keskiviikko 20. maaliskuuta 2019

Hätähuuto ilmaston puolesta


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.


Mä olen sitä ikäluokkaa, jonka lapsuudessa on syöty lihaa miettimättä sen kummemmin, että siinä voisi olla jotain pahaa. Lajiteltu jätteitä vaan joskus,  tai ajettu isomoottorisella bensa-autolla, koska se liikahtaa vähän ärhäkämmin. Lotrattu suihkussa, pidetty huonelämpötilaa korkealla ja kulutettu vaatteisiin enemmän kuin olisi tarpeellista. Mä olen vasta aikuisiällä herännyt todellisuuteen ja siihen, ettei maapallo tule kestämään tuollaista kulutusta ja että jokainen meistä on velvollinen tekemään jotain. Edes ihan vähän. Mun henkilökohtainen isoin herääminen ilmastoasioihin tapahtui reilu pari vuotta sitten, kun yhteistyössä WWF:n kanssa kirjoitin meidän lihanvähennysviikosta. Se oli ja on edelleen yksi blogini luetuimpia postauksia. Toivon tällekin postaukselle yhtä isoa huomiota, sillä aihe on edelleen ihan kauhean tärkeä. Myös tämä postaus on kirjoitettu yhteistyössä WWF:n kanssa. 

Tuntuu, että maailma heräsi ilmaston pahoinvointiin vasta ihan hetki sitten. Ainakin oma someni alkoi täyttyä jaetuista testeistä, joissa kerrottiin oma hiilijalanjälki. Keskiarvoisestihan suomalaiset tuottavat ihan kauheasti hiilidioksidipäästöjä ihan jo perusarjella. Nyt on se viimeinen aika tehdä jotain. Eikä edes tarvitse lähteä radikaaleihin suuriin muutoksiin. Kääntyä vegaaniksi tai muuttaa puolet pienempään taloon. Vähänkin on hyvä ja myös pienillä teoilla on iso merkitys. Jos me kaikki tehdään vähän, on lopputulos paljon vaikuttavampi, kuin jos muutama tyyppi tekee isoja. 

Ja nyt, mä toivon ettei kukaan sulje tältä silmiään tai ala osoitella tätä muistutusta humpuukiksi ja vihreäksi liibalaabaksi. Me ollaan ihan oikeasti jo myöhässä ja maapallo voi meidän kuluttamisen takia tosi huonosti. Mä haastan teidät kaikki tekemään kaksi muutosta omassa arjessa, pientä sellaista, sillä siitä se lähtee.

Kaksi vuotta sitten, kun WWF haastoi mut lihanvähennysviikolle, lähdin mukaan sillä ajatuksella, että kyllä mä viikon ajaksi voisin vähentää. Silloin ajatus kasvisruuasta oli tosi kaukainen ja vaikea enkä voinut kuvitella että nyt kaksi vuotta myöhemmin ollaan siinä tilanteessa, ettei meillä juurikaan syödä punaista lihaa. Ei käytetä juurikaan lehmänmaitoa, eikä podeta isoakaan ongelmaa vaikka kaikilla viikon ruuista proteiinin lähde ei olekaan eläinperäinen. 


Pienet teot todellakin vaikuttaa ja niistä on tosi helppo aloittaa. Mä aloitin lisäämällä kasvikunnan proteiineja meidän ruokiin. Lisättiin viikon ruokalistalle aina ainakin kaksi täysin kasvisruokaa ja kaikkiin muihinkin ruokiin puolitettiin se liha, joka aiemmin oltiin totuttu lisäämään tuplana. Aloin tehdä ison satsin makaroonilaatikkoa 400g:lla jauhelihaa ja parilla desillä soijarouhetta ja muutamalla purkilla papuja. MAidon sijasta käytetään nyt kauramaitoa. Vähennettiin systemaattisesti lihaa ja maitotuotteita ja lisättiin kasviksia ja kasviperäistä proteiinia. Me syödään edelleen ihan samoja ruokia kuin kaksi vuottakin sitten, mutta uskallan väittää meidän lihamäärien pienentyneen kolmannekseen totutusta. 

