Ennen lapsia, silloin kun oli
aikaa eikä tullut seurattua blogeja, tv ja kirjat oli mulle se tapa, jolla
vietin omaa vapaa-aikaa. Rentouduin ja rauhoituin niiden parissa. Henkan kanssa
jaetaan yhteiden kiinnostus ja mielenkiinto leffoihin ja sarjoihin. Se
harrastus meillä on säilynytkin läpi raskaus- ja vauva-ajan. Aika jota siihen
voi käyttää on vaan vähentynyt.
Opiskeluaikana telkkarista tuli
seurattua jos jonkinlaista sarjaa. Oli huippumalleja ja täydellisiä naisia.
Pari tuntia päivässä saattoi ihan kevyesti mennä telkkarin ääressä. Mutta
silloin taas tietokone oli mulla enemmän työ- ja koulujutuille. Nyt homma on
vähän toinen ja tietokone onkin se, joka syö mun vapaa-ajasta ison siivun.
Tv:tä tulee katsottua ihan tosi harvoin. Monina päivinä sitä ei avaa ollenkaan,
tai sitten katsotaan Henkan kanssa sen kautta pari jaksoa sen hetken
suosikkisarjasta illalla ennen nukkumaan menoa.
Nyt ollaa molemmat ihan koukussa Game of Thronesiin!
Koskaan meillä ei ole ollut
tapana se, että tv olisi päällä ihan muuten vaan. Mä vihaan taustamelua ja
siksi ei kotona ollessa tule avattua telkkaria vain siksi, että aikaan saisi
elämisen ääniä. Radion avaan joskus tunniksi tai pariksi, mutat sitäkään en
oikein kaipaa. Rakastan hiljaisuutta! Ja monesti myös kaipaan sitä.
Lasten ilmoitettua
saapumisestaan, juteltiin Henkan kanssa aika paljonkin siitä, millainen meidän
tv- ja tabletti/puhelinpolitiikka lasten kanssa olisi. Oltiin molemmat aika
samoilla linjoilla siitä, että niiden käyttöä lapsilla tulisi rajoittaa. Mun
mielipide ylläriylläri oli taas hieman voimakkaampi kuin Henkan.
Luin hetki sitten tutkimuksen,
jossa tutkijat olivat sitä mieltä, että tv:n katselu pitäisi kieltää alle
kolmevuotiailta. Tutkimuksen olivat julkaisseet brittiläiset lastenlääkärit,
joiden mukaan ruutujen tuijottaminen aiheuttaisi vaurioita lasten aivojen
kehitykselle. Ruuduiksi luettiin tietokone, tv ja videopelit. Pohjan tälle
tutkimustulokselle antoi se, että tuijottaessaan ruutua, lapsen aivot eivät saa
samnlaisia virikkeitä kun ollessaan vuorovaikutuksessa aitojen, vaikkapa äidin
kasvojen kanssa. Jenkeissä ja Kanadassa
onkin jo virallisina suosituksina, ettei alle kaksivuotias saisi katsoa tv:tä
ollenkaan ja sitä vanhemmaltakin se pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin.
Toisen tutkimuksen mukaan taas
tv:n katselu hidastaa lapsen puheenkehitystä. Tv:tä katsoessa lapsi keskittyy
liikkuvaan kuvaan. Hän ei ole vuorovaikutuksessa keneenkään eikä siis opi
samalla tavalla uusia sanoja ja äänteitä kun vanhempiensa kanssa jutellessaan.
Tämän tutkimuksen mukaan alle kaksivuotiaat eivät myöskään hyödy opettavaisista
videoista mitenkään, sillä he eivät vielä kykene ymmärtämään näkemäänsä.
