lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ensimmäinen työviikko takana!

Niin se vaan mun äippäloma loppui maanantaina ja suuntasin tiistaiaamuna töihin, kun isi jäi aamulla syöttämään pojille aamupuuroa!
Oli se lähteminen aika haikeaa ja vaikeaa. Miten ne selviää ilman äitiä? Kun ne on vielä niin pieniäkin! Mutta hyvinhän ne selvisi! Mua odotti ruoka, siivottu koti ja puhtaat(ainakin melkein) ruokapöydässä olevat lapset, kun tulin kotiin.

Viikon kohokohtia oli ehkä se, kun Kasper konttasi yksi iltapäivä mua vastaan, pysähtyi ehkä kolmen metrin päähän, nosti käden ylös ja suu korvissa heilutti! :') Onhan se osannut heiluttaa jo jonkin aikaa, muttei koskaan tolleen oma-aloitteisesti ja oikeassa kohassa! Itkuhan siinä tuli! 

Tänään onkin sitten ollut ihana olla koko päivä poikien kanssa. Ja molemmat tuntuu ottavan siitä ilon irti! Syli on ollut varattuna koko ajan, ja heti kun sylissä olija huomaa, että toinen yrittää myös tulla, tartutaan tiukasti kaulasta kiinni. "minuahan ei lasketa maahan!". Hassut pienet. <3

pojat 5 vk

Töissä olo on tehnyt kyllä hyvää. On ihana huomata, että osaan edelleen työni, pää toimii ja minusta on muuhunkin kuin äitiyteen. Tavallaan se hyödyllisyyden tunne. Tiedän, että olen tottakai korvaamaton lapsilleni, ja se onkin ihan mahtavaa! En missään nimessä sitä kiellä, mutta se, että olen myös paljon muuta, on aivan ihana huomata! Jotenkin, vaikka tämä viikko on ollutkin tosi rankka, niin paljon uutta ja kauhea ikävä poikia, tuntuu että oon saanut ihan valtavasti energiaa! Kesäkuntoonprojekti etenee tällä hetkellä paremmin kuin moneen viikkoon! Lenkkarit on tullut kaivettua jo paristi kaapista ja parisuhdekin osoittaa taas lämpenemisen merkkejä! 

Eli tosiaan tuntuu siltä, että olin tosiaan työnteontarpeessa.

Henkka taas on ollut ihan mahtava kotona. Tottakai koti voisi olla siistimpi ja pojat voisi olla puhtaampia ja ruoka voisi olla heti valmista, mutta eihän se munkaan kotona ollessa aina ollut! Mä en kuitenkaan ole kertaakaan joutunut huomauttamaan petaamattomasta sängystä, imuroimattomista leivänmuruista tai pursuilevasta roskiksesta. Pakko antaa pisteet Henkalle ja myöntää, että pelkäsin pahempaa.

Kasper 1kk


Blogin jätin ihan suosiolla tällä viikolla päivittämättä. Mulla on muutamia ei-kuulumisaiheisia postauksia, jotka melkein valmiina odottelee julkaisua, joten niitä julkaisen sitten silloin kun en muuten kirjoittaa ehdi. Viime viikon otin tietoisen loman bloggailusta. Ja se oli varmaan ihan hyvä. Luulen, että me molemmat Henkan kanssa tarvittiin sitä, että illalla käytiin molempien päiviä läpi ja vaan joteltiin tai oltiin. Uusi tilanne tämä on kuitenkin kummallekin, ja kestää hetken että tähän tottuu. Varmaan jatkossa näitä postauksiakin tipahtelee vähän useammin! :)

Tällä hetkellä tuntuu, että oon vähän taitekohdassa tämän blogin kanssa. Kirjoittaminen on ihanaa ja nautin siitä. Oon kuitenkin alkanut miettiä sitä, miten paljon ulkopuoliset tietää meistä. Jo oman työnikin kannalta vähän pelkään sitä, miten paljon joku voi minusta tietää. Tai lapsistani. Joten luulen, että pikkuhiljaa poikien kasvokuvat vähenee. He alkavat kuitenkin kovasti jo olla itsensä näköisiä, eivät enää mitään tusinavauvoja. Mutta tätä mietin ja pyörittelen tässä.