Tiesitkö, että tällä hetkellä keskimääräinen suomalainen syö yli 80 kiloa lihaa. Sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin mitä samainen henkilö tuottaa liikenteessä. Viidennes hiilijalanjäljestämme tulee siis sekä ruuasta, että liikenteestä ja liikkumisesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan kestävän kehityksen kannalta punaista lihaa saisi syödä enintään kerran viikossa. Kuinka usein sinä syöt?

Me on kuljettu jo yli kahden vuoden matka tätä muutosta, mutta jos sulla on vielä aloittamatta niin aloita siitä, että edes yksi viikon ruoka on kasvisruoka. Kasvissosekeitto, härkismakaroonilaatikko tai falafelpyörykät on tosi helppo ja herkullinen tapa aloittaa muutos. Sen jälkeen kaikki tulee pikkuhiljaa. Hivuta perhettä pikkuhiljaa pois maitotuotteista, kasvimaitojen pariin. Meillä valinta on tehty niin, että ei juurikaan osteta lehmänmaitoa, mutta käytetään kyllä juustoja. Ruuassa meillä on maitotuotteita vielä paljonkin juustojen, rahkojen ja kermojen muodossa, mutta maitoa ei käytetä oikeastaan lainkaan. 

Ostettiin kesällä iso määrä suomalaisia marjoja, jotta talvella meidän ei tarvitse ostaa ulkomaisia kaupasta. Kotimaisuudeen suosiminen muutenkin syömisessä on hyvä ohjenuora kaikkeen, sillä suosimalla kotimaista, ei samoja elintarvikkeita tarvitse tuoda kaukaa. Lähtökohtaisesti Suomessa on vara valita mitä syödään. Ei meidän tarvitse ostaa kaupassa sitä Brasiliassa tuotettua nautaa, vaan voidaan valita myös sisävesien kestävästi pyydettyjä kaloja ja kotimaassa valmistettuja kasvisproteiineja. Parastahan tässä on myös se, ettei muutos suinkaan ole mahtava vaan luonnolle ja maapallolle, vaan myös meille itsellemme. Suomalainen syö aivan liikaa lihaa myös oman terveytensa kannalta. Vähentäminen tekisi hyvää myös kansanterveydelle. 

Toinen tärkeä juttu jonka puolesta on pakko puhua, on ruokahävikki. Jos ruuan tuottaminen aiheuttaa kuormitusta maapallolle, menee se kuormitus aivan hukkaan, jos ruoka valmistuksen jälkeen päätyy syömättömänä kaatopaikalle. Oman ruokahävikin vähentäminen on ekoteko paitsi luonnolle, myös omalle kukkarolle. Kokeileppa joskus valmistaa jääkaapista liuta hävikkiruokia, niin kauppapäivää voikin siirtää useilla päivillä eteenpäin!


Mua huolettaa. Pelottaa, ettei meillä kohta ole maapalloa jota siirtää tuleville sukupolville. Ettei kohta edes mun lapseni pääse näkemään niitä lumihuippuisia tuntureita ja luonnon monimuotoisuutta. Ettei luonto pysy perässä ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa. Että mun ja meidän lapset joutuvat kantamaan vastuun siitä, ettei meidän sukupolvi viitsinyt nähdä vaivaa ja vähentää omaa lihansyömistään ja ruuankuluttamista. Ettei me jaksettu tai haluttu olla syömättä niitä jauhelihoja ja pihvejä. Ei edes yritetty kokeilla ruokavalioa, joka mielummin sisältäisi enemmän kasvispainotteista ruokaa, kuin perustuisi pelkkiin liharuokiin. Huijattiin itseämme ja muita vaan höpöttämällä pupunruuasta ja siitä, ettei kasvisruoka täytä työnraskaanraatajaa samoin kuin liharuuat. Ei viitsitty edes vähentää tai karsia.

