Yllätysbabyshowerit

Lauantaiaamuna luulin, että tästä tulisi ihan tavallinen päivä. Meillä oli taloyhtiön kevättalkoot aamusta ja illaksi mies suunnitteli jääkiekon katsomista. Kuulostaa jopa vähän tylsältä. No, tähänhän on jo totuttu, joten empä sitä sen kummemin ajatellut. Ihmettelin kyllä aamulla, kun mies oma toimisesti alkoi siivota?! Ei se koskaan niin tee. Varsinkin kun olin juuri itse sille sanonut, että voidaan kyllä siivoilla sunnuntainakin. Ajattelin, että kai se haluaa vaan osallistua kotitöihin :) Toinen ihmetyksen aihe oli, kun se halusi niin kovasti kolmen jälkeen lähteä ostamaan cittarista terassimattoa. Vaikka jääkiekko oli juuri alkamassa.. Ei se koskaan hingu ostoksille.. Sanoin kyllä, että ehtii sen maton ens viikollakin, mutta silti se halusi lähteä. Ja eniten ihmettelin kun kotiin tullessa ehdotin pizzojen hakua, niin siitäkin se jotenkin kierteli eroon ja sanoi että pakastimessa on kanaa, jos vaikka tehdään siitä jotain. Mun mies, jolla ei ikinä tee mieli makeaa mutta joka on täysin perso pizzeria pizzalle, kieltäytyi. Mutta sitte aattelin et kai sillä on kiire kotiin jääkiekon ääreen. Hölmö minä, olisi pitänyt epäillä jotain! Eli vaikka ihmettelin näitä kaikkia, ei mieleeni tullut hetkeksikään, että se juonisi jotain. Yllätys olikin aika suuri, kun kotiin tullessani, näin eteisessä roikkumassa kolme ilmapalloa.

 

Eka reaktio oli, että milloin se ne ilmapallot kattoon oli laittanut. Olin nimittäin ihan varma, että lähdin sisältä viimeisenä. Seuraava ihmetys oli kun näin meidän ruokapöydän, joka oli täynnä jos jonkinlaista herkkua. Olin ihan että HÄH? Mistä nää on ilmestynyt?! Siinä vaiheessa tajusin, että nyt tässä täytyy olla kyllä mukana muitakin, mutta miksi eteisessä ei ollut muita kenkiä kuin meidän Reinot?

 

 Sitten meidän makkarista hyppäsikin poikien tulevat kummitädit, YLLÄTYYYYYS!!!!! Olin vielä ihan pihalla, että mitä ihmettä?! Miten ne on täällä? Miten ne on ehtiny laittaa kaiken? Mitä ihmettä? IHANAT! Tässä vaiheessa taisi Maman kyynelhanatkin aueta :D Vielä olin ihan pihalla ja mietin vaan, että varmasti olin laittanut oven lukkoon! ja niillä on täytynyt olla avain! ja miten ihmeessä ne on sen saanut? Niina kyllä kävi meillä perjantaina, mutta ne ei kyllä hetkeäkään ollu Henkan kanssa kahdestaan et olis ehtinyt saada avaimen. HÄH? Uskomatonta mikä määrä asioita voikaan risteillä päässä! :D

Mami vielä ihan pihalla. Mistä tuo lasikin käteen ilmesty?! :D

Ihanat typyt <3

 Siinä vaiheessa alkoi upota päähän, että hetkinen. Nää taitaa ollakin vauvajuhlat! Mimmi sen taisikin sanoa, "Tervetuloa siun Babyshowereihin!!"

 Olin edelleen ihan pihalla, mutta pikkuhiljaa alkoi kaikki jo hahmottua. Kyselin tytöiltä varmaan miljoona kysymystä ja aloin vähän tajuta mistä tässä oli kyse. Ne oli juonineet tätä Henkan kanssa jo jonkin aikaa! KIerot! :D

Sitte herkuteltiinkin pöydän antimilla <3 Tytöt oli tehneet kaikkea hyvää, oli tomaatti-mozzarella salaattia, parsa-bataatti-parmankinkku piirakkaa ja jälkkäriksi ihanat cupcaket. Unohtamatta miun herkkuja, persikoita, minitomaatteja ja viinirypäleitä! Tytöt oli kyllä ajatelleet kaikkea! Kaiken kruunasi vielä sipsit+dipit ja Fazerin sininen <3 Unohtamatta tietysti "skumppaa", joka maistui ihan Fresitalle :D

 