Tutkimuksen tehnyt lääkäri myös
toteaa, että mitä vähemmän luonnollista puhetta lapsi kuulee, sitä heikommin
hänen puheensa kehittyy. Lapsi oppii matkimalla, ja tv:n kautta kuultu puhe ei
taas mahdollista matkimista samalla tavalla, sillä lapsi ei näe kuinka äänteet
muodostuvat. Tämän tutkimuksen mukaan aktiivinen ja passiivinen ruudun katselu
oli yhtä huonoa. Passiivisessa katselussa lapsi kuulee äänet ja ei osaa tällöin
kohdistaa huomioitaan ihmiseen joka hänelle puhuu. Lapsi ei erota tavuja tai
ymmärrä mistä suunnasta mikäkin ääni tulee. Vanhempien lapseen kohdistama puhe
on hyödytöntä jos taustalla kuuluu tv:n ääni. Sama pätee radioon. Aktiivisessa
katselussa lapsi taas tuijottaa ruutua, eikä pysty keskittymään kuulemiinsa
ääniin.
Mitä ajatuksia nämä tutkimukset
teissä herättävät? Minkä verran teillä katsellaan tv:tä?
Mun mielestä tässä, niin kuin
kaikessa muussakin kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Meillä ei tv ole päällä
koko ajan. Useimmiten se avataan poikien jo nukkuessa jos silloinkaan. Paristi
viikossa pojat saattavat katsoa hetken muumia tai pikku kakkosta. Mielenkiinto
ei kuitenkaan yleensä riitä kuin maksimissaan kymmenen minuuttia ja meillä
onkin ollut tapata sammuttaa tv, jos pojat eivät sitä katso.
Tv:n katsominen ei ole mun
mielestä hyväksi lapselle. Se, että meidän alle kaksivuotiaat sitä katsovat n.
tunnin viikossa, ei mun mielestä kuitenkaan ole ongelma. Se antaa yleensä mulle
mahdollisuuden tehdä ruokaa, hörpätä kahvin rauhassa tai vaihtaa vaikka
petivaatteet sänkyihin. Pahempana mä pidän juurikin niitä pitkiä hetkiä tv:n
edessä sekä sitä passiivista katsomista.
Autoon me on mietitty
keskipaikalle pidikettä tabletille. Ei siksi, että pojat katsoisivat muumeja
joka kerta kun lähdetään kauppaan, vaan siksi, että joskus pitkällä matkalla
kun he eivät muuten viihdy, olisi meillä jokin kikkakolmonen taskussa. Uskon, että
meille se teline vielä tuleekin.
Tekniikka ja erityisesti
tietotekniikka on nykypäivää. Mä olen sitä mieltä, että lapsi, joka ei ikinä
ole saanut pelata tai käyttää tietokonetta tai tablettia on aika pulassa
aloittaessaan koulun. Jopa mä olen sitä ikäluokkaa, joka on tarvinnut
atk-taitoja paljon jo koulussa ja erityisesti nyt työelämässä. Ja mun
yläastevuosista on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta aikaa! Mitä se tulee sitten
meidän lapsilla olemaan!
Lapsi, varsinkaan alle
kaksivuotias ei vaan tarvitse niitä taitoja. Hänen ei tarvitse osata käyttää
tablettia tai osata pelata angry birdsia. Kolmevuotiaalle voi kuitenkin mun
mielestä jo ladata vaikka muistipelin tablettiin. Pelit, joiden avulla lapsi
oppii, ovat mun mielestä vaan hyvästä. Tässä tullaan kuitenkin sitten siihen
jälleen kerran, että vanhempi on sitten se, joka tätä käyttöä rajoittaa. Lapset
koukuttuvat pelaamiseen ihan hetkessä, eikä mun mielestä lapsen tarvitse pelata
kuin vaikka puolituntia päivässä. Eikä se pelaaminen saa olla keino pitää lapsi
hiljaisena. Vanhempi voi vaikka pelata lapsen kanssa. Kuitenkin siinä
vaiheessa, jos pelaamisesta tulee lapselle henki ja elämä, pitäisi ottaa
takapakkia. Kohtuukäyttö pelaamisessa, niin kuin kaikessa muussakin on mun
mielestä kaiken a ja o.
