Pieni, nimensä näköinen poika

Sunnuntaina vietettiin meidän nuorimmaisen kastejuhlaa. Kuten isotkin veljensä, tämäkin vauva sai  ristiäisissään kasteen ja sukulaisille kerrottiin ensimmäistä kertaa hänen nimensä. 

Nimi meillä oli valmis ihan ensi hetkistä alkaen. Kaksi ensimmäistä nimeä kirjattiin jo hätekastepapereihin raskauden alussa ja kolmanteen nimeen ihastuin selatessani vanhaa valokuvaalbumia isovanhempieni luona jouluna. Mitään ei tietysti lyöty lukkoon, vaikka vauvaa alettiinkin kutsua kolmannen nimen mukaan. Haluttiin ensin odottaa ja katsoa olisiko vauva nimensä näköinen.

Muitakin nimiä mietittiin ja varsinkin Aatos, Miio ja Noel olivat vaihtoehtoja, mutta eivät kuitenkaan tämän nimen voittanutta. Ja olihan se heti syntymän jälkeen selvää, että nimi oli kuin tehty tätä poikaa varten. Hän oli aivan sen luoman mielikuvan näköinen. 

Ihana, kaunis, aurinkoinen, nauravainen, pyöreäposkinen, vaaleahiuksinen ja kaikinpuolin muutenkin täydellinen; 

JUSTUS NOOA NESTOR