Herkuttelun jälkeen olikin vuorossa vapaata keskustelua, joka jostain ihmeen syystä ajautui keskusteluun siitä, mitä vessanpönttöön saa laittaa. Että mitä?! :D Taas yksi osoitus siitä miksi miun tytöt on niin mahtavia. Jopa ko. keskustelu oli mielenkiintoinen :D Tämän jälkeen olikin vuorossa kysymys "Haluatko hemmottelua?" Ai että haluanko?  HALUAN, HALUAN, HALUAN!!! Vaihtoehtoina oli jalat, kädet, pää, hartiat. Valitsin ensin jalat ja tiedossa olikin jalkahoito Mimmin toteuttamana. Ja ihan huippujalkahoito olikin! Se sisälsi ihan kaiken. Jalkakylpy, jalkapohjien hionta/raspaus, kynsien ja kynsinauhojen siistiminen, jalkahieronta ja kynsien lakkaus. En oo kokenut et mun jalat olisi turvonneet pahemmin raskausaikana, mutta tää jalkahoito oli silti mitä mahtavin. Voisin ottaa ihan milloin vaan uusiksi! Mistä ne tiesikään, että olin kauhuissani ajatellut sitä hetkeä kun joudun synnyttämään jalat kammottavan näköisinä. Nyt ei sitäkään pelkoa ole! Mulla on ihanat kesävarpaat! <3

Tämän jälkeen herkuteltiin vähän lisää ja sitten vuorossa olikin kynsienlaitto <3 Niina taiteili miulle manikyyrin vaaleanpunaisella kärkilakalla ja kirkkaan pinkeillä strasseilla. Ja voikun niistä tuli hienot! Saa laittaa kyllä äipän kynnet ristiäisiinkin! 

 Tässä kuvassa näkyy helminauhaa, josta tarinaa hieman myöhemmin..

Samalla kun mulle tehtiin näitä hoitoja niin muut täytteli Niinan tekemää kirjaa. 

 Kirjasta löytyi erilaisia sivuja, joihin tyttöjen piti veikata poitsujen syntymäpäivää, kellonaikaa, painoa/pituutta sekä nimiä. Mukaan vielä lupaukset äidille ja muista terveisiä <3 Lisäksi kirjasta löytyi kohdat tuleville syntymäpäiville 1-18v johon sitten jokainen aina laittaisi terveisensä. Ihana idea! Täytyy tallettaa kirja hyvin niin voin kaivaa sen esiin aina synttäreille! :)

  Kynsienlaiton jälkeen vuorossa olikin ehkä kaikista eniten tarpeeseen tullut pää-, selkä- ja niskahieronta Anun toteuttamana. Ja olin ihan taivaassa taas. Ihanaa! Vaikka oon selkäkivuilta selvinnyt (kiitos monien pumppitunnilla tehtyjen vatsa- ja selkälihastreenien) niin niskajumit on kyllä tavoittaneet mutkin. Eikä varmaan kaksi viimeisintä huonosti nukuttua yötä auttaneet asiaa yhtään. Hieronta oli niin ihana <3 Nytkin tuntuu, että vaikka hartiat on kipeät eilisestä hieromisesta, niin niissä kiertää taas veri :D Ja päähieronta kruunasi tämän kaiken <3 Vaikka tukka olikin käsittelyn jälkeen enemmän tai vähemmän sotkussa.

 

 Seuraava ohjelmanumero oli jo aiemmassa kuvassa näkynyt helminauhan teko. Helminauha lähti siitä, että Niina laittoi nauhaan ensin kaksi välihelmeä joiden jälkeen sydänhelmet molemmille pojille. Helmiä laittaessaan Niina lupasi, että koska kristillinen kasvatus saattaa jäädä hänen osaltaan antamatta, hän keskittyy viettämään aikaa poikien kanssa. Hän lupaa opettaa pojat hiihtämään, juoksemaan ja pyöräilemään, sekä antamaan näille aikaansa. Ei pelkästään omalla kummipojalle vaan veljelle myös. 

Mimmi puolestaan lupasi sitten sitä kristillistä opastusta, ja lupasi muistaa poikia ja koko meidän perhettä rukouksin. Mimmi myös lupasi, että tulisi viemään poikia kerhoihin ja viettämään näiden kanssa aikaa. Äitin ja isin ehdoilla :) Mimmi myös lupasi hoitaa poikia, jotta äiti ja isi pääsee joskus omille menoille. Kummipojalle Mimmi lupasi myös yökyläilyjä <3 Lisäksi Mimmi lupasi mamille vielä jotain, joka jääköön salaisuudeksi. :) Mimmi myös luki poitsuille "Maankorvessa kulkevi lapsosen tie" -laulun sanat ja pisti Youtubesta pyörimään "Isän kirjeen". Ihana, että vaikka oma uskonnollisuus ja hengellisyys rajoittuu joulukirkkoon, häihin, hautajaisiin ja rippijuhliin, niin pojilla tulee aina olemaan elämässään joku jonka puoleen kääntyä uskontoon liittyvissä asioissa. Ja kysymyksissä, äipän ja isin kanta kun taitaa olla melko tieteellinen :D