Meidän lapsille tullaan siis
hankkimaan joko yhteinen tai omat tabletit. Enkä mä näe siinä mitään pahaa.
Rajoilla rajataan se, että lapsi hyötyy laitteesta, eikä se aiheuta haittaa
hänen kehitykselleen.
Tv:tä, tietokonetta tai niitä
tabletteja ei kuitenkaan tulla ikinä laittamaan lastenhuoneisiin. Niitä
käytetään vanhempien valvoessa, ei illalla, eikä varsinkaan yöllä. Tv tai
tietokone lapsen huoneessa vaikeuttaa helposti lapsen unta, ja hyvät yöunet
ovat kuitenkin kasvavalle lapselle ihan hirveän tärkeitä!
Wiit ja PS Move ovat mun mielestä
taas ihan positiivinen juttu pelimarkkinoilla. Ne voivat parhaimmillaan olla
osa koko perheen laatuaikaa tai kannustaa lasta uusien harrastusten ja
liikunnan pariin. Pahimmillaan ne taas aiheuttavat lasten peliaddiktiota ja
pitävät heidän poissa sosiaalisista kontakteista.
.JPG)
Nyt on teidän vuoro! Kommenttia
kehiin! Mitä sinä tästä ajattelet? Ajattelenko taas kuin tiukkismutsi, vai
mennäänkö teilläkin kasvatuksessa samoilla linjoilla?
*kuvissa pikkujätkät 9kk
Mä luin ton artikkelin ja aika samoilla linjoilla meen ite sen kanssa. Toki meillä on telkkari ja tietokone, mutta ei katota kodan kanssa juurikaan niitä (ite kyllä katon ja liikaa :D!) . Mä oon ite ollu steiner-päiväkodissa, ja meillä ei ollu himassa tv tai tietokonetta vielä eskari-ikäsenäkään, niin oon tottunu siihen, että lapsi kasvaa ja joutuu käyttää mielikuvitusta enemmän leikeissä kun ei oo mitään elektronisia virikkeitä. Siks oon myös aika tiukka noista, koska yritän kasvattaa Kodan tälläsissä jutuissa mahdollisimman luomuna, niinkun mutkin ollaan kasvatettu :) joskus illalla kyllä otan sohvalle ton kainaool kattomaan vähän telkkaria jos ei nukaha monista yrityksistä huolimatta, yleensä se sillon rauhottuukin kun on joku rauhallinen ohjelma taustalla, eli kans jotain 30min viikossa ehkä.
VastaaPoistaEli aika samoilla linjoilla mennää mekin, oon vaan tässä ehlä vielä enemmän se tiukkis :'D
Mä oon aina ajatellut, et olisi ihana laittaa pojat steinerkouluun! Toi mielikuvitusjuttu on niin totta!
PoistaKiva et on muitakin tiukkiksia! :D
Tosi hyvä kirjoitus, good job lady:)
VastaaPoistaMe ollaan ihan samoilla linjoilla; kohtuus kaikessa. Ihan varmasti tulemme viihdyttämään kolme vuotiasta tabletilla esim. pitkillä lennoilla ja automatkoilla. Varmasti joskus myös kotona, mutta vain pieniä aikoja kerrallaan. Vastapainona sitten luetaan kirjoja ja rakennetaan palikkatorneja.
Tekniikka on nykypäivää, eikä sen merkitys varmasti ainakaan vähene, joten mielestäni lasta ei voi kasvattaa ilman tietokoneita, tabletteja tai puhelimia. Tai siis voi toki, mutta koulussa niitä tullaan käyttämään joka tapauksessa. Kohtuus ja se, että myös muita virikkeitä on tarjolla, on mielestäni se avainjuttu.