Oletko sä mukana ehkäisemässä ilmastonmuutoksen radikaaleimpia vaikutuksia? Mukana tekemässä parempia ratkaisua ja kestävämpiä valintoja? Osallistu maailman suurimmalle kynttiläillalliselle ja tule mukaan näyttämään valomerkki ilmaston puolesta! Earth Houria vietetään seuraavan kerran 30.3 klo 20.30-21.30. Sammuuko teillä valot ilmaston puolesta? 


Nyt sana on vapaa, millaiset keinot juuri sinä olet kokenut hyviksi tavoiksi vähentää lihansyömistä tai lisätä kasviperäisiä tuotteita ruokaan? Miten on kaikkein helpoin aloittaa ja mikä on sun vinkkisi onnistumiseen?


13 kommenttia:

  1. Tosi hyvä että kirjoitat tästä aiheesta! :) Mulle tää on aina ollut tärkeä juttu, ja oon ollut 13-vuotiaasta saakka, eli puolet elämästäni, kasvissyöjä. Viime kesänä aloin vegaaniksi, mutta muutos kasvissyönnistä vegaaniuteen ei tuntunut kovin suurelta, vaikka nyt olenkin tietoisempi siitä mitä syön ja tuoteselosteet tulee luettua tarkemmin. Siksi mun on ehkä vähän vaikea antaa vinkkejä, kun tää on ollut aina se tapa millä mä oon elänyt. Mutta juuri samaa mitä säkin kirjoitit; pienetkin muutokset voi olla suuria. Kannattaa muistaa, että liha- ja maitotalous on paljon tekemisissä keskenään, eikä ihminen tarvitse lehmänmaitoa mihinkään. Juustot oli mullekin asia mistä oli vaikein luopua vegaaniksi alettuani, mutta onneksi korvikkeita niillekin on, juustonvalmistus kun kuluttaa ihan hirveästi luonnonvaroja, siksi mun on ehkä ollut helppo luopua siitä kun oon ajatellut sitä puolta. Toisaalta kaikkien ei siitä, tai mistään, tarvitse luopua jos jokainen kohtuullistaa kulutustaan kuitenkin riittävästi, eikä kaikkien tarvitse todellakaan alkaa vegaaneiksi että maapallo pelastuu. Mulle vegaanius kuitenkin sopii erittäin hyvin.

    Sellaisia helppoja keinoja korvata eläinperäisiä tuotteita on mun mielestä esim. juuri soijarouheen käyttö, se on niin samankaltaista kuin jauheliha, sekä esim. kaurakerman käyttäminen ruuanlaitossa (se on tosi hyvää, eroa lehmänmaitokermaan ei todellakaan huomaa). Esim. kananuudelit on vegaanisia, ja vaikkapa tortilloihin tarkoitetut mausteseokset suurin osa, ja niillä saa kasviproteiineistakin helposti tutun makuisia. Kasvis- tai vegaaniruuan laittaminen ei ole oikeastaan sen vaikeampaa kuin liharuuankaan, siihen ehkä pitää vaan vähän totutella. Suurin osa ns. perusruuista on helposti tehtävissä myös kasvis- tai vegaaniversioina, ja korvaavia tuotteita tosi monille asioille on nykyään paljon, vieläpä tosi maukkaita sellaisia. :)

    Mä koen välillä aika kamalaa ilmastoahdistusta, mutta musta on silti tärkeää, etten syyllistä ketään kuluttamisesta tai syömisistä nyt varsinkaan, se ei ainaskaan auta mitään. Silti, tosi tärkeää että otit tän asian esille, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Mä niin ihailen kaikkia, jotka oikeasti pystyy niihin isompiin muutoksiin syömisessä. Just vegaanit ja kasvissyöjät. Toivon, että itsekin pienillä muutoksilla olen enemmän kasvis- kuin lihansyöjä.

