Sinne se joulu taas meni tältä vuodelta. Meidän osalta vähän sairastellessa, oltiin nimittäin poikien kanssa koko joulun alusviikko flunssassa ja kuumeessa, mutta parannuttiin onneksi kaikki sitten jo aatoksi!
Mä kovasti haaveilin rauhallisesta ja stressittömästä joulusta, ja ilokseni siinä hienosti onnistuttiinkin. Huonoja puolia tuossa stressittömyydessä vaan oli se, etten ottanut myöskään paineita kuvauksesta, joten valokuvia joulusta on harmittavan vähän. Sovittu somettomuus takasi myös sen, että kun puhelin ei ollut koko ajan käsillä, ei sinnekään tallentunut yhtään kuvaa. Mutta ai että, kun nautin siitä ettei some vienyt meidän kummankaan vanhemman huomiota missään vaiheessa! Paitsi ehkä isin, siinä vaiheessa kun paketista paljastui uusi puhelin räpellettäväksi!
Meidän joulun vietto alkoi jo perjantai-iltana, kun kinkku laitettiin uuniin ja aloitettiin paistovalvojaiset. Puolille öin siinä menikin, mutta kinkku onnistui lopulta ihan loistavasti! Aattoaamuun saatiinkin heräillä sitten kinkun tuoksussa. Lapsille oli aattoaamun paketit odottamassa kuusen alla ja voi sitä riemua kun he ne hoksasivat! Tätä perinnettä tulee varmasti jatkettua, sillä tuntuu aika kivalta että lahjoja on jaettu pitkin päivää avattavaksi. Iso lahjavuori kertarytinällä kun laittaa pasmat sekaisin kyllä ihan kellä vaan!
Aamupaln jälkeen käytiin joulusaunassa, laitettiin joulupuuro uuniin ja katseltiin joulurauhan julistusta telkkarista. Joulurauhan julistus on aina jotenkin kuulunut mulla aattoon, vaikka eihän se nyt kovin iso juttu olekaan. Jotenkin se vaan aloittaa joulun. Puuron jälkeen laittauduttiin, valmisteltiin ruokia ja oltiin vaan. Mentiin kaikissa ruuissa tosiaan sieltä missä aita oli matalin, enkä itse tehnyt kuin salaatit ja jälkkärit. Laatikot ostettiin kaupasta anopin porkkanalaatikkoa lukuunottamatta ja kalatkin tuli valmiista paketista. Mutta hyvät ruuat oli silti, eikä ne vaatineet ketään keittiön puolelle pitkiksi ajoiksi touhuamaan. Meitä oli lopulta lähes kymmenen aikuista ja kolme lasta, joten tohinaa riitti! Mutta toisaalta oli ihanaa, että joulua oltiin viettämässä niinkin isolla porukalla!
Ruuan jälkeen tuli tietysti se kovasti odotettu pukki, joka Rasmuksen mielestä oli ihan superhuippujuttu, mutta Kasperia pisti kovasti jännittämään! Kasper tiirasi pukkia papan kainalosta, mutta lauloi tälle kuitenkin yksin tuiki tuiki tähtöstä. Lahjojen jaon lomassa Kasper vielä totesi, että toi on kyllä Joonas (=eno). Kommentti onneksi unohtui Kasperiltakin, kun kukaan ei siihen reagoinut. Mutta yllättävää, miten tarkkasilmäisiä nuo pienet on!
Lahjojen vailut veikin poikien huomion mennessään! Paketteja tuli paljon, ja äitiä rupesi välillä hirvittämään se tavaramäärä. Mutta loppupelissä kaikki oli tosi mieleistä ja tarpeellista. Lapset sai leluja, muttei niitäkään ihan älyttömästä. Duploja, muumitalon, Ryhmä Hau -juttuja, junarataa ja ne kovasti toivotut rekat. Sekä muutamat kaivurit. Muovailuvahaa, taikahiekkaa, tehtäväkirjat ja palapelit. Yöpukuja, kylpytakit ja otsalamput. Sukset, lumikolat ja ufoliukurit. Nike Freet, sekä monta uutta satukirjaa. Työkalut ja juomapullot. Kaikin puolin siis tarpeellisia ja toivottuja lahjoja, joilla ollaankin nyt kovasti viime päivät leikitty!
Me ostettiin lapsille kummallekin neljä lahjaa, sekä koko perheen yhteislahjaksi leffaliput ja keilailta. Tuo päivä pitäisikin tässä toteuttaa, kun vielä jotenkin multakin keilailu ja leffassa istuminen ehkä onnistuu!
Aikuisten lahjat olikin tälle vuodelle vähän tylsiä, mutta sitäkin tarpeellisimpia. Saatiin rahaa, lahjakortteja ja yhteistä aikaa. Toisillemme sovittiin ettei mitään osteta, mutta oltiin kuitenkin paketoitu toisillemme jotain pientä ja tietysti ne koko perheelle tulleet uudet yökkärit! Isi ja pojat samisteleekin meillä yökkärihousuissaan, kun KAppahlista löytyi ihan samanlaiset flanellipöksyt kaikille miehilleni!
Lasten mentyä nukkumaan, ilta jatkui iltapalalla ja Joulutarinalla sohvannurkassa. Mä olin jo ihan superpoikki, vauva kun valvottaa jo muutenkin mahassa touhuamalla, ja olihan edellinen ilta venähtänyt jo tosi pitkäksi!
Joulupäivää lähdettiin viettämään mun äidin luokse ja oltiinkin siellä koko päivä vaan rentoillen. Tapaninpäivänä taas ei tehty mitään vaan lötväiltiin vaan koko päivä perheen kesken sohvalla yöpuvuissa. Katsottiin Frozen ja syötiin poppareita.
Ihana joulu, voikun se oli niin lyhyt! Ensi joulua me sitten vietetäänkin viisihenkisenä perheenä, joka tuntuu nyt ihan hassulta! Mutta niin se vaan on. Meillä tosiaan on yksi pikkujuniori lisää ihmettelemässä pukkia. Aika huikeeta ❤
Teillä on niin kaunista! Ja pojat niin suloisia :) Mulle kans joulurauhan julistus on tärkeä, kumpuaa kai omasta lapsuudesta kun aina se kuunneltiin :)
VastaaPoistaKamala määrä lahjoja lapsille :O
VastaaPoista