Meidän neiti ei nyt reilun vuoden ikäisenä ymmärrä yhtään telkkarin päälle. Joskus toivoisin, että voisin laittaa muumit pyörimään ja saisin hetken rauhan esim ruuan laittoon, mutta ei... Ehkä sitten joskus:)
Ja hei, mäkin vihaan taustamelua ja yksinään huutavaa telkkari;)
Kiitos Nica!
PoistaJa ihan huippu kommentti sulta!
Ihan varmasti se hetki tulee, kun saat ne kiukut kun sammutat telkkarin! ;)
Ade ei ole vieläkään kiinnostunut telkkarista. N taas tykkää katsoa, mutta sitäkin rajoitetaan aika paljon. Nyt on kesä niin pelikonsolikaan (meillä se on just wii) ei ole oikeastaan ollenkaan käytössä. Tabletille tai tietokoneelle ei ole ladattu pelejä vaan N katsoo sieltä joskus lastenohjelmia :D
VastaaPoistaMUTTA PELAAMINEN! Syksyllä kun tulee niitä sateisia kelejä ja herra halajaa sitä pelikonetta niin kerran viikossa yksi tunti. Eikä yhtään enempää :D Tiedän niin monia lapsia jotka pelaa joka päivä ja sen kyllä heistä huomaakin! :D
Mie haluan kannustaa lapsia ulkoilemaan ja touhuamaan kavereiden kanssa, en kyyhöttämään sisällä pelikone kainalossa!
Hyvä että rajoitatte N:n kattomista! Tossa iässä ne tavat varmasti tulee jos on tullakseen! :)
PoistaIhan kamalaa on, jos lapsi ei osaa tehdä muuta kuin pelata tai kattoa telkkaa :/
Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus! Tämä on varmasti asia josta mun mielestä on hyvinkin helppo tehdä päätöksiä ennen lasten syntymää, mutta lasten kasvaessa joutuu ehkä venymään asettamistaan rajoista. Minä olen/olin jo raskausaikana hyvinkin vanhoillinen ja ajattelin, että haluan lapselleni tyyliin samanlaisen lapsuuden kuin itselläni oli käpylehmien parissa jne. Olin myös päättänyt monta muuta asiaa, kuten että meidän lapsi ei istu television ääressä tuntitolkulla kun en itsekään lapsena istunut vaan leikin pihalla metsissä jne.
VastaaPoistaJoskus vuoden ikäisenä varmaan Eevi alkoi ensi kerran selailla meidän ottamia kuvia tabletilla ja se oli hänestä hirmuisen hauskaa. SIlloin tajusin, että tässähän minä taas sodin omia periaatteitani vastaan kun vasta yksivuotias jo touhuaa tabletin kanssa.. Tiukkapipoisuuteni sai hieman löystyä kun näin miten toinen hihkui onnesta nähdessään kuvia itsestään jne. Ei mennyt kauaakaan kun Janne (mieheni) oli ladannut tabletille lasten yle areenan ja sieltä joskus yhdessä katseltiin pikkukakkosta jne. Mitä enemmän puhe on kehittynyt (Eevi nyt 1v ja 11kk) sitä enemmän huomaan hänen saavan irti lastenohjelmista (puhun nyt siis pikkukakkosesta, niitä FOXin ja nelosen piirrettyjä vastaan olen edelleen!), toistavan perässä mitä siellä sanotaan ja monesti hän tulee kertomaan, mitä joku ohjelmassa tekee, ajaa esim pyörällä jne.. Olen siis ollut erittäin hämmästynyt siitä, miten paljon hän selvästi ymmärtää katsomastaan ja voisin väittää, että moni asia on hänelle valaistunut vasta ohjelmien myötä..