Rasmus 3kk


Muutenkin kesä ja syksy tuo mukanaan kaikkea ihanaa! Kesälle ja syksylle on jo tiedossa ainakin kahdet häät, joihin päästään juhlimaan meidän hyviä ystäviä! Polttareita, vauvajuhlia ja synttäreitäkin on vaikka kuinka! Eikä edes vielä tiedetä mitä syksy tuo tullessaan. Jatkuuko mulla työt, vai jäänkö vielä poikien kanssa kotiin ja aloittelen sitä gradun tekoa.. Aika näyttää, mutta nyt mennään näillä! :)

Mitä teille kuuluu!? Lukulista on ihan kauhean pitkä, oon vaan aamuisin sen pikaisesti selannut läpi! Jospa nyt ehtisin vähän lueskella sitä läpi!

Parin viikon sisään kirjoittelen raskaudesta palautumisesta, isi mahdollisesti kertoo heidän päivästään ja pojatkin täyttää jo kymmenen kuukautta! Eli pysykäähän kuulolla!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille lukijoille!

24 kommenttia:

  1. Kiva oli kuulla kuulumisia :) kiva kun on mennyt hyvin :) <3

    VastaaPoista
  2. Kuullostaa ihanalta. Itse olen ollut kotona jo yli 2 vuotta, ja pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että haluan takaisin töihin :D Saan vielä odottaa tammikuuhun. :( :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihtelu on kyllä ihanaa, ja sitä joskus tarvitsee! :) Nauti nyt! ;) Vihaan kun kaikki jankkaa tota ;D

      Poista
  3. Olipas ihana kuulla kuulumisia :
    Mie muuten olin ihan varma menneellä viikolla, että näin pojat iskän kanssa kärryilemässä R:ssa...

    VastaaPoista
  4. Mitä teet työksesi? T. Äiti jolla mammaloma loppuu huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikuissosiaalityötä. Tsemppiä sullekin töihin! :)

      Poista
  5. Olipa kiva lueskella teidän kuulumisia! Tosiaan, teidän elämä on kääntyny ihan nurinpäin,mutta kiva kuulla että se on tuonut positiivista energiaa =) Itse näin äitiyslomalla olen kans ajatellu että olis mukava olla töissä aina silloin tällöin,esim 2x viikossa,mutta se ei meillä onnistu. Etenkin lasten sairasteltua n,3vk putkeen alkoi kyllä seinät kaatumaan päälle.
    Voi teidän poitsuja on niin ihana seurata näin blogin välityksellä, ovat niin suloisia vekkulia =) Mutta ymmärrän kyllä senkin, että kasvokuvat mietityttää... Joidenkin blogien kuvia lapsista on joku kopioinutkin joskus, näin muistan lukeneeni. He alkoivatkin sitten "nimetä" kuvia kuvan päälle..
    Että mä aina jaksan ihmetellä teidän energian määrää! Te ehditte tehdä kotona niin paljon muutakin kuin hoitaa muksut. Itsellä tuntuu jotenkin että ei kertakaikkiaan pysty tehdä mitään kun vanhempi lapsi on niin mustasukkainen vauvasta,että ei vauvaa voi jättää mihkään. Välillä koti on kuin kaatopaikka!

    Hyvää viikonloppua teidän koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on! Vaatii tosiaan totuttelua tää uusi arki! :) Mä kans tykkäisin tollasesta osa-aikasesta! kolme työpäivää olis tosi bueno!

      Tiedän niin ton tunteen! Meilläkin Rasmus on sairastellut putkeen monet korvatulehdukset ja kiukut onkin sitte sen mukaisia! :/ Välillä saa kyllä hammasta purra ettei omakin hermo mene!

      Joo toi kuva juttu on tosiaan hankala.. Mua ei se kopiointi niinkään mietity, vaan se että joku voi tunnistaa pojat.. En haluaisi että joku tulisi niille tekemään tuttavuutta kun ovat vaikka mummon kanssa leikkipuistossa.. :/

      Oletpa ihana! <3 Hyvinä päivinä sitä energiaa on ja kiva että se on välittynyt blogiinkin! <3 Mutta pitää muistaa ettei niistä paskamutsi-päivistä aina jaksa blogiin kirjoitella ;)

      Varmasti haasteita kahden eri-ikäisen hoitamisessa! Isot tsemppihalit sinne! <3

      Kiitos <3

      Poista
  6. Kiva kuulla et töihin paluu onnistu noin hyvin ja pisteet Henkalle :)! Miullaki on toisaaltaan jo ikävä töihin, mut varmasti itelleki tulee nyyh olo kun onki sitten niin monta tuntia Eetusta erossa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on tosi kakspiippunen juttu! :D Puolensa kummassakin! Kiitti Tiina <3