Mimmi siis laittoi helminauhaan nuo puuhelmet. Seuraavaksi oli Anun vuoro ja Anu lisäsi nauhaan kaksi lasihelmeä. Yhdet molemmille pojille. Anu lupasi opettaa pojille kriittisyyttä ja tieteellistä ajattelua. Anu lupasi kertoa pojille maailman ihmeistä, miksi puissa kasvaa käpyjä, mistä ruoho tulee ja miksi taivas on sininen. (Ihanaa, äiti säästyy googlettamiselta. Puhelu vain Anulle ;)) Anu lupasi myös olla niin hyvä kummitäti kuin ikinä osaisi ja viettää aikaa poikien kanssa. Erityisesti oman kummipojan kanssa.

Ja mamihan tietysti itkeä tihursi koko ajan :D Ei varmaan mikään yllätys.. Pakko vaan on kehua vielä omaa kummivalintaa. (vaikka onhan se vielä vähän kesken) Paremmin ei ehkä olisi voinutkaan valita. Kaikki tytöt on vaan niin ihania ihmisiä omalla tavallaan. Kaikilla on se oma vahvuus, jotka yhteenlaittamalla tulee ihan mahtava paketti. Vielä kun lisätään settiin insinööri kummisetä ja mahdollisesti penkkiurheilua ja pleikkaria niin alkaa pojilla olla liuta turvallisia aikuisia elämässään. Ja kaikilta ne saavat jotain tärkeetä. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että kun poikia alkaa ihmetyttämään kaikki pienemmätkin asiat, voin kuskata ne Anulle kyselemään Miksi, Miksi, Miksi. (Ehkä tekniikassa luotetaan kuitenkin siihen insinöörikummisetään tai tulevaan insinöörienoon, ihan niin kovaa luottoa Anun tietämykseen mulla ei kuitenkaan ole ;)) Mutta ainakin kaikki biologiaan, biotieteisiin ja kemiaan sekä vähän lääketieteisiinkin liittyvässä voidaan kääntyä Anun puoleen. Ja vastaukset toivottavasti riittää myös miun pikku-Einsteineille. 
Toisaalta on hienoa, että kun pojat alkaa hinkua ladulle tai metsään juoksemaan, niillä on Niina, joka neuvoo niitä kompassin käytössä. (äiti ja isi on ihan toivottomia) Aarrekartatkin varmasti luonnistuu! ;) Lisäksi niillä on joku, joka jaksaa aina kannustaa niitä liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. Ja ajan antaminen on varmasti korvaamatonta. Varsinkin silloin kun se veli ei ole koko ajan ympärillä pyörimässä. Saa ihan yksin aikaakin. 
Ja sitten on myös mahtavaa, että koska mun vastaukset uskontoon liittyen saattaa olla hieman tieteellisiä pienen korvaan, eikä ehkä tyydytä tiedonjanoa. Tai jos tyydyttää niin antaa vaan yhdennäkökannan, niin on hienoa että sitten pojat voi kysellä Mimmiltä mieltään askarruttavia kysymyksiä. Saada sieltä vähän toisenlaisen näkemyksen kuin mulla. Ja muodostaa sitten ihan oman kantansa.

Eli ihan huippua, että kaikista pienistä asioista syntyy pojille kokonaisuus ihanista ja turvallisista aikuisista, joiden avulla on hyvä ja turvallista kasvaa. On me vaan saatu haalittua elämäämme aivan ihania ihmisiä vuosien varrella <3 En voisi olla tämän onnellisempi <3 Tai ehkä sitten voisin, kun saisin ne pienet pallukat vielä turvallisesti ja terveinä syliini <3

Meinasin vielä unohtaa yhden oleellisen asian. Saatiinhan me poitsujen kanssa mitä hienoin vaippakakku! Mukana vaippoja, tutit, purulelut ja huipulla tuttipullot molemmille. Ja koristeltu vielä ihanan keväisesti. <3 Tässä on vaan se huono puoli, etten oikeasti tiedä raaskinko avata tätä. Koristaa varmaan vielä poitsujen 18v synttäripöytääkin :D Ehkä ihastelen sitä vielä pari päivää ja availen kakun sitten. Saadaan vaipat käyttöön! :)
 
Loppuun vielä kuvakoostetta. En kyllä malta odottaa, että pääsen järjestämään jollekin ystävistäni babyshowereita! Itselläni oli ainakin aivan mahtavat ja ikimuistoiset <3 Kiitos vielä ihanille ystävilleni. HALIT <3