Nyt tämä kirjoitus lähti jo kaukaisemmille vesille kuin mitä olin ajatellut.. Mutta olen siis yhtä mieltä kanssasi siitä, että pienten lasten paikka ei ole tvn ääressä tai minkään muunkaan teknisen laitteen. En kuitenkaan näe siinä mitään pahaa jos lapsi katsoo kerran päivässä esimerkiksi Pikku Kakkosen (joka on siis tosiaan suunnattu ohjelmiensa kanssa pienillekin lapsille). Televisiota muuten en antaisi omankaan lapsen katsella (tosin Eevi ei edes jaksa katsoa televisiota jos ei sieltä tule juurikin pikku kakkosta :D) sillä uskon, että noissa tutkimuksissa on jotain perää, varsinkin jos ne ohjelmat mitä sieltä katsoo ei ole sen ikäiselle sopivia jolloin hän ei voi niitä ymmärtääkään.
Tiukkis äiti olen myös monessa asiassa ja toivon voivani kasvattaa lapseni ilman addiktoitumisia mihinkään laitteisiin. Kauhulla odotan, mitä siitä myöhemmin tulee kun lapset menevät kouluun yms kun alkaa se ralli, että kavereillakin on omat tietokoneet ja puhelimet ja ties mitkä vaikka toivoisin että lapseni voisi käydä ainakin ala-asteen ilman kaikkea tätä turhaa härpäkettä. Itsekin olen selvinnyt ala-asteesta ilman puhelinta niin miksei omanikin selviäsi? Tosin taidan jo taas mennä ojasta allikkoon, koska haluanhan kuitenkin, että lapseni on tavoitettavissa silloinkin koulun jälkeen jne joten yritäpä tässä nyt pitää omista periaatteista kiinni kun niistä aina joutuu kuitenkin joustamaan, yleensä aika paljonkin.
Ainahan me äidit toivotaan ja halutaan lastemme parasta, mutta meidänkin on joskus opittava hölläämään, ripaus isien asennetta tarttukoon meihinkin ;)
Kiitos Mari ihanasta kommentista! Olipa kiva lukea kunnon pohdintaa, ja olitpa taas niin oikeassa! Nää on just näitä, "minä päätän miten minä kasvatan"-juttuja. Joopa joo, ainahan ne muovautuu lapsen mukaan ja välillä on vaan niin kiva mennä sieltä missä aita on matalin :D
PoistaLapsissakin on varmasti hirveästi eroa, jotkut jaksaa keskittyä ja hyötyy tietynlaisista ohjelmista, toiset taas ei millään. Oon ihan varma, että jokainen vanhempi myös tuntee lapsensa parhaiten! :) Ja en mäkään tosiaan jattele että telkkarin katsominen päivittäin olisi pahasta, vaan juurikin sitä että vanhempien kuuluu vahtia kuinka paljon lapsi sitä katsoo!
Kiitti paljon hyvästä kommentista! <3
Niin ja tämähän on aihe mistä voisi kirjoittaa ja keskutella loputtomiin :D
VastaaPoistaNiin, tää on yksi niistä monista! ;)
PoistaOon samoilla linjoilla, alle 3v ei tarvitse telvisiota tai muuta ruutuaikaa, mutta ei ole maailmanloppu jos sitä joskus saa.
VastaaPoistaItse luin joskus vuosia sitten että alle 3vuotiaan telvision katselu lisää adhd riskiä kun kuvat vaihtuu liian nopeasti niin pienelle että aivot joutuu ihan ylikierroksille joten silloiun päätin kun tuon luin että jos meille joskuslapsi tulee niin alle 3vuotiana ei juuri tv:tä katsella ja nämä sinun kertomat jutut kyllä lisää sitä ajatusta että tähän pyritään.
Itsellä ei tosiaan sitä lasta ole joten tätä ei ole tarvinnut sen enempää miettiä enkä niin kauhean hyvin lasten kasvusta tiedä mutta olen kiinnittänyt huomiota että yksi 2v lapsi kun ei vielä juuri puhu yksittäisiä sanoja vain ja niitä sit toistellaan kokoajan kun uusi opitaan mutta siis mitään selvää puhetta ei tule itse olen kuullut ehkä 5 sanaa yhteensä häneltä enpä tosiaan kokoajan ole tekemisissä et totuutta en tiedä enkä sitä et tarvisko sen ikäisen edes osata enempää , mutta ainakin heillä laitetaan tv päälle aamulla ensimmäisenä ja suljetaan illalla viimeisenä..
