivoin Justuksen nimipäiville. 

Syyskuussa meidän pihat myöskin muokattiin loppuun, samaan aikaa kun naapuritonttia myllättiin. VIikon verran pihoilla oli kaivuri, joka tietysti poikien mielestä oli huipuinta ikinä. Useasti käytiin sitä ihastelemassa. Kahvi oli taas päivän sana yhden rikkinäisen yön jälkeen. Kahvi on muutenkin ollut jotenkin vähän turhan isossa asemassa mun arjessani. Pitäisi ehkä hieman vähentää taas..

Junaradat. NÄitä rakennetaan meillä melkein päivittäin. Mä olen niihin itse ihan koukussa, on huippua tehdä erilaisia risteyksiä ja mutkittelevia ratoja, plus että pojat viihtyy tän leikin parissa piiiitkääään. Ja Justus, hänestä on ihana seurata radalla puksuttavaa junaa.

Rasmuksen kanssa vietettiin vähän laatuaikaa kaksin kaupassakäynnin merkeissä. Tehdään tosi usein näin, että jaetaan vähän lapsia vain yhden aikuisen seuraan, jotta hekin saavat vähän spessuaikaa. Tuntuu, että lapset nauttivat tästä ihan valtavasti!

 Kerho tosiaan alkoi isoilla elokuun lopulla ja me oikeastaan aina taitetaan nuo matkat kävellen ja pyörillä. POjat pyöräilee tai potkuttelee ja mä kävelen Justusta vaunuissa työntäen. Toi on kiva tapa saada vähän hyötyliikuntaa paitsi itselle myös lapsille. Oonkin päättynyt, että autolla voidaan mennä vain ja ainoastaan vesisateella. Katotaan kuin käy!

Blogissa mietin lasten harrastuskuvioita ja Justus aloitteli syöttötuolissa istumisharjoituksia. Maisteltiin kiinteitä, mutte tuntui ettei vauvaa oikein kiinnostanut, joten ei jaksettu väkisin. Paremmalla hetkellä sitten uusiksi.
Kerhoajoista otin kaiken irti. Justuksen nukkuessa tein joko rästikotijuttuja tai sitten vaan olin. Aika monesti join aamun toiset kahvit ja lueskelin tai katselin Netflixixtä sarjoja. Syyskuuss aonkin tullut syötyä suklaata ihan liikaa, niinkuin tuo yksi kuva kertookin. Olen koukuttunut siihen maraboun Japp-suklaaseen, ja valehtelematta sitä hujahtaa levyllinen ihan hetkessä. Ei se kumma ole, että vyötärö on edelleen kadoksissa.

Ja Mukikakkuja me tehtiin lasten kanssa myös useampi välipalaksi. Paristi ihan sokerisina ja muutamasti makeutettiin banaanilla ja hunjalla. Aika herkkua niinkin, muttei silti ole aidon voittanutta!

Ja iiks! Me käytiin lintsillä! Käytiin tutustumassa Vaunuaittaan yksi lauantai ja ostamassa sieltä Justukselle vaunut. Samalla kyläiltiin mun siskolla Vantaalla, shoppailtiin JUmbossa ja vietettiin ilta Lintsillä. POjat oli tietysti ihan pähkinöinä ilmaislaitteista, aika pelottomasti kiersivät ne kaikki. Ja me aikuiset otettiin pari kertalippua jokaiselle ja käytiin muutamassa laitteessa. Puuvuoristorata on kyllä mun suosikkini. Siinä vaan on sitä jotain!

 Mun ystävä otti pojista veljeskuvia ja niitä jaoinkin useamman paitsi instaan myös tänne blogiin. Samalla kirjoitin veljeydestä ja sisarussuhteista ylipäätään. On ihan huippua, että lapset saavat kasvaa tämmöisessä sisarusparvessa. Katsokaa nyt, mitä söpöläisiä he ovat! Isot näyttää jotenkin niin isoilta <3 Sonialla on itsellään viisi poikaa, joten aika taidokkaasti hän pyöritteli meidänkin pojat pikkusormensa ympärille ja pojat totteli häntä jokaisessa asennossa. Photography Lumo löytyy FBstä, jos etsitte Lahdesta kuvaajaa!
Jotain ihmeen uhmakiukkujuttujakin alkoi tulla taas enemmän hyvinkin rauhallisen kesän jälkeen. Erityisesti Rasmus tuntuu tietävän miten saa mut kiuhumaan, ja hän kyllä käyttää sitä oikein kunnolla hyväkseen. Mun yöpöydän taulu kuvaakin aika täydellisesti mun muutamien tällaisten hetkien jälkimaininkeja. BREATHE....