      Tuossa oon sun kanss aihan samaa mieltä, ettei syyllistäminen mihinkään kanna, vaikak koenkin että pieni syyllisyys kaikille tekisi ihan hyvää, sillä jokaisella on mahdollisuus tehdä edes pieniä juttuja. Mutta toivon tosiaan ,ettei tekstistä sellainen kuva tullut. Enemmän se oli juuri sitä omaa pohdintaa miksi haluan itse ja miksi kannustan muita muutoksiin. :)

      Nyt on todellakin niin paljon korvaavia tuotteita, ettei lihan ja maitotuotteiden pois jättäminen on ihan tosi helppoa. Ja maku on tosiaan edelleen se tuttu ja turvallinen :)

      Poista
  2. Meillä on kerran viikossa kasvisruokapäivä. Muuten käytetään lähitilalla tuotettua lihaa useasti viikossa. Näin koen tukevani suomalaista työtä.
    Meidän perhe ei käy ulkomailla reissussa, käytä muutenkaan lentoliikennettä joten koen siinä vähentäväni omalta osaltani ilmastonmuutosta.
    En osta kaupasta juurikaan vaatteita, kirpparilta vain.
    Ruoka on ainut missä en lähtisi keventämään, muissa asioissa kyllä voin joustaa.
    Pihvi ja maito ihmisenä kasvanut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää mu nmielestä onkin just tärkeää, että kuten Leimu toss ayllä sanoi, ei kaikkien tosiaan tarvitse luopua kaikesta, vaan voi just muokata oma aelämäntyyliä niin, että siellä on fiksussa suhteessa kaikkea. Jos ei just halua ruuasta tinkiä, niin on ihan yhtä jees toimia muissa asioissa ekologisesti ja ajattelevasti.

      Meillä ei just oikein pystytä luopua toisesta autosta, joten karsitaan sitten mielummin lihasta ja maidosta :)

      Poista
  3. Meidän taloudessa molemmat autot kulkevat bioetanolilla.kaksi autoa on pakko olla koska asumme 20 km päässä lähimmästä kaupasta työpaikoista koulusta yms.jos täällä pienellä paikkakunnalla ei ole töitä joutuu ajamaan 150km päivässä.lihaa meillä syödään miehen metsästämää hirveä.kasvisruokaa on joskus mutta olemme huonoja kokeilemaan kun perheestä löytyy nirsoja ruokailijoita.käytän kaupassa aina kestokassia ja hedelmäpussia.pieniä tekoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau! Toi auto asia on kyllä juttu mihin toivon meilläkin muutosta! Meillä nimittäin toinen auto on iso bensa-auto, joka oli vaan olosuhteiden pakosta pakko hankkia. Mutta olisi tosiaan kiva vaihtaa se paljon ympäristöystävällisempään, sillä toinen auto on meilläkin aikalailla pakollinen.

      Hirvi on niin ihanaa! Metsästäisipä munkin mies niin saataisiin sitä myös ! :)

      Todellakin, pieniä tekoja!

      Poista
  4. Meillä käytössä vain yksi auto, vaikka toinenkin olis kiva. Mutta koska yhdellä pärjätään ei toista hankita. Kaupassa käytetään lähes poikkeuksetta kestokasseja ja suurin osa lasten vaatteista ostetaan kirpputoreilta. Kasvisruokana listalla oikeastaan vaan kasvissosekeitto, mutta silti en koe että lihaa syötäisiin ihan hulluja määriä. Maidosta ei luovuta. Mun mielestä lapsen pitää saada maito maitona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onhan toi tosi paljon just sitä valintojen välillä tasapainoilua :) Ja niin se on just hyvä. Meillä ei oikein pärjättäisi ilman toista autoa, joten sen tuomia päästöjä tasapainotetaan sitten muilla jutuilla, juurikin ruokaan liittyvillä.

