perjantai 6. tammikuuta 2017

RV 29

Ensi viikolla raskausviikot alkaa jo kolmosella ja laskettuun aikaan on enää 11 viikkoa aikaa! Töissäolo vaan vähenee ja ihan pian on alkamassa äitiysloma! 



Vauvahankinnat on aika hyvin järjestyksessä. Mitään isompia ei oikeastaan puutu, paitsi no, ne vaunut. Tai yhdethän meiltä löytyykin, mutta toiset lienee paikallaan. Pian voisinkin postailla noista meidän hankinnoista, jotka muuten tällä kertaa on aika pitkälle second handina! Poikien vauva-aikana ostettiin kaikki kokolailla uutena, ja sitä vähän pois myydessä ja antaessa harmittelin. Hyvää vauvatavaraa kun löytyy tosi halvallakin ja lähes uudenveroisena!

Neuvolakuulumiset ovat sitä samaa kuin tähänkin saakka, arvot oli kohdillaan, ei ylä- eikä alapuolella. Painoa on tullut nyt lähtöpainoon kuusi kiloa ja mun tavoite max 10kg on vielä ihan mahdollinen ja realistinen. Neuvolakäynnit tuntuu vähän turhilta, tuntuu että ne on vähän sellaisia läpihuutojuttuja ja käydään läpi sellaisia itsestään selvyyksiä. Toisaalta taas tuntuu tosi vähältä nuo käynnit, lääkärin kun olen tavannut viimeksi rv 6 ja tulen ilmeisesti tapaamaan seuraavan kerran vasta rv 36. Ellei nämä supistukset tästä nyt pahene, sitten kohdunkaulaa pitää tietysti käydä lääkärillä tsekkailemassa. 

Vauva on _TODELLA_ liikkuvainen tapaus. Mistään liikelaskennoista ei tosiaan ole tarvinnut huolehtia, hän on asettautunut jo pääalaspäin, tosin sen verran ylös, ettei mistään lopullisesta asennosta voida puhua. Nyt potkitaan kovasti ylävatsalle, mikä onkin kivaa vaihtelua niille rakon monottamisille, joista kärsin pari viikkoa sitten. Vauvan sykkeet oli normaalit ja kohtu kasvaa edelleen ylärajoilla. Tosin neuvolatäti veikkaili tämän johtuvan enemmänkin vauvan korkeasta sijainnista kuin niinkään varsinaisesta koosta.. 

Mun mieliala, no se vaihtelee. Välillä maha on tosi ihana, välillä haluaisin vain olla minä ja päästä kunnon lenkille. Muistan nämä fiilikset hyvin myös poikien raskaudesta ja ne ajoittuivat silloinkin näille viikoille. Nyt yritän vaan muistutella itseäni nauttimaan, hikoilla ehtii kyllä myöhemminkin, maha on tässä enää ihan muutamia (!) viikkoja. 


Itsestäni tuntuu, että olen vähintään pienen valaan kokoinen, mutta eipä tuo maha kuvissa mitenkään mahdottoman valtavalta vaikuta. Muodoltaan se on kyllä niin poikamaha kuin olla voi, ihan samanlainen kuin pojistakin! Takaapäin raskautta ei juurikaan huomaa, vaan jalkapallo löytyy tuosta edestä. 

Henkisesti en varmaan oikein vielä ole osannut valmistautua vauvan tuloon, oon aikalailla go with the flow -fiiliksellä, eikä oikein mitään mietitytä tai huolestuta. JOtenkin mulla vaan on niin vahva tunnu, että hyvin kaikki sujuu, etten osaa huolehtia. Mikä sitten on ehkä se isoin huolenaihekin, kuinka korkeelta sitä tippuu jos kaikki ei sujukaan kuin strömsössä? SYnnytykselläkään en oikein ole  ajatuksia uhrannut, varmaan sielläkin mennään ihan fiiliksellä vaan? 

APUA! Oonko mä nyt kaikessa vähän liian hälläväliä asenteella?! :D

4 kommenttia:

  1. Ihana vauvamasu! <3 ja niin täydellinen poikamaha<3
    Kaikkea hyvää loppuodotukseen ja ISOT TSEMPIT!! Avoiminmielin stressaamatta kohti synnytystä! 😍
    -SaraKe-

    VastaaPoista
  2. Tuli tässä mieleen kun luin emmaljungan sivuilta tietoja niin nxt90 istuintilan mitat on pituus 91.5cm ja leveys 42cm! Eli ei todellakaan mikään pieni istuin! Ootteko tehny jo vaunu valinnan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan tuossa istuimessa sama juttu kuin muissa että makuuasennossa päästä nousee tukirauta ja pituuden lyhentynyt 10cm.. Vain vikingissä ja supervikingissä ei tuota ominaisuutta ole (ja pituus on yli 100cm!)

      Poista
  3. Ihana vauvamasu, tulee ihan masukuume!<3 Äkkiä kyllä on aika mennyt ainakin näin lukijan näkökulmasta! :o Paljon jaksamista loppu odotukseen ja mukavaa, että kaikki on mennyt hyvin! :) <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!