 Olin päättänyt etten hanki lapsille pahemmin vaatteita nyt tässä kuussa, mutta ku nnäin nuo Papun uusimmat polvipaikka legginsit, en vaan voinut sanoa ei. Tuo sävy vaan jotenkin uppoaa muhun. Sama juttu kävi tuossa Rasmuksen Noshin jumppiksessa, hän kun oli kadehtinyt Kasperin Nosh-merirosvopaitaa jo kuukausia, joten en vaan voinut olla huutamatta tätä Noshin fb-kirpulta meille. Rasmus käyttäisi tätä koko ajan, enkä ihmettele, toi on niin pehmoista kangasta!

Oltiin taas vaihteeksi tapaturmapäivystyksessä tuon esikoisemme kanssa, hän kun onnistui raivoamaan niin, että sai aivotärähdyksen. Eihän tuo kovin epänormaalia ole Rasmukselle, mutta kun iltapäivällä en meinannut häntä saada sohvalta hereille, oli pakko käydä tarkistamass apojan kunto. Kaikki kunnossa, mutta olin jälleen iloinen vakuutuksesta. Terveyshelpin avulla meidän ei tarvinnut edes maksaa, vaan vakuutusyhtiö hoito maksun suoraan Mehiläiseen. Peukku tälle palvelulle!

Ja justus, tuo meidän ihana hymypoika ol iinnoissaan syöttötuolistaan. Hän istuu siinä niin ylpeänä ja tosi hienosti jo!

Pari kertaa saatiin meidän takkaakin lämmittää, sen verran viileäksi ulkona meni. Kovin montaa pesällistä ei kuitenkaan pysty, sillä meillä tulee äkkiä tosi lämmin! Takka on varaava, joten se auttaa kivasti lämmityksessä. Varsinkin talvella. Mun on muuten pitänyt kirjoittaa sen edellisen kotipostauksen jälkeen tuosta meidän lämmitysmuodosta, siitä kun tosi vähän löytyy tietoa mistään. Mun pitää kylläkin varmaan ensin jutella vähän tuon lämmityslaitteiston tekijän kanssa, että tiedän sitten mistä puhun.. Ei meinaan ole vahvinta alaa tää!

Syyskuuss akäytiin Tampereella kyläilemässä ja Ikeassa tietty. Tällä kertaa vaan testailtiin sohvaa ja syötiin. En ehkä ole koskaan lähtenyt Ikeasta niin vähin käsin! 

Kirjoitin myös lasten uusista turvaistuimista , jotka he saivat Jollyroomista. Tällä viikolla tulossa postausta niistä vielä tarkemmin, mutta jo noilla testeillä tykkäsin kovin. Ja Jutsus tykkäsi. Hän kun ei oikein kaukalossa ole koskaan viihtynyt!

 Syyskuussa oli joku pesänrakennusvietti myös ja siivottiin lasten kanssa tosi monena päivänä. Järkkäilin myös meidän kaappeja, ja nyt pitäisikin varailla kirppispöytää pieneksi menneille vaatteille ja turhille tavaroille. Osan jo myinkin fb-kirpuilla pois, varsinkin tää Lahden paikalliskirppis on tosi kätevä!

Syyskuussa tehtiin myös tosi paljon kasvisruokaa, mikä oli aika huippua. Varsinkin siis se, että sain niistä jopa maistuvia ja herkullisia. Pikkuhiljaa mä selvästi alan kehittyä tässä! Lihattomaan lokakuuhun ei ihan lähdetty, vaikka sitäkin vähän harkitsin. Mutta ainakin vähälihaisempi lokakuu meillä nyt on käynnissä!

Ja taas kahvuikuvia. Toi New York -kahvi on muuten mun uusin suosikkini. Löi laudalta jopa ikisuosikkini, suklaakahvin.

 Yksi ikuisuusprojekti, nimittäin työhuoneen sisustus saatettiin sekin päätökseen ku nhankin sinne aika täydellisen hyllyn seinälle. Mä haaveilen vielä kunnollisesta pöydästä, mutta sen hankinta menee varmaan ensi vuoteen. Apua! Vuosi päättyy just!

Ja callunat, ne pääse koristamaan meidän etuovelle. Aika täydellisen sävyisiä muuten ovat!

Yhden aamun vitamiinicoctail onkin tuossa. Omega kolmosten syömisestä kerroinkin yhteistyökamppiksen muodossa, mutta sen lisäksi lapset syö d-vitamiinia, maitohappobakteereja ja monivitamiinia. D:tä noiss aon kaikissa, että luulisi ainakin tulevan riittävä annos!


No ne rakkauslegginsit saapui lopulta ihmeen pitkän toimituksen päätteeksi. Olen näköjään taas vaihteeksi juonut kahvia. Kirjoittanut siististä kodista ja siitä, onko se lapsiperheissä ylipäätään mahdollista.

Puristellut ihastuksissani noita Justuksen makkarareisiä, vauvaläski on niin mahdottoman söpöä!

Miehen vanhemmat olivat meillä kylässä pari yötä, jonka aikana pihoja saatiin taas eteenpäin. Mä kävin ripsihuollossa ottamass avähän omaa aikaa ja pyörittiin kauppakeskus Karisman Babydayssa, jota tuo ilmapallokin on. Tunnustetaanpa samalla väriäkin, tiesittekö että DNA on mun työnantajani?