      Poista
  5. Mä tein hiilijalanjälkitestin tässä taannoin ja tulos yllätti. Kuvittelin, että meidän ison perheen hiilijalanjälki olisi isompi kuin keskimääräinen, onhan meillä se iso bensasyöppöauto autossa. Yllätykseni hiilijalanjälki oli kuitenkin naurettavan pieni. Alle puolet keskivertosuomalaisesta. Meillä on vaan yksi auto, vaateita ostetaan vain tarpeeseen ja niitä on suhteessa vähän per lapsi. Lihaa syödään kyllä, mutta ostetaan lähilihaa ja syödään paljon kasviksia. Maitoa juodaan tosi vähän (mummojen kauhuksi). Me ei lennetä eikä laivailla todella vähän. Asutaan pienessä talossa (120m2 kuudelle hengelle) ja lämmitetään pääasiassa puilla kaukolämmön kanssa.

    Musta on todella tärkeää kiinnittää huomiota omiin valintoihin. Vielä kun saataisiin isot maat mukaan talkoisiin niin tuloksia saataisiin enemmän aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Se on kyllä silmiä avaava j amun mielestä siinä kivasti näkyy tuo, että se ei nouse hurjaksi jos jossain pystyy säästämään. Just toss atarpeeseen ostamisessa ja kirppisten suosimisessa vaikka! Tai just talon lämmitysmuodolla ja sisälämpötilalla :)

      Mä kans koen että omat valinnat on tosi tärkeitä. Ollaan takuulla pikkutekijöitä näissä, muttei siltä silti voi ummistaa silmiään ja sanoa, että en mä kun ei muutkaan. Muutos lähtee pienistä jutuista :)

      Poista
  6. Kiitos kun kirjoitat aiheesta, tärkeä keskustelunavaus, ja hyvä lähestymistapa – turha syyllistäminen ei kannusta, mutta meidän on hyvä huomata maapallon tuskainen tila.

    VastaaPoista
  7. Meillä pakko olla 2 autoa kun kumpikin tehdään 3-vuorotyötä ja toisella matka yli 60 km suuntaansa. Lapsille vaatteet kirpputoreilta tai isoilta pienemmille ei ole varaa oaljon uusia ostaa ainut kengät jotka ostetaan kaikille uusina. Syödään mihin on varaa , myös lihaa , jokainen syö sitä mitä tykkää.

    VastaaPoista
  8. "Mä olen sitä ikäluokkaa, jonka lapsuudessa on syöty lihaa miettimättä sen kummemmin, että siinä voisi olla jotain pahaa. Lajiteltu jätteitä vaan joskus, tai ajettu isomoottorisella bensa-autolla, koska se liikahtaa vähän ärhäkämmin. Lotrattu suihkussa, pidetty huonelämpötilaa korkealla ja kulutettu vaatteisiin enemmän kuin olisi tarpeellista." Mä oon syntynyt 90-luvun alkupuolella ja oman kokemukseni pohjalta olen eri mieltä. Minun lapsuudessani vaatteita ostettiin vain tarpeeseen, vaatteet oli kestävämpiä ja lasten pukeminen tyylikkäästi ei ollut silloin nykyajan kaltainen muoti-ilmiö. Silloin ei ehkä ajateltu ilmastonmuutoksen kannalta näitä asioita, mutta rahan takia ajateltiin. Olihan lama-aika. Esim. Sisustaminenkaan ei ollut vielä silloin muodissa. Sohva tai ruokapöytä kun ostettiin niin sitä pidettiin niin kauan, kuin se kesti, eikä ostettu uutta kun mieli teki. Ei myöskään ollut kodintekniikkaa niin paljon kuin nykyään, kuinka paljon sekin on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näitä keksisi vaikka kuinka paljon lisää. Mielestäni me olemme se sukupolvi, mikä ostaa kertakäyttövaatetta ja -huonekaluja ym. Turha siirtää vastuu vanhemmillemme.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!