torstai 8. kesäkuuta 2017

Hei hei mitä kuuluu?!

Mä itse tykkään kaikkein eniten lukea omista suosikkiblogeista niitä arjen tavallisia kuulumisia, joten itseäni harmittaa aika paljon se, että omasta blogista nuo unohtuvat niin kovin usein! Sitä ajattelee, että kuka nyt sitä perushöttöä jaksaa lukea, kun ne spesiaalitilanteet ja tapahtumat on niin paljon mielenkiintoisempia!


Viikot kuluu mun mielestä nykyisin ihan kauhean äkkiä! Viikko ei ehdi kuin alkaa ja sitten ollaankin jo torstaissa! Kivahan se tavallaan on, sillä ovathan viikonloput ja niiden perheaika kuitenkin kaikkein parasta. Silti pienellä kauhulla seuraan viikkojen kuluvan kalenterissa ja erityisesti tuon meidän pienimmän kasvavan ihan humahtaen kokoajan isommaksi ja taitavammaksi vauvaksi! Haluaisin vaan pysäyttää kellon ja purkittaa tätä ihanaa vauva-aikaa pieneen pulloon, jotta sen pariin voisi sitten aina myöhemmin palata.

Meidän arki on justnyt aika täydellistä. Oon tosi iloinen, että lopulta kuuntelin omia fiiliksiä ja pidin isot lapset kotona, sillä nyt on ihan huippua seurata tuota kolmikkoa ja nauttia ajasta kotona heidän kanssaan. Ruusuilla tanssimista ei tietysti aina ole, siitä tuplat ja uhmakiukut pitää taatusti huolen, mutta on tää silti aika siistiä. Varsinkin kun on kesä ja valo. 

Vaikka nelisin onkin kivaa, odotellaan silti innoissaan isin juhannuksena koittavaa kesälomaa! Silloin saadaan ihan vaan lomailla koko viisikko. Vielä ei olla kummempia suunnitelmia edes tehty, johan sitä kohta pitäisi aktivoitua, ettei jäädä ihan kotiin vaan möllöttämään!

Pihajuttuja meillä ainakin on lomalle tiedossa, sillä viikonloppuna meidän pihan kävi muokkaamassa kaivinkoneurakoitsija ja parin viikon päästä pihalle tuodaan monta kärryllistä multaa. Niiden päälle vedetään vielä siirtonurmi, jotta päästään nauttimaan omasta nurtsista jo tänä kesänä! Tarkoitus olisi, että lomalla käytäisiin asuntomessuillakin tsekkailemass avähän pihoja ja hakemassa sieltä ideoita omillekin huudeille. Voi olla, että multa lähtee taas mopo käsistä niitä ideoita katsellessa, joten luultavasti ihan hyvä ottaa tuo järjenääni aviomies matkaan! 

Isot pojat täyttää ensi viikolla jo neljä vuotta, ihan hurjaa miten aika on kulunut! Meillä onkin tiedossa pian kunnon piraattipartyt, pojat kun halusivat merirosvot juhlien teemaksi. Tuo onkin helppo toteuttaa, sillä kaikkea hauskaa merirosvojuhlakrääsää tuntuisi löytyvän nyt mielinmäärin! 


Vauvan kanssa hommat sujuu aika letkeästi. Hän on niin rauhallinen tyyppi, ettei paljoakaan lisää työtä tähän normiarkeen. Imetykset sujuu niin hyvin kuin voi vaan toivoa, ja ollaan ainakin vielä vältytty rintaraivareilta ja muilta kiukuilta. Maitoa tulee vaan niin valtavasti, että päädyin luovuttamaan sitä sairaalan äidinmaitokeskuksellekin. Sieltä sain käyttööni onneksi sähkökäyttöisen pumpun, niin homma sujuu vähän sujuvammin! Mitään stressiä asiasta en vaan aio ottaa, jos tuntuu, ettei homma suju tai se lisää liikaa touhua meidän arkeen, voin toki sen aina lopettaa. Nyt vaan tuntuu hienolta, että oman vauvan ruokkimisen ohella, saan autettua niitä kaikkein pienimpiä keskosia! Aika hienoa.

Vähän vastatuulta tähän meidän ruusulehtoonkin kuuluu, sillä Justuksen viime viikolla alkanut flunssa vaan paheni ja lääkärissä löydettiin häneltä rs-virus. Pieni on niin reppana yskiessään ja niiskuttaessaan, että sydäntäsärkee. Urheasti hän kuitenkin vielä nauraa ja hymyilee ja jaksaa normaalisti syödäkin, joten toivoa on että saadaan tämä tauti paranneltua ihan vaan kotona. Unet tietysti on vähissä, kun en vaan millään osaa nukkua, ilman että tarkistan säännöllisesti pienen hengitystä.

Myöskään mun suuret suunnitelmat herkkujen rajoittamisesta ristiäisten jälkeen, ei oikein ole ottaneet tuulta, vaan täällä mennään edelleen tutuksi ja hyväksi havaitulla tavalla, eli herkutellen. Mutta kovin isoja paineita en nyt tästäkään jaksa ottaa, paino kun silti tippuu kaikesta huolimatta. Ja, koska tää tuntuu olevan enempi sääntö kuin poikkeus muidenkin samanikäisten äideillä, niin ei mun ehkä tarvikaan pystyä olemaan herkuttelemaan. Ihan vaan, kun ei muutkaan pysty. 😆

Mutta nyt mä lähden suihkuun ja aloittelemaan tissittelymaratonin tuon pikkuiseni kanssa (ja otan ehkä pari riviä palaa suklaata)

3 kommenttia:

  1. Herkut on parasta!♡ ja ne kuuluu pikkulasten äideille:D eli siis et oo ainut!;)

    VastaaPoista
  2. Siis niin hellyyttävä tuo kuva, missä kaikki yhdessä lukevat kirjaa <3 Ja mustakin juuri tällaiset postaukset on aina tosi kivoja!

    VastaaPoista
  3. Ihanan nimen sai Justus, ei taida olla kovin yleinenkään?
    Täytyy kommentoida että pidän sun ruokapostauksista ja varsinkin niistä koissa kirjoitat menoista tosi paljon koska ovat niin järkeviä ja tavallisia:)
    Ihania kesäpäiviä teille uudessa kodissa ja omalla pihalla!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!