Nimenomaan!
PoistaJoo, mäkin kuulin tosta adhd-jutusta! Siinä taas yksi syy, miksi sitä telkkaria olisi hyvä välttää! :)
Ainahan lapset on yksilöitä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta ihan helppo on uskoa että telkkarilla jokin asema on siinö hidastuneessa puheenkehityksessä. Mistäs noista tietää! :)
Musta on karmeaa katsoa ja kuunnella erään tuttavaparin lapsia, iältään 4-9 tällä hetkellä. Näistä jokainen istuisi ruudun ääressä varmaan päivän jokaisen valveilla olevan hetken, joko pelaten tai jotain telkkarista katsoen. Varsinkin vanhimman kohdalla vaikuttaisi olevan kyse jo lievästä addiktiosta; mitään muuta ei suostuisi tekemään, ja pelaamisen kieltäminen tai rajoittaminen saa aikaan järkyttävän raivarin joka kerta. Salaa poika pelailee jopa isänsä k-18 tappopelejä, siis tokaluokkalainen! Esimerkin voima on vahva, isänsä viettää pleikkarin ääressä välillä erittäinkin pitkiä aikoja (on kuulemma hänen harrastuksensa). Tuntuu siltä että pojan kaveritkin kaikki vain pelaavat, ja yhdessä ollessa vaan pelataan/katsotaan kun toinen pelaa.. Nuoremmatkin näyttäis olevan samalla tiellä vaikkeivät vielä noin pitkällä, puhelimenkin nähdessään kysyvät ensimmäiseksi mitä pelejä siinä on.
VastaaPoistaKyllä kun noita katsoo, huomaa taas kuinka tärkeitä ne rajat tässä asiassa lapselle ovat! -TJ
No niimpä! Ja kyllä se on vanhempi jonka ne rajat on laitettava! :))
PoistaApua, noita taistelupelejä en ymmärrä sitten ollenkaan! Meilläkin isi pelaa niitä välillä, enimmäkseen onneksi änäriä tai fifaa. Niissäkin mä oon aika tiukkis, mutta Henkka sitten lepsumpi :)
Meillä on kaksi lasta, pian 4 v. ja 10 kk. Esikoisen annettiin alkaa katsoa lyhyitä ohjelmia vajaa 2-vuotiaana ja muistaakseni lähinnä viikonloppuaamuisin yks ohjelma per aamu tai jotenkin niin. Nykyisin voi katsoa telkkaria Pikku Kakkosen verran päivässä tai sit voi valita jotain muita ohjelmia tallennuksesta vastaavaksi ajaksi. Saa katsoa vain aika pliisuja ohjelmia, ei mitään taistelujuttuja ym. Tablettia käyttää viikottain mutta ei päivittäin. Jos sitä käyttää, ei voi katsoa telkkaria. Sillä pelaa joitakin opetuspelejä. Mielestäni ei olla mitenkään erityisen tiukkoja, mutta ei (kai) löysiäkään. Lähinnä on haluttu säädellä ruudun tuijotusaikaa, olipa se ruutu mikä tahansa ja ohjelmien sisältöä. Sen lisäksi on haluttu että lapsi joutuu/saa tehdä itse valintoja ruutuaikansa suhteen ja oppii ottaa vastuuta omasta toiminnastaan tässäkin asiassa. Telkkari ei meilläkään ole päällä lasten aikana kuin sen verran, mitä 4 v. on ohjelmakseen valinnut. Tästä ollaan tarkkoja, nykyisin telkkarista voi lävähtää naamalle ihan mitä tahansa . Enemmän huolissani olen kuopuksesta, joka tuijottaa samat ohjelmat kuin 4 v. Hänen ei tarvitsisi katsoa vielä mitään pitkään aikaan, mutta kun ei oikein kaappiinkaan voi laittaa :)
VastaaPoistaTeillä kuulostaa menevän tosi hyvin ton telkkarin katselun rajoittamisen kanssa! :) Eihän sitä telkkarin katsomista voi täysin estääkkään ja tuskin se on tarpeellistakaan, mutta lähinnä just rajoittaa sitä katseluaikaa, niinkuin sanoitkin! :)
PoistaAika samoilla linjoilla sun kanssa. Meillä on kotona 4v ja 1v, viikossa katsotaan ehkä 1-3 aamuna n. 50min piirrettyjä ja siinä se. 1v ei kyllä malta katsoa, joskus 5min. Joskus 4v katsoo urheilua isänsä kanssa, mutta aika harvoin. Me aikuiset katsotaan melkeinpä vaan myöhään illalla pari jaksoa jotain sarjaa, lasten ollessa nukkumassa.