      Poista
  7. Kiva kuulla että töihinpaluu on sujunut hyvin. Itsestä näin juuri äitiysloman aloittaneen tuntuu ihan kamalalta, että joskus sitä täytyy vielä mennä takaisin töihin ja koulun penkille, eikä voikkaan vaan olla kotona poikien kanssa, mutta kylläpä se ääni kellossa muuttuu varmasti aikanaan täälläkin ja alkaa kaipaamaan sitä työntekoakin ja aikuisten seuraa enemmän. :) No me nautitaan nyt tästä vaiheesta ja sä nautit töistä ja poikien iloista kun tulet töistä kotiin. :)

    Mä olen miettinyt tässä myös juurikin noita valokuvien julkaisemista pojista. Itse tykkään lukea blogeja, joissa oikeasti näkee paljon valokuvia myös niistä söpöistä lapsista joita blogi paljolti käsittelee. Kuvattomat blogit eivät vain ole yhtä kivoja kuin kuvalliset. Mutta samalla mietin itse, että mitä lapset ajattelee siitä että heidän koko alkutaival on luettavissa netistä kuvineen päivineen. Mutta onko näistyä blogeista oikeiasti jäljellä enää jälkeäkään vaikka 10-15 vuoden päästä? Olisiko se parempi pitää kuitenkin lapset anonyymeinä? Mutta laittavathan kaikki muutkin niitä kuvia blogeihinsa, niin miksen minäkin voisi laittaa? Tuskimpa minun lasteni kuvat kiinnostavat ketään ulkopuolisia (ihmisiä jotka eivät lue blogiani tai ole tuttujani). Ja laittaisinhan mä niitä ainakin facebookkiin muutenkin. Eniten mua ehkä häiritsee se, että bloggerin blogien kautta kaikki laittamani kuvat ovat löydettävissä googlesta. Jotenkin haluaisin kuvien olevan vain täällä blogissa, ettei niitä löytyisi mistään muualta, mitenköhän sen saisi järjestymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo muistan ne ajatukset! En voinu kuvitellakaan et olisin töihin lähtenyt!! Mut niin se mieli muuttuu. Aikansa kutakin! :)

      Joo sama juttu! JOtenkin kuvattomiin blogeihin ei oikein pääse sisään :/ Mutta pitää nyt miettiä miten tästä eteenpäin! :) Mä luulen et tulevaisuutta ajatellen lasten kannalta näistä blogeista ei ole haittaa, netti on kuitenkin nyt jo iin tuttu juttu lapsille, et se on sitä varmasti vielä enemmän silloin! Ja toisaalta kiva että vauva-aika jää kirjoitettuna muistiin! :) Mut sitte se julkisuus/tunnettavuus -seikka mietityttää! :/

      Joo toi google-juttu on jännä!!

      Poista
  8. Blogin kirjoittaminen vie yllättävän paljon aikaa, teki varmasti hyvää ottaa vähän vapaata tästä :) En voi edes kuvitella miltä on tuntunut jättää pojat ja lähteä töihin! Apua :) Onneksi kaikki meni hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin vie! Ja sit päälle se muiden seuraaminen! :D Hihih.
      On se ollut aika hurjaa joo!

      Poista
  9. Löysinpäs mukavan blogin! =) Hauska seurata muiden vauva-arkea, kun meidän kotona vipeltää kohta 6kk vanha poika. Jään seurailemaan teidä touhuja. Meillekin saa kurkata http://munpoikanimun.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! Tervetuloa! Tulen ehdottomasti vastavierailulle! :)

      Poista
  10. Ihana kuulla että kaikki on mennyt hyvin, iso muutos kuitenkin kaikille!! :) mukavaa alkavaa työviikkoa!

    VastaaPoista
  11. Voi, on sun mies urhea ja reipas! Monet ystävät ovat mullekin sanoneet, että töihin paluu voi olla myös hyvä juttu! Tsemppiä!! <3

    VastaaPoista
  12. Mä oon miettinyt myös tuota kuva-asiaa, että missä vaiheessa ei laita tytöistä enää suoria kasvokuvia blogiin. Ehkä sen aika ei vielä aivan oo, mutta ainakin viimeistään kun 1-vuotis päivä alkaa lähenemään :). Aika monessa blogissa on viimeaikoina puhuttu tästä "blogin käännekohdasta" :D Niin ne meidän vauvat vaan kasvaa, että ei meinaa perässä enää pysyä!

    Ja kiva kuulla, että töihin paluu on sujunut hyvin :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!