 Takkatuli. Miten ihanalta se näyttääkään varsinkin tuosta divaanista ihailtuna. Ollaan parina iltana mieheni kanssa kumpikin pötkötelty siinä ja katsottu telkkaa tai oltu vaan. Ne on niitä meidän arjen parisuhdehetkiä, olla siinä vaan ihan kaikessa rauhassa lähekkäin.

Kirjoitin raskausarvista ja tuosta ihmelaitteesta, pitäisikin ottaa uusi testijakso sitä! Niin, ja mun ihanat talvikenkänikin saapui, kuten tekivät myös Justuksen vaunut. Nyt on reilu viikko ajeltu ja testailtu ja voihan kun olen ihastuksissani noista!

Kukkia. Mun on melkein joka perjantai saatava kukkia pöydälle. Varsinkin nuo ruokakaupan halppisneilikat on meillä tykättyjä, ne kun kestävät helposti sen pari viikkoa hyvinä. Myös tuo Justuksen lelukaari on ollut oikea superostos, Justus on nimittäin ihan ihastuksissaan siitä, ja viihtyy sen alla pitkiäkin aikoja. En voisi kuvitella, että noin yksikertainen juttu kiinnostaa niin kovin!

Syliä on myös tankattu täällä paljon. Justuksella on varmaan jokin tihenimun kausi, sillä hän kävisi jatkuvasti tissillä tai kiehnäisi sylissä muuten vaan. Myös päiväunet ovat lyhentyneet totutusta kolmesta tunnista tuntiin kerrallaan. Ja se on selvästi liian vähän, sillä vauva on kiukkuinen kuin pieni ampiainen. Vai oisko ne sittenkin ne hampaat? Yöt menee onneksi hyvin edelleen. *koputetaan puuta..

Pihajuttuja tehtiin taas ja nyt oikeastaan puuttuu vaan kulkureiteiltä kivituhka ja yhdestä istutusaltaasta istutukset ja koristekate. PIkkuhiljaa pikkuhiljaa!


Viime perjantai oli meillä isojen kanssa shoppailupäivä, käytiin hakemassa sukkatäydennystä ja ostettiin Justukselle vähän uusia vaatteita seuraavassa koossa. Ja hitto kun mulla menikin sitten lopulta noihin isoihin hermot, kun molemmat riehui vaan ihan mahdottomina. Ja sitten koko loppupäivä perjantaina meni muutenkin ihan plörinäksi, kun alkoi ärsyttää kaikki muukn ja hypättiin Justuksen kanss avielä ihan väärään bussiin. Mulle tuli sitten vähän sellainen extembore 3km lenkki vetäistyä kun ärsytyspäissäni sitten juoksin vaunujen kanssa kotiin. Kaupasta ostettu suklaalevy ja lasillinen viiniä onneksi helpotti. No vähän. Mutta voi ihme kun noi lapset osa olla välillä niin kamalia!

Niin ja sitten oli vauvan päivä. Miten mun vauva on ollut joskus noin pieni ja miten se on niin hetkessä voinut kasvaa niin isoksi ja taitavaksi? Tätä ne kai kaikki muutkin äidit aina päivittelee. Mutta silti. Miten aika voi mennä näin vauhdilla?!

Siinä taas yksi perjantaipuska, joka sekin tietysti vähän laannutti mun ketutusta. Värit on aika ihanat!

Lasten vaatteistakin kirjoitin yhteistyössä Kiddexin ja Jollyroomin kanssa. Justus on kyllä ihan tuossa kuvassa. Miten se voikaan olla noin valloittava vauva?

Nyt ollaankin sitten jo lokakuun puolella, ja mun vauvani täyttää puoli vuotta! Saapi nähdä mitä muuta kivaa lokakuu tuo tullessaan! 


7 kommenttia:

  1. Hei, mitkä vaunut nuo ovat? Näyttävät hienoilta :)

    VastaaPoista
  2. Kerro lisää onnistuneista kasvisruoka kokeiluista! Täällä jatkuvassa etsinnässä simppelit lapsille(kin) maistuvat kasvisruoka-reseptit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä kirjoitan tästä ihan oman postauksensa! :) Ehkä jo ensi viikolle!

      Poista
  3. Tämä oli jotenkin ihana postaus! Halusin vain kertoa, kun oma elämäni on niin täynnä murhetta, että sait hetkeksi ajatukseni iloisiin asioihin. Hyvää loppuviikkoa! P.S. Pienet pojat ovat vaan parhaita, itsekin äiti kahdelle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana kuulla. Hurjasti tsemppiä sinne ♡♡ jospa pian helpottaisi!

      Poista
  4. Oisko sulla jakaa jotain hyviä helppoja kasvisruoka vinkkejä? Tarvittaisiin ideoita :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!