VastaaPoistaEnnen olin tota pelaamistakin vastaan, mutta just joku kehittävä peli (vaikka se muistipeli) tietokoneella/tabletilla olis ihan jees jo tolle isommalle silloin tällöin, ei siinä ole mitään pahaa. Ja noi kehittävät pelithän on paljon parempia kuin pelkkä telkan tuijotus!
Mutta tässä sama kuin vähän kaikessa muussakin - kohtuus. En mäkään koe huonoa omaatuntoa, jos väsyneenä isken lapselle piirretyt, että saan juoda kahvin rauhassa.
Nimenomaan. Kohtuus on aika hyvä ohjenuora ihan kaikessa! :)
PoistaMeillä 2v yleensä aamuisin katselee joko tvstä pikku kakkosta tai sitten tabletista sängyllä pikku kakkosen ohjelmia meidän vieressä.
VastaaPoistaIhan senkin takia jo että meillä herätään lähes poikkeuksetta joka aamu viim. klo 7, usein jo aiemmin, joten ihan ei ruveta aamutoihuihin vielä 6-7 välillä. Kasilta ollaan jo useimmiten puurolla ja 9-10 välissä suunnataan ulos.
Minä en ainakaan näe tuossa mitään pahaa. Meidän päiviin ja viikkoihin kuuluu kuitenkin ihan kaikki normitouhut ja juurikin ulkona olemiset ja kavereiden kanssa touhuamiset. Joten vaikka meillä olis ne sopivat lastenohjelmat 1,5h päällä päivässä (eikä tyttö koko aikaa edes tuijota ruutua) niin silti saa riittävästä kaikkea muutakin toimintaa js ohjelmaa.
N.3viikon päästä tyttö menee taas hoitoon, joten silloin lastenohjelmien katselut jää pääsääntöisesti viikonloppu aamuihin.
Autoon hankittiin juuri tabletille teline kun tarkoitus tehdä tässä vielä kesän aikana 1 pidempi autoreissu, joten sillon saa myös autossa katsella jotain mieleistä mm. titinalleja. Meidän neiti kun ei ole ikinä autossa viihtynyt, joten jos sen avulla on huutamatta ja vinkumatta hetken aikaa niin suon hänelle ne lastenohjelmat. Silloin saa vanhemmatkin edes hiukan lomailla ;)
Myöhemmin kun ikää tulee lisää niin saa varmasti myös pelata jotain kehittäviä pelejä mm muistipeliä yms.
Ei tuossa munkaan mielestä ole mitään pahaa :) mun mielestä puoli tuntia päivässäkin riittää, mutta jokainen tekee niinkuin itse katsoo lapselleen parhaaksi ja perheelleen sopivaksi! :)
PoistaHeheh, meilläkin aamutouhut alkaa tosi usein jo 6-7